Koditon ja evakossa

Elikkäs.

Tämä Mikkeli-visiitti ei sitten mennytkään ihan suunnitelmien mukaan. Saavuin yömyöhään kotiovelle vain todetakseni, ettei avain käy reikään. Minulla oli mukanani siis jokin random avain, joka näytti ihan meidän kotiavaimelta, muttei ikävä kyllä ollut se.

No, siinä sitä sitten ehti ajatuksen jos parikin ajatella, kierrellä taloa ja kuunnella lintujen laulua. Kukaan ei saapuisi kotiin vielä muutamaan päivään, vara-avainta ei ollut missään eikä kenelläkään, eikä mitään ikkunaa voinut rikkoa, ei kiivetä parvekkeelle eikä savupiipustakaan olisi päässyt sisälle. Niin lähellä mutta niin kaukana, ajattelin kun kuulin kissan naukuvan oven toisella puolen. Siinä sitä sitten istuttiin kuistilla ja mietiskeltiin. Itikat pistelivät, oli kesäyö ja kaikki tuntui olevan jotenkin tosi hyvin. Kehiin astui pieni ripaus seikkailua. Juuri sitä, mistä kesät on ylipäätään tehty.

No, onneksi ystävät hädässä tunnetaan. Soitin puhelun ja pian minut tultiin jo noukkimaan itikoiden parvihyökkäyksestä pois lämpimään autoon. Tällä hetkellä olen evakossa kaverin luona, ensi yöksi suuntaamme hänen mökilleen ja mukaan tulee myös kolmas mimmi suoraan Jyväskylästä. Sit on kolmikko koossa. Tulee niin kivaa!

nappinappi2nappi3

Heräsin tänään ystäväni luonta ja pääsin aamukävelylle ihanan uutukaiseen ympäristöön. 45 minuutin terapiasessio meni kuin siivillä. Myöhemmin iltapäivästä lähden tsekkailemaan salimeiningit, mutta nyt lähden haistelemaan torin tunnelmaa. Ja koitan metsästää niitä mansikoita! Palaillaan!

Kommentit (6)
  1. Minäkin lähdin kissaihmisenä asiaa kauhistelemaan että kuinka se on yksin moneksi päiväksi jätetty 😀 Hyvä että selvisi asia.

  2. Olin tulossa jo huolestuneena kysymään kissasta, mutta kommenteistahan se vastaus löytyikin. Ihanaa että muutkin olivat huolissaan, ihmisillä siis vielä on toivoa minunkin päässäni 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *