1.

Meidän elämämme oli niin ihanaa, että mikään maailman paha ei voisi horjuttaa minua hänen luonaan. Mikään maailman paha ei voisi minua kaataa, koska hän ottaisi minut aina kiinni. Valo tuli pehmeästi huoneen eri nurkista, koin olevani Muumilaaksossa, turvassa. Lempeitä, pyöreitä pintoja, joihin minä en telo itseäni, joista ei tule naarmuja.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *