Hei hei isi. Milloin me nähdään taas?

Eilen käytiin isin kotona olon kunniaksi vielä illalla syömässä Pancho Villassa. Herkuttelua tuli yhdelle päivälle paljon mutta se välillä sallittakoon.

Kohtasimme ravintolassa pahoja katseita koska mieheni joi Corona oluen ruuan kanssa. Tulipas eräs tantta kommentoimaankin sitä että mieheni joi lasten seurassa olutta. Se että mieheni joi annoksen olutta lasten läsnä ollessa ei tee miehestäni alkoholistia joka jatkaisi kaljoittelua kotona.

Mielestäni lasten seurassa saa nauttia alkoholia jos se ei johda humaltumiseen. Lasten on mielestäni hyvä oppia että vaikka isi tai äiti ottaa oluen se ei tarkoita sitä että on turvatonta tai siinä on jotain hävettävää. On mielestäni hyvä että lapsi oppii kotona alkoholin kohtuukäytön.

Tänään esikoinen on kiehnännyt isässänsä kiinni kuin takiainen. Lapselle kerrottiin että isä ei kerkeä tulemaan kotiin ainakaan kahteen viikkoon. Lapsen mittakaavassa se on pitkäaika. Poika reagoi siihen niin että hän takertui isäänsä. Tämä tapahtui silti vaikka emme dramatisoineet kahden viikon erillään oloa mitenkään. Olemme selittäneet että isä tulee kyllä taas kotiin ja sitten taas leikitään yhdessä pihalla ja rakennetaan petivaatteista majoja kun poika on kysellyt, tuleeko isi varmasti takaisin.

Mies kärsii poikaamme enemmän lapsista erillään olosta. Mieheen sattuu lähes fyysisesti se ajatus että lapsista joutuu olemaan pitkään erillään. Mies on itse lapsena kokenut sen että on joutunut olemaan vanhemmistaan erossa pitkiäkin aikoja eri syistä. Tästä hänelle on jäänyt ehkä pieni trauma ja pelkää että omille lapsille jää poissaoloista trauma.

Tänään tämän postauksen jälkeen meillä sanotaan hei hei isi ja aloitetaan iltatoimet. Mies lähtee kohti työasuntoa.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *