Täydellinen sunnuntaileffa

IMG_2122 Kuva viime vuodelta.

Tiedättekö sen ekan päivän vuodesta, kun tulee pienen pieni joulufiilis? Minulla se päivä oli tänään, heti herätessä. Lähdin keskustaan brunssille näkemään vanhaa lukiokaveria ja saapuessani Stockmannille, huomasin isot, näyttävät, joka vuosi yhtä ihanat jouluvalot ja isot muhkeat joulukuuset. Päässäni alkoi soimaan Billie Holidayn ”I’ll Be Seeing You”

Katsoin eilen The Notebookin, jossa kyseinen biisi esiintyy moneen otteeseen. Kiitän Viviania taannoisesta postauksesta, jossa hän kertoi jääneensä jostain syystä paitsi tästä romanttisesta elokuvaklassikosta ja katsoneensa sen ”vasta nyt” ensimmäistä kertaa. Minä olin nimittäin jäänyt myös.

Katsoin leffan heti ja itkin silmät niin sirillä, etten nähnyt välillä edes tekstityksiä. Vaikka eilen oli lauantai, illalla iski ihme sunnuntaifiilis ja halusin katsoa leffan uudestaan. Sitten minä vollotin yksin läppärin kanssa sängyssä ja kaikki oli hyvin. Näköjään itkun aiheita on revittävä leffoista, kun oma elämä on hetkellisesti draamavapaata. Mahtavaa, että leffat pistävät tuntemaan. Kunnon itkeminen on niin rentouttavaa ja puhdistavaa. Varaa herkkuja, jotain lämmintä juotavaa, lataa sänky tyynyillä ja katso leffa yksin.

Minulla on muuten viikon päästä vuosipäivä itseni kanssa. Mitenhän juhlistaisin sitä? Onko teillä ehdotuksia?

Kommentit (6)
  1. P.S. I Love You on kans takuuvarma itkuleffa. En käsitä, miten se voi joka kerta itkettää yhtä paljon.

  2. Multa on varmaan mennyt jotain tärkeää ohi, nimittäin mikä on vuosipäivä itsen kanssa! Kuulostaa tosi tosi hyvältä, aloin jo miettiä milloin mulla voisi olla sellainen!

    1. Jep, keksin sen itsekin vasta vähän aika sitten kun tajusin että olen ollut pian vuoden sinkkuna – vuoden siis täysin itseni kanssa! 🙂 Eli mulla se vuosipäivä on eropäivä edellisestä suhteesta 😀

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *