Fitnessmimmin tunnustuksia

Täytyy tunnustaa, että meikäläisen elämä on viime viikkoina mennyt vähän turhan paljon viininjuonniksi ja aivan liian vähän hikoiluksi. Paitsi tietysti krapulassa. Mutta sitä ei todellakaan lasketa. Vaikka se valkkaripullon korkki on kuinka mukavaa avata hyvässä seurassa, niin turhasta tissuttelusta saa kärsiä viimeistään silloin, kun sitä on jatkunut lähemmäs viikon ajan. Olo on niin vetelä, turvottaa, hiukset ja iho osoittavat mieltään ja ovat näköjään alkaneet transformoida minua kaltaiseni pubiruusun näköiseksi. Viini on erittäin jees ruoka- ja nautiskelujuoma, mutta siinä vaiheessa kun kalliossa kävellessä samaistuu enemmän niihin laitapuolen tallaajiin, kuin pinkeissä tuulitakeissa lenkkeileviin oman ikäisiin mimmeihin, tajuaa viimeistään että jotain tällä ”fitnessbloggaajalla” on pielessä.

Kaikenhan voi oikeastaan laittaa abiuden piikkiin, oli kyse sitten alkoholinkäytöstä, laiskuudesta, huonotuulisuudesta, stressistä, ilosta, surusta, lihoamisesta, rappiokäyttäytymisestä, sekavista mielialoista, hetkellisestä päättäväisyydestä, yhtäkkisestä motivoituneisuudesta, itkupotkuraivareista, lohtumaapähkinävoiövereistä tai mistä tahansa. En kuitenkaan voi täydellä pokalla syyttää omasta käyttäytymisestä abiutta, sillä olen siitä hieman erikoinen abi, että muutin jo toiseen kaupunkiin omaan kämppään leikkimään aikuista, ja elätän itseni olemalla täyspäiväinen bloggaaja sekä bisnesnainen.

Kaiken kiireellisyyden ja muutosten keskellä salitreenit ovat tippuneet noin kahteen kertaan viikossa. Voitteko kuvitella! Tätä on siis jatkunut muutaman viikon ajan. Olin muutosta johtuen hetken ajan jopa ilman salijäsenyyttä mihinkään. Silloin oli kyllä tyhjä olo. Ei ihmekään että on viini maistunut kun olen kärsinyt endorfiinivajareista! Jollainhan se on pää sekaisin saatava, jos ei tappotreenillä ja mielihyvähormoneilla niin viinillä sitten, hehheh.

Mutta joo, tämä postaus nyt oli tälläinen kärjistetty läppä, toivottavasti pysytte lukijoina vaikka olenkin täyspäivätreenaaja, mutta myös osa-aika alkoholisti. Vitsi, taas. Mutta hei, ensimmäinen askel minkä tahansa asian muuttamiseen on sen tiedostaminen! Siispä, mitkä ovat ne kuuluisat uudet kujeet mihin nyt ryhdytään? Olen saanut onnellisesti solmittua yhteistyön kuntosali Motivuksen kanssa. Treenit lähtevät siis vihdoin sujumaan normaalin tapaan, elikkä jokaiselle päivälle oma/omat lihaksensa/lihasryhmänsä. Viini saa jäädä myös koko loppu maaliskuuksi alkoon. Treenien osalta tänään vuorossa kuuluisa hate-love jalkapäivä, jota itse henk.koht. rakastan. Miksikö? Koska silloin saa syödä enemmän, haahahah! Eikä se pakarapumppikaan pahalta tunnu 😉

IMG_1142

Tällaisessa sheipissä ollaan kaiken lusmuilun jälkeen. Keskikroppaa en uskalla kylläkään kuvata edes itseäni varten. Nyt äkkiä pumppi päälle!

Kommentit (29)
  1. hmm.. jännä postaus– ihan hyvä siis. itse olen kasvanut eteläeuroopassa ja me juodaan kyllä kotona päivittäin pari kolme lasia viiniä. ei se ainakaan mun treenaamista oo muuttanut mitenkään, päin vastoin, tuplaa hyvän ja relan olon illalla:) mutta kaikki on tietysti yksilöitä. mulla näin!
    hauskaa viikkoa!!

  2. Hahah Kaisa oot IHANA XD EN kestä sua!!! No siis joo. Hyvä oli teksti ja taisin naurahtaa pari kertaa. Mitenkään vähätellen sun viinimorkkista. TV. toinen stressaantunu abi, jolla mielialat vaihtelee päivittäin xD

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *