Söimme Wienerschnitzelit Figlmüllerilla. Ajelimme raitiovaunulla Wienin vanhaa kaupunkia reunustavaa Ringiä, ihailimme Volksgartenin ruusuja, jotka olivat juuri puhkeamaisillaan kukkaan. Meinasin pakahtua siihen kaikkeen kauneuteen. Kaupungintalon pihalla jenkkituristit kummastelevat rakennusta ja pohtivat olisikohan tämä rakennus hotelli?

Palaanko vielä joskus Albaniaan? Ehdottomasti! Albaniassa on niin mahtava luonto ja ehkä jollain Kreikan lomalla pääsen tutustumaan myös eteläisen Albanian rantoihin kätevästi. Vaikka etäisyydet kartalla näyttävät lyhyiltä, saa siirtymiin varata tuntitolkulla aikaa ja vielä hieman lisää, sillä aikataulut harvoin pitävät paikkaansa.

Yövyimme Balkanin reissullamme yhden yön Pristinassa ja kaksi yötä maan kulttuurikaupungissa Prizrenissä. Kosovo ei ole pinta-alaltaan iso, mutta välimatkoihin saa kulumaan aikaa. Bussimatka pääkaupungista Prizreniin kestää yli kaksi tuntia vaikka kilometrejä näiden kahden kaupungin välissä on satakunta. Bussimatkan viiden euron hinta ei päätä huimaa ja busseissa on vielä erillinen rahastaja. Bussilippua ei osteta bussiasemalta tai kuskilta vaan rahastaja kiertää bussissa keräten kolikoita ja seteleitä. Sanomattakin on selvää, että mitään erillistä bussilippua ei kukaan saa vaan kaikki on rahastajan oman muistin varassa.

Ehdimme tutustumaan Windsorin kaupunkiin jo lauantaina havaittuamme ettei Sloughssa ole mitään nähtävää. Kaupungin kujat pursusivat turisteja. Kiertelimme Marks & Spenceriä ristiin rastiin ja tutkimme kaupungin kujia löytäen lopulta kivan pubialueen rautatieaseman läheltä. Indie Rabble Brewing Companyssa istuimme  iltaa ja söimme pizzaa. Ehdimme vielä nähdä vilauksen Eton Collegesta ennen kuin aurinko laski ja lähdimme kävelemään takaisin hotelliimme.

Nyt perjantai-iltana tulisi vielä ehtiä Ouluun Sokos Hotel Arinan löylyihin ennen iltakymmentä kun hotellin saunaosasto sulkeutuisi. Yhdeksän jälkeen olimme viimein Oulun laajassa Kivisydänparkissa ja suuntasimme määrätietoisin askelin kohti hotellia. Tuttu paikka, olimmehan olleet täällä vuosi sitten viimeksi.

Politiikka oli myös saapunut Brandenburgin portin lähettyville ja marssimme tulevien vaalien propagandalauseiden ja muiden turistien ohi välipalalle Dunkin donutsiin ennen kuin jatkoimme bussilla matkaamme kohti läntisen Berliinin kauppakatuja. Matkan varrella näimme vilahduksen Bellevuen linnasta, joka toimii Saksan liittopresidentin edustusasuntona. Linnan pihalla oli lippu salossa eli liittopresidentti on kotona.

Sevillan aurinko paistaa ja Plaza de Espanan suurta aukiota lähestyessäni puristan käsilaukkuani entistä tiiviimmin kiinni rintaani ja jään ihmettelemään aukion loistoa. Tammikuun ensimmäisten päivien 16 asteen lämpötila suorastaan tuntuu helteiseltä aukion tuulensuojaisissa onkaloissa. Miten täällä pystyy olemaan elokuun helteillä jos nytkin on jo näin kuuma? Ihailen aukion kaakelitaidetta ja valun muiden turistien joukossa eteenpäin.

Brysseli, tuo EU-hallinnon (ruma?) keskus. Moni sanoo Brysseliä rumaksi kaupungiksi, osa kehuu. En ollut vielä onnistunut reissullani käymään Belgian pääkaupungissa, joten buukkasimme ystäväni M:n kanssa lennot pitkälle  itsenäisyyspäiväviikonlopulle Brysseliin. Ranskanperunat ja suklaa, kaksi minulle rakasta asiaa kiinnittivät reissukohteen lopullisesti Brysselin puolelle. Helsinki-Vantaalla satoi lunta kun lentomme Riian kautta Brysseliin oli lähdössä. Lentokoneemme saapui portille myöhässä […]

Thessalonikista on tullut monelle suomalaiselle varteenotettava matkakohde Ryanairin avattua suora lento Helsinki-Vantaalta Thessalonikiin.Thessalonikista ei tullut uutta ihastustani, mutta se oli ilman muuta kiva kokea

Moni suomalainen onkin jo Adelen Münchenin keikasta päässyt nauttimaan elokuun kahden ensimmäisen viikonlopun aikana, mutta kokosin muutamat vinkit joilla oma Adele-konserttikokemus pääsee kipuamaan huippuunsa.