Arjen ylitsepääsemättömyys ja ajoittainen perseys

Tiedättekö minkälainen ihminen mä olen? Sellainen, että kun on aivan hirveästi tehtävää, heittäydyn ”en tee mitään” -asenteeseen ja kuvittelen, että to do -lista siitä pikkuhiljaa kuihtuu itsestään ja kaikki on taas hyvin ja rennosti.

Hassu fakta on se, että se itseasiassa kuihtuukin. Harrastin tätä lukioaikaan aika paljon. Ainut vaan että lopulta sitä huomaa, että olisi asiat kai voinut paremminkin hoitaa. Sitten kärsii omatunto ja itseluottamus.

Tiedostan ongelmani, mahtavaa. Tänä ihanana tammikuuna olen löytänyt myös keinon, jolla työstää sitä. Olen alkanut pitää onnistumispäiväkirjaa. (Varoitan jo tässä vaiheessa kyseisen metodin naurettavuudesta.)

school3

iPhonen Notes -osio vaan auki ja siihen päivämäärä. Päivämäärän alapuolelle saan joka ilta naputella ranskalaisilla viivoilla kaikki ne ärsyttävät tai muuten vaan pienen epämukavuusalueelle astumisen vaatineet ryhtymiset sen päivän aikana. Kuinka palkitsevaa!

Hulluintahan on se, että tämä idioottimaisen behavioristinen palkitsemissysteemi toimii. Ei ollut Palvov koirineen mikään tyhmä jätkä. Monet kerrat olen tuijottanut pölypalloa ja miettinyt kaivanko imurin vai en. Mutta jumaleissön jos siitä yhden ranskalaisen viivan saa onnistumispäiväkirjaan niin kyllä alkoi imuri laulaa niin että astianpesukoneen täyttökin hoitui samassa rytäkässä. Kaksi viivaa!

Tässä vähän otteita:

14.1.2016
– kävelin kouluun
– tiskasin koululla toisten käyttämiä tiskialtaassa lilluvia kahvikuppeja tekemättä siitä numeroa
– kävin vihdoin Kelassa (vaikka se oli ollut minulla mielessä jo 4kk)
– hankin vihdoin matkakortin (vaikka se oli ollut minulla mielessä jo 4kk)
– siivosin vessanpöntön
– laskin matematiikkaa

19.1.2016
– kävelin kouluun
– imuroin lattialle räjähtäneet kahvinpurut mukisematta/itkemättä
– kävin kahteen kertaan kaupassa

Ja henkilökohtainen suosikkipäiväni:

20.1.2016
– nousin ylös sängystä
– meikkasin

schoool

Onnistumiset pitää aina suhteuttaa päivän vitutustasoon, muuten tämä metodi ei toimi. Joinain päivinähän esim. siivoaminen, urheilu ja maailman pelastaminen voivat olla maailman meditatiivisinta ja mielekkäintä puuhaa, kun taas joinain päivinä pelkkä olemisen sietämättömän keveyden sietäminen on jo succé.

No, tällä hetkellä elän vähän vaikeita aikoja tuon itsekurin suhteen, heh. Nykyään iltojen paras hetki onkin se, kun mietin päiväni kulkua ja koitan kaivaa niin monta viivan aihetta kun vain keksin. JEE, MÄ ONNISTUN AIKUISENA OLEMISESSA, KATO VAIKKA, MUSTAA VALKOISELLA!

Mikäli joku sielläkin välttelee ärsyttävien ryhtymistä vaativien asioiden hoitoja niin suosittelen kokeilemaan tätä. Tai voihan tätä soveltaa mihin tahansa itselleen ylitsepääsemättömän vaikeaan juttuun.

Kommentit (14)
  1. Täälläkin täysin samanlainen ihminen ilmoittautuu! Listahan kuulostaa älyttömän huipulle idealle, eli lähtee heti tänään testiin! 🙂

  2. Kaisa kiitos, mahtava postaus! Niin aito ja rehellinen. Ja kiva kuulla että onnistumispäiväkirja toimii sulla. 🙂 Itse oon kirjoittanut joka ilta kiitollisuuspäiväkirjaa jo melkein vuoden ajan, ja myönnän: se toimii. Kuinka paljon elämässä loppujen lopuksi onkaan asioita, joista me voidaan kokea onnistumisen tunteita ja joista voidaan olla kiitollisia?

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *