Onko jokaiselle olemassa Se Oikea?

Noniin, Vapusta selvitty ja rakkaus-kysymyksiin vastaaminen jatkuu! Toivottavasti teillä oli mieletön vappu. Minulla ainakin oli, kirjaimellisesti. Mieletön, järjetön, tunnepitoinen ja intuition johdattelema.Olen saanut useampaan otteeseen kysymyksen siitä, onko minun näkemyksen mukaan meille kaikille olemassa ”Se Oikea”. Siis toisin sanoen onko meidän rakkauselämämme syvin tarkoitus löytää se yksi ihminen, joka tuo meille (tarpeiden)täyttymyksen, onnen, autuuden, aidon rakkauden tunteen?

No, voitte varmaan arvata näkemykseni tähän. Kyllä, se olet sinä itse. Sinä olet itsellesi se oikea. Sinussa asuu luonnostaan valtava rakkaus, joka on lukossa niin kauan, ennen kuin pystyt antamaan sen itsellesi. Ja sen tekemällä saavutat pysyvän rakkauden tilan, etkä näe enää ihmissuhteita ja parisuhteita sellaisina kuin aiemmin. Et koe rakkausdraamaa ja palavaa halua saada joku rakastamaan sinua. Et vihaa, et pelkää, et pakota. Otat avosylin vastaan kaiken sen rakkauden, joka on kerran sinusta lähtenyt maailmalle, ja palaa sinulle voimakkaampana takaisin eri yhteyksissä, jatkuvalla syötöllä.Mitä ihmissuhteisiin tulee, on ehkä koomisinta ja lukitsevinta ikinä ajatella, että meille kaikille olisi olemassa yksi ainoa ihminen, jonka kanssa koemme syvän yhteyden. Että sattumalta juuri se sielu eläisi kanssani 2017-vuonna ja sattumoisin ihan lähiseuduilla, niin että Tinderin etäisyys yltää saalistamaan sen. En sano, etteikö tällä tavalla voisi löytää hedelmällistä ihmissuhdetta, mutta luulen että ajatus ”yhdestä oikeasta” ihmisestä on ainoastaan tunteitamme ja kokemuksiamme rajoittava, syvää ahdistusta ja paineita tuova aivopesty malli rakkaudesta. Siis se malli, missä toisen ihmisen tulisi antaa minulle onnellisuus, merkityksellisyys ja täyttää vielä päälle kaikki inhimilliset tarpeeni.

Oikeasti on olemassa hyvin monenlaisia kahden ihmisen kombinaatioita, joissa energia toimii. Jokaisen kanssa rakkauden laatu ja rytmi on erilaista, eikä niitä voi välttämättä arvottaa suhteessa toisiinsa. Jo tästäkin syystä olisi hullua, että olisi olemassa jokin yksi absoluuttinen rakkaus. Tämä on nyt vähän arrogantisti ilmaistu, mutta hei, ei me ihmiset sentään niin ihmeellisiä olla. Me olemme kyllä paljon ihmeellisempiä kuin luulemme ja voimme kokea paljon taianomaisempia asioita, kuin arvaammekaan, mutta ihmiset, jotka elävät peruselämää sen enempää tiedostamatta tai tuntematta hetkissä vilisevää taikaa tai näkemättä rakkautta jokaisessa ihmisessä ja jotka odottavat, että jokin suuri täyttymys jonain päivänä saapuu heidän elämäänsä jonkun toisen ihmisen muodossa, saavat ikävä kyllä pettyä. Kukaan ei tuo sinulle taikaa. Taika on sinussa ja ympärilläsi ja sitä kautta kaikissa ihmissuhteissa ja jopa lyhyissä vuorovaikutustilanteissa tuntemattomien ihmisten kanssa. Sinä luot suhteesi. Heijastat jokaiseen suhteeseesi sitä mitä olet.Kuitenkin välillä, varsinkin ihastuessa, saattaa tulla hyvin vahva ja aito tunne siitä, että tämä ihminen on minulle Se Oikea, josta kaikki aina puhuu. Ei ole ketään niin kuin hän. Enkä ole rakastanut ketään niin kuin häntä. Ihana, inhimillinen ajatus, joka johtaa juurensa sekä yhteiskunnan tarjoamasta parisuhdeihanteesta, tarpeesta löytää ”toinen puolisko”, että siitä, että kokemamme rakkaus on niin suurta, ettei meillä riitä sanat kuvaamaan sitä. Yritämme järkeistää jotain, mikä ei ole järkeistettävissä, pelkästään tunnettavissa. Mutta koska aivomme haluavat tunteelle jonkin muodon, boksin, konkretian, päätämme yksinkertaistaa suuren rakkauden (joka muuten kumpuaa meistä, toinen ihminen vain pystyi triggeroimaan sen esille) sanomalla ”se oikea”, korostaen sitä, ettei ketään oikeampaa ole. Teemme ihmisestä ja suhteesta superlatiivin. Oikeasti muita ja ehkä jopa parempiakin kombinaatioita on olemassa, mutta kokemasi rakkaus tämän ihmisen kohdalla saa sinut luulemaan, että se on ainoa mahdollinen, vaikka se on ainoastaan ainutlaatuinen. Kuten jokainen rakkaus on. Rakkauden yhteydessä sanat ovat usein aina turhia, sillä oikeita sanoja harvoin on olemassa. Siksi onkin niin paradoksaalista edes kirjoittaa rakkaudesta, mutta no, olen ottanut haasteen vastaan, heh!Joku sanoi joskus, että ”sen oikean” löytäminen on ainoastaan ajoituksesta kiinni. Kun tunnemme olevamme valmiita parisuhteeseen ja haluamme parisuhdetta, on enää sattumasta kiinni, kuka niistä ”hyvistä tyypeistä ja toimivista kombinaatioista” osuu ensimmäisenä kohdallemme. Mielestäni tämä kylläkin hyvin järkeistetty ja yksinkertaistettu malli pitää paikkansa siinä mielessä, että olemme jatkuvassa muutoksessa ja täten yksittäisillä hetkillä on elintärkeä merkitys meille ja elämämme kululle. Näen tämän mallin ”ongelman” ehkä nimenomaan siinä parisuhteen haluamisessa. On inhimillistä haluta parisuhdetta, varsinkin jos haaveena on perheen perustaminen lähitulevasuudessa, mutta monesti naamioimme monia muita halujamme parisuhteen muotoon. Sanomme haluavamme seurustella, vaikka oikeasti haluammekin rakkautta, haluamme kosketusta, haluamme hyväksyntää, haluamme jotain mielekästä tekemistä, haluamme kokea aitoa yhteyttä, haluamme syyn elää, haluamme tuntea intohimoa, haluamme tunteen ja varmuuden tulevaisuudesta, haluamme huolenpitoa, haluamme pitää huolta.

Nämä luettelemani tarpeet ovat meidän perustarpeita ja ne on saatavillamme universumin tarjoamalla tarjottimella koko ajan, ilman ajatusta parisuhteesta. Osa niistä löytyy itsestäsi ja osa ympäriltäsi, kun avaat pelkosi ja antaudut maailmalle ja sen suunnitelmalle sinua varten. Elämääsi ilmestynyt ihminen saattaa olla elämässäsi ”vain” sitä varten, että hän halaa sinut auki, tai että hän herättää seksuaalisuutesi, tai että hän kuuntelee sinua. Ja siis todella kuulee sinua, ei vain kuuntele. Joku saa sinut ymmärtämään todellisen potentiaalisi ja jonkun avulla pääset urallasi eteenpäin. Me ihmiset voimme oikeasti antaa toisillemme niin paljon enemmänkin kuin vain parisuhteen. Me voisimme avata käsitystämme parisuhteesta koskemaan kaikkia ihmissuhteita. Enkä puhu mistään moniavioisuudesta tai avoimista suhteista, vaan siitä, että kanavoidaan meissä asuva suuri rakkaus koskettamaan kaikkea eläväistä. Jos kanavoimme sen järkyttävän määrän rakkautta (joka meissä kaikissa on) yhteen ihmiseen ja pidättäydymme muiden ihmisten kohdalla näyttämästä mitään rakkautta, olemme pulassa. Me tukahdutamme rakkaamme, rakkautemme ja kykymme rakastaa. Olemme lukossa ja maailma alkaa voida pahoin. Rakkaus ei toimi käskystä tai säätelystä. Sillä on aina oma tahto ja se tahto on virrata vapaasti.

Hauska juttu muuten, että englanninkielinen termi ”The One” on vajaavainen sana siinä mielessä, että siitä on tipahtanut aikojen saatossa perästä ”ness”.

Kiitos rakkauskysymyksistä! Lisää saa edelleen laittaa joko täällä blogissa tai Snapchatissa! <3 Ihanaa viikonloppua!

Kommentit (7)
  1. syksytyttö
    3.5.2017, 04:09

    Kiitos tästä ja kaikesta muustakin mitä meille jaat<3 Ei liity ihan aiheeseen, mutta laitampa kysymystä kehiin; miten voisi nostaa omaa itseluottamusta ja irtautua käsityksestä, että muut määrittelevät minut? En haluaisi uskoa totuuksina sitä, mitä ympärilläni olevat ihmiset minusta sanovat; haluaisin luoda itse totuuteni ja luottaa omiin kykyihini. Itseluottamuksen madaltuessa alkaa helposti vertailemaan itseään muihin, mikä ei tietenkään helpota tilannetta.

  2. ”Elämääsi ilmestynyt ihminen saattaa olla elämässäsi “vain” sitä varten, että hän halaa sinut auki, tai että hän herättää seksuaalisuutesi, tai että hän kuuntelee sinua. Ja siis todella kuulee sinua, ei vain kuuntele. ”

    Tämä!! Niin täysin totta ja vaikka ehkä itse olisinkin halunnut jatkoa, niin olen ymmärtänyt että tämä ihminen oli siinä hetkessä minulle se mitä tarvitsin ja olen niin iloinen siitä. <3

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *