Seiti

Käsi ylös kenelle tulee seitistä mieleen joko A) vanhat kunnon kouluruuat tai B) dieetti.

Muistan joskus aamupoikien Renne Korppilan sanoneen jossain lehtijutussa, että hän vetää elokuvateatterissa leffasnackina pakasteseitiä. En tiedä miksi se jäi mieleeni, luultavasti se herätti vahvoja tunteita; ihastusta ja ihailua, ja samaan aikaan ”hohhoijaa, relaa vähän” -reaktion.

Aikoinaan ihastuin seitin ravintoarvoihin ja hintaan sen verran, että vetelin sitä silloin tällöin väkipakolla, milloin veteen tehdyn keiton seassa, milloin pelkälteen. Sitten tajusin, että se on yhtä pahaa kotona kuin koulussa – olipa se kuinka fitness tahansa – ja lopetin ne touhut. Nyt kun saan itse maksaa jokaisen murusen, mitä suuhuni laitan, niin on taas kummasti alkanut tuo seitin hinta/ravintoarvo-suhde houkuttelemaan. Terveisin seisoin pari päivää sitten kanahyllyllä varmaan 10 minuuttia odottaen, että kanapakettien hinnat jotenkin maagisesti laskisivat. Ne eivät laskeneet. En löytänyt yhtäkään kohtuuhintaista ratkaisua sieltä, joten kävelin pakastehyllylle aikeissani napata pussi katkarapuja, kunnes silmääni pisti vanha kunnon seiti. On tästä pakko jollain konstilla hyvää saada, olenhan sentään vakavasti otettava ruokabloggaaja ja vielä palkittu sellainen. Minua ei seitit eikä hämähäkit pelota. Haaste otettu vastaan!

IMG_1148

Aurinko oli messissä kun kokkailin, bassoradio soi, ja asiat oli muutenkin aika hyvässä jamassa. Nyt on hyvä fiilis tästä! Erittäin itsevarmana laitoin pannulle suht reippaasti öljyä, ehkä puolisen desiä (seiti on niin kuivaa! Ja samalla saadaan tasaisempi macrojakauma;)) ja heitin 400g jäisiä seitejä siihen tirisemään. Puristin joukkoon muutaman kynnen valkosipulia, pari ruokalusikallista kapriksia ja raastoin mustapippuria myllystä. Tässä vaiheessa seitin kanssa voisi paistaa myös vaikkapa sipulia, mutta minulla ei sitä sattunut olemaan.

IMG_1167

Sitten kaadoin n. 400g tomaattimurskaa (vai oliko se paseerattua tomaattia?) seitin joukkoon. Maustoin soosin vajaalla teelusikallisella kanelia (en ota krediittejä tästä kanelikeksinnöstä, sillä sen opetti minulle muuan arabi-Jamie O.). Lopuksi lisätään vielä makeita sattumia pilkkomalla kourallinen taateleita sekaan, nam nam! Tämä makea vivahde on ruuan paras osuus kanelin lisäksi.

IMG_1175

Lopuksi vielä huomataan, että kappas, kaapissahan oli purkillinen sekapapuja, ja heitetään nekin vielä huuhtelun kautta joukkon. Sitten kun poistettu papupurkki avaa näkymät kaapin perälle, huomataan että siellähän oli vielä tonnikalaakin. Tunat vaan sekaan, ei täällä ketään sorsita. Kolmen eri proteiinin soosi on valmis; on kasviprodee ja kahta eri kalaa. Tämähän sopii pescovegetaristeillekin. Muista maistaa vielä lopuksi, onko esim. suolalle tai muille mausteille tarvetta. Meikän reseptejä ei kannata kovin sanasta sanaan totella, sillä ne on aika luovuudenpuuskissa tehtyjä, eikä kaikkea voi tarkalleen muistaa, heh. Maalaisjärki ja omat makunystyrät siis käyttöön! 😉

IMG_1191

Ja ahh, sitten paras osio, purkitus! Minulle sopivin mealpreppauskäytäntö on se, että annostelen ruuan valmiiksi annoksiksi silloin, kun olen kylläinen ja pystyn ajattelemaan järkevästi ja objektiivisesti sitä, kuinka paljon ruokaa kerralla todella tarvitsen. Jos säilytän ruokaa isossa kulhossa jääkaapissa ja ”otan siitä tarpeen mukaan”, käy niin että jonkin treenin päätteeksi kiskaisen kolmen päivän ruuat ja olen liikkumiskyvytön sen jälkeen. Omat mössöt maistuvat vaan niin hyviltä, että on vaikea lopettaa…

Eli yhteenvetona:

1/2 dl öljy
400g seiti
160g tonnikala
purkki papuja
n. 3 kynttä valkosipulia
n. 2 rkl kapriksia
mustapippuria
haluamiasi mausteita

400g tomaattimurskaa
Vajaa 1 tl kanelia
kourallinen taateleita, karkeasti pilkottuina

Tarjoilla voi esim täysjyväpastan kera. Itselläni tällä hetkellä käytössä luomutäysjyväspelttipastaa.

Ja eipä muuten ole seitin makua koskaan aikaisemmin paremmin peitetty, hah! Mikäli haluat tehdä homman kokonaan seitistä, käytä kaksi paketillista, eli 800g seitiä.

Aina silloin tällöin minulta kysytään, laskenko proteiinit, hiilarit ja rasvat grammoina, laskenko kaloreita jne. Vastaus on ei ja kyllä. En laske mitään punnitsemalla ja laskinta käyttäen, mutta minulle on kehittynyt aikojen saatossa erittäin hyvä arviointikyky koskien esim. proteiinipitoisuutta ja kaloreita. Tässä sopassa oli seitiä 400g, tonnikalaa 160g, ja papuja varmaan vähän alle pari sataa grammaa. Jaoin satsin kylmän viileästi neljään annokseen. Ilman vaakoja.

Olen virheiden kautta oppinut tuntemaan oman kroppani ja sen energiantarpeen aika hyvin. Tiedän grammoja laskematta, kuinka paljon minun tulee syödä hiilihydraattia, jotta pysyn virkeänä, ja kuinka paljon proteiinia, jotta lihakseni kehittyvät. Liian vähäisen rasvan saannin huomaan ihon ja kynsien kunnosta, sekä siitä, että on koko ajan nälkä. Toisin sanoen ruoka jota syön, on liian kevyttä. En kuitenkaan näe macrojen laskemisessa mitään pahaa, joillekin se on varmempi keino taata optimaalinen jakauma. En myöskään näe siinä mitään pahaa, ettei macroja laske ollenkaan. Kukin tyylillään, no judging here!

PS. Näin käy kun julkaisee postauksen kiireellä ennen kirjoituksiin juoksemista. Otsikoksi jää luonnosotsikko. No mutta ei siinä, kyllähän tuo aika hyvin postauksen idean kiteyttää…

Kommentit (16)
  1. No hemmetti, nythän se pakkasessa pyörinyt inha seitipaketti saadaan käyttöön:) Luin pitkästä aikaa muuten blogiasi, ja olet tosi hyvä kirjoittaja!

  2. Kannattaa kans kokeilla lohkoa seiti kalapuikon mallisiks paloiks ja kieräyttää kananmunassa ja sit mantelijauho-kurkuma-seoksessa ja sit paistaa. Toimii erittäin hyvin, varsinki bataatti- tai kukkakaalimuussin kanssa!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *