Onnellinen

Elämä Helsingissä on lähtenyt kyllä niin vauhdikkaasti käyntiin, etten oikein tiedä mitä teille kertoisin ja mistä aloittaisin! Olen puoliksi sattumalta, puoliksi kohtalon johdattelemana solminut aivan superin yhteistyön erään toistaiseksi nimeltä mainitsemattoman yrittäjän kanssa, ja ideat ovat lennelleet siihen tahtiin että hyvä kun itse pysyy perässä. Olen aika innoissani tästä ja niin tulette olemaan tekin! Jos nyt jotain paljastan, niin luvassa on mm. minun ja teidän lukijoiden välisiä tapaamisia mitä yllättävimmissä merkeissä, raakaherkkuja ja superfoodeja, sekä yksi paljastus minusta, mitä ette vielä edes tienneet, ja siihen liittyvä workshop! Huhhuh. Näistä jutuista lisää aivan pian!

IMG_8007IMG_8017

Hakaniemessä on kyllä ihmisen hyvä olla. Joka kerta kun katson ikkunasta ulos tai astun ovesta kadulle en voi muuta kuin hymyillä leveää hymyä ja hengittää syvään. Kävelen kaduilla, kuuntelen musiikkia ja saatan vaikka laulaa päälle. Tai siis lähinnä räpätä Jay-Z:tä. Väliäkös noilla vastaantulijoilla. Tuntuu, että elän jotain unta, mutta joka aamu kun heräänkin aina vain samasta sängystä ja samasta kämpästä tajuan, että tämä on totta. Nuo kaksi yllä olevaa kuvaa on molemmat tämän aamuisella lenkillä otettuja. Saman lenkin aikana saan nauttia ihanan aavasta ja rauhallisesta maisemasta, sekä halutessani hölkkäillä myös aivan ytimessä liikenteen vilinässä. Tätä on vain pakko rakastaa! Olen kyllä niin kaupunkityttö… Voisin itseasiassa jossain vaiheessa kirjoittaa aikaisemmin julkaisemastani landecardio-fiilistelypostauksesta kaupunkicardioversion, hahah!

IMG_7746

Alan koko ajan näkemään omaa tulevaisuuttani selkeämmin, kun todella konkreettisesti sijaitsen täällä tapahtumien ytimessä. Jotkut ihmettelevät, miksi muutin ”jo” lukulomalla, mutta minä lähinnä ihmettelen miksi en olisi muuttanut… Minulla ei ole mitään velvotteita jumittaa kotikaupungissani, joten miksi niin tekisin, kun voin siirtyä elämässäni eteenpäin? Olen muutenkin aika nopeatempoinen eläjä, eikä kärsivällisyys ole kyllä niitä parhaita puoliani, heh… Mutta omat polut ovat usein ne parhaat polut. Hommat kannattaa tehdä niin kuin itsestä hyvältä tuntuu, vaikka se eroaisi massojen liikkeistä merkittävästikin. Se tarvitsee rohkeutta, ja vaikka välillä pelottaa, täytyy vain uskaltaa seurata unelmiaan. Voin sanoa rehellisesti, että vaikka vaikutan itsevarmalta ja päättäväiseltä, niin tottakai epäilen välillä ja pelkään että teen vääriä valintoja, mutta toisaalta jos en koskaan yrittäisi täysillä siihen suuntaan mihin unelmani minua vievät, niin olisi ihan sama eläisinkö täällä ollenkaan. Joskus rohkeus palkitaan, joskus voi tippua ja korkealta, mutta aina on mahdollista nousta taas jaloilleen.

IMG_7870

En muista, että olisin koskaan tuntenut oloani näin hyväksi missään muualla kuin juuri täällä. Tässä kaupungissa, tässä kämpässä, tässä huoneessa, tässä sängyssä. Olen kotona. Tämä on minun kotini. Se on ihan mahtavaa!

Koitetaan malttaa odottaa vielä hetki edessä olevia juttuja 😉 Minusta on ihanaa, että saan jakaa kaiken kokemani kanssanne! Pus!

Kommentit (21)
  1. Voi vitsit! Muistan ton tunteen, kun ite muutin Mikkelistä Helsinkiin. Se oli jotain niin parasta ja on vieläkin. Mulla myös oli sillon vielä opiskelut kesken Mikkelissä, mutta jos joku vetää puoleensa ja tekee onnelliseks niin miksipä odotella enempää.
    En osais kyllä enää kuvitella muuttavani Savvoon takas, vaikka ihania asioita sielläkin on 🙂

  2. Minne hait opiskelemaan? Mitä jos et pääse pk-seudulle?

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *