Keveys

hallussa

Jotenkin sitä taas keväällä muistaa, kuinka kaiken olikin tarkoitus tuntua kevyeltä. Pitäisi vain aina muistaa, ettei väkisin tule mitään hyvää. Pitäisi aina uskaltaa luottaa siihen, että kun päästää irti kaikesta mitä yrittää kontrolloida, kaikesta mitä haluaa säilyttää ja kaikesta siitä, mitä yrittää väkipakolla itselleen haalia, niin hetken kuluttua se lipuu luokse itsestään. Ja usein jotain yllättävää reittiä, jonne ei touhutessa olisi edes osannut vilkaista.

Ehkä vaikeinta onkin se luotto. Kuinka minä voin saada mitään kun en tee asioiden eteen mitään? ”No pain no gain”? No, ihmisiä motivoivat tietysti eri ajatukset, mutta itse näen asian niin, että kun mielemme rentoutuu täysin (ts. olemme päästäneet kaikesta irti ja hyväksymme itsemme sekä tämän hetken juuri tällaisena), olemme tilassa, jossa vedämme luonnostaan puoleemme niitä asioita, joita haluamme ja tarvitsemme tullaksemme siksi tyypiksi, jonka koemme syvällä sisällä olevamme. Vedämme itseasiassa puoleemme koko maailmaa ja saamme valita sieltä ne omat jutut.

Eikö niin, että loppujen lopuksi kaikki väkisin saatu vaatii jatkuvaa kannattelua ja huolehtimista, sillä ne ovat niitä asioita/ihmisiä/saavutuksia/ominaisuuksia, jotka valuvat pois aina kun päästämme irti?

Keveys. Seurataanko tänä keväänä sitä? Kaikki mikä tuntuu kevyeltä, on oikein. Sinä tiedät. Luota siihen.

Kommentit (11)
  1. Hieno teksti ja mahtava keväinen keveä kuva!

    Itse haluan ajatella, että asiat, jotka tuntuu itsestä oikealta, tuntuvat myös keveältä. Samalla, jos kovasti pinnistelee ja pyristelee jonkin eteen, ei anna asian tapahtua itsestään, keveästi ja alitajunnan ohjaamana.

    Kevät on ihanin vuodenaika. Silloin pääsee riisumaan raskaat vaatteet, talven synkkyyden ja käymään valoa kohti. Tykkään!

  2. Kiitos, tätä mä juuri tarvitsin <3

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *