Siivouspäivä

Eilen oli siivouspäivä. Siivosin vihdoin pihavarastoa jossa edelleen lojuu saamamme häälahjat puoliksi avattuina paketeissaan muun tavaran joukossa. On vaikea edes ajatella että miksi on heittänyt varastoon hevosen rikki repeytyneen loimen olkoonkin se kuinka merkkituote tahansa. Ehkä ne on tullut heitettyä sinne ajatellen että vien ne sitten seuraavassa kaatopaikka kuormassa pois ja sitten ne on vain unohtuneet. Häälahjat olisi voinut hävittää isolta osalta jo häitä seuranneena päivänä. En ymmärrä että miksi joillekin tuntui tärkeältä ostaa lahjalistan ulkopuolelta astioita yms tavaraa. Jos ei ollut varaa kohtuu hintaisiin toiveisiin niin ehkä olisi kannattanut ne halpis Kartiot ja Teemat jättää ostamatta ja olla tulematta juhliin. Meidän täysin normaalihintaisista toiveista on kyllä saanut kuulla perästäpäin mutinaa, etenkin mieheni mummolta joka on liki seitsemän vuotta häiden jälkeen sitä mieltä että olemme elitistisiä verenimijöitä joilla pitää olla luksusta ja materiaa yllin kyllin. No mielipiteeni miehen mummosta säästän johonkin toiseen postaukseen mutta sen voin sanoa että tuon kamalan kalkkunan mielipiteellä on minulle yhtä paljon merkitystä kuin rekkakuormallisella paskaa.

Hetken mietin että lajittelisinko nuo tavarat ulkovarastosta jotenkin. Loimi menisi sekajätteisiin astioiden pakkaukset pahveihin. Astiat laseihin ja sekajätteisiin vanhan ulkolyhdyn metalleihin jne. Totesin että lykkään hyväksi ihmiseksi ryhtymistä parilla päivällä tai vaikka samaan syssyyn parilla vuosikymmenellä ja ladoin kaikki tavarat peräkärryyn sidoin kuorman puolihuolimattomasti. Siis niin huolimattomasti että jos virkavalta olisi vastaan tullut olisi se todennäköisesti minut pysäyttänyt ja kysynyt että mitähän on neidin päässä  liikkunut kun kuorman on sitonut. Ja keskustelun päätteeksi olisin todennäköisesti saanut paperilappusen jossa olisi ollut summa xx ja maksuaikaa 7-14vrk.

Jätän tässä kohtaa motkottamatta siitä kuinka paljon kaatopaikka kehtaa veloittaa tavalliselta kansalaiselta sekajäte kuormasta maksua mutta oma vikahan se on kun jätin kuorman lajittelematta. Esim metallit, puutarhajätteet jne saisi viedä ilmaiseksi.

Lopuksi

On aivan pakko todeta että nautin siitä että sain heitellä nuo häälahjaksi saadut halpis kamat jätelavalle. En enää ikinä tule kiroamaan niiden olemassa oloa pihavarastossa. Enää ei tarvitse pelätä että astuu jonkun lasin rikki ja se viiltää jalan tikkaus kuntoon. Toisaalta on orpo olo. Mitä sitä itsekseen mielessään kiroa kun ei ole jätettä täynnä olevaa piharakennusta? Miten te muut. Oletteko jemmanneet silkkaa roskaa johonkin kodin nurkkaan ja unohtaneet sinne vai soljuuo jätehuolto kuin tanssi ja mitääepämääräistä ei koskaan löydy mistään?

koti oma-elama
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *