Erään aikakauden loppu
Lähes kaksi viikkoa sitten öinen rintaruokinta korvattiin tutilla. Tämän viikon alussa aloin tarjota Tytön päivämaidot pullosta. Tänään jäivät pois myös aamu- ja iltaimetys.
Rintaruokinnasta luopuminen on sujunut sopuisasti sekä äidin, että Tyttären näkökulmasta. Asteittainen vähentäminen ei ole aiheittanut itkua tai mielenosoitusta kummassakaan. Tyttö on enemmän kiinnostunut äidin rinnuksilla roikkuvista koruista kuin paidankauluksen sisällöstä, (ihan samaa ei voi sanoa jatkuvasti hypistelyetäisyydellä hengailevasta Hubitista).
Hetki Tytön ruokavalion suurelle muutokselle tuntuu luontevalta nyt, ehkä siksi koska itse muutos ei tunnu kovin suurelta.
Kun vanha aika loppuu, uusi aikakausi alkaa. Nyt Nörtti ja minä olemme tasavertaisia Tytön ruokkijoita. Juhlittakoon tätä huomenna Nörtin kanssa viskiseuran tapaamisella (joissa en ole käynyt 1,5 vuoteen!) hyvän ruoan ja laatujuoman parissa. Tytön täti ja Mummi ottavat iltapuuronsyöttö- ja nukutusvuoron.
Imetyksen vähentämisen myötä myös oma hormonitoimintani on tuntunut tasaantuneen. Raskauden ja imetyksen tuomat muutokset kehossa ja pään sisällä hälvenevät vähitellen ja tuntuu kuin kevätaurinko olisi viimein herättänyt minutkin hormonihuuruista takaisin omaksi itsekseni.
Hyvää viikonloppua!
