Ladataan...
Kasvihormoni

 

Näitä on maantien ojat täynnä. Muoto on viehkeä, ilmava ja ylväs. Väri intensiivinen ja viettelevä, silti virtettävissä hempeäksi ja romanttiseksi muutamalla vaalealla vierustoverilla.

Keräsin kämmenen täydeltä pitkävartisia horsmia. Pyrin löytämään yksilöitä, joiden kukkavana oli kohtalaisen lyhyt, jotta kukinto vaikuttaisi mahdollisimman tiiviiltä; kukkineet kukat ja varren lehdet riivin keruupaikalle, jotta vältyin turhilta roskilta kotona. Työ oli vauhdikasta ja horsmista saa näyttäviä asetelmia nopeasti, joten seuraaviin heinäkuisiin juhliin teen horsma-asetelmia reilusti!

Tien poskesta keräsin mukaan myös rikoista pahimmat, vuohenputken valkoiset sarjakukinnot sekä hieman tiiviimmät ja roosaan vivahtavat siankärsämöt. Kotipihan kukkapenkistä hain pyöreänä kasvavia kukkia täydentämään horsmien tähkämäisiä kukintoja: valikoin kaveriksi ukkolaukan vihreän siemenkodan ja pari vaaleanpunaista harjaneilikkaa. Otin metsän laidasta kimppuun myös yhden karhunputken, joka nuokutti niskojaan seuraavana päivänä mutta virkistyi siitä uudelleen iltaan mennessä. Kimpun sirot ja tanakat lehdet naksaisin virpiangervopensaastamme.

Sidoin eripituiset horsmat spiraalin muotoon niin, että kukintoja tuli puolen metrin pituudelle: keskelle pisimmät kukat ja sivuille lyhyimmät. Kukintojen alalaitaan tein pedin vuohenputkista ja loput kukat asettelin vasta maljassa sen mukaan, miten kimppu aukeni paikallaan ollessaan.

Korkean ja näyttävän kimpun suurin haaste on meillä maljojen pienuus: korkea asetelma vaatii myös korkeutta alleen. Nostin suurimman maljakkomme yksinkertaisen penkin päälle. Malja oli myös liian väljä kimpulleni, joten rutistelin sellofania ja kirkkaita muovipusseja veden sekaan täyttämään maljakkoa.

Kimppu täytti toiveet viikon ajan eteisen tylsän seinän koristajana, tosin viimeiset päivät ilman kuihtuneita horsmia. Ei haitannut mitään, vaihtelun vuoksi näytti jopa ihastuttavammalta kuin ensimmäisinä päivänään.

KUVASIN VIIME KESÄNÄ TIENPOSKESTA POIMITUISTA KASVEISTA TEKEMIÄNI ASETELMIA. NE OVAT YKSINKERTAISIA KIMPPUJA YKSINKERTAISISSA ASTIOISSA JA NIIDEN ON TARKOITUS TUODA ILOA KATSOJALLEEN JA TOIVOA KESÄN ODOTTAJALLE. POSTAAN KIMPUN VIIKOSSA KUNNES MUISTONI ON JAETTU, SILLOIN OLLAAN TOIVOTTAVASTI JO KASVUKAUDEN KYNNYKSELLÄ. AIEMMAT KIMPUT LÖYTYVÄT HAKUSANALLA RIKASTA RAKKAUDEKSI.
TEEN ASETELMAT TÄYSIN AMATÖÖRINÄ JOTEN JOS MINÄ ONNISTUN, KENEN TAHANSA ON HELPPO TOTEUTTAA VASTAAVAT KIMPUT ITSE JA NAPSIA IDEOITA VAIKKAPA ENSI KESÄN JUHLAHUONEEN KORISTELUA VARTEN. KUKKIEN OIKEAOPPINEN KÄSITTELY PARANTAA KIMPPUJEN KESTÄVYYTTÄ: POIMI KUKAT AAMULLA, KÄYTÄ TERÄVÄÄ VEISTÄ, POISTA ALIMMAT LEHDET, KYLMÄKÄSITTELE NE MAHDOLLISUUKSIEN MUKAAN JA SÄILYTÄ RAIKKAASSA VEDESSÄ. KUKINTA-AJANKOHTIA POHTIESSA ON HYVÄ MUISTAA, ETTÄ KESÄ 2013 OLI HELTEINEN ALUSSA, JOLLOIN MONEN KASVIN KUKINTA AIKAISTUI 1-3 VIIKKOA VIILEÄMMÄSTÄ VUODESTA.

Ennen tätä olen kuvannut muitakin kimppuja

 

Juhannuksen tähkäpää
Kimppu partasudeista
Mettä ja marenkiunelmia
Koko tienpiennar kimpussa

Ladataan...
Kasvihormoni

Anopin pihassa kasvaa mitä upein pioni. Lajike lienee Sarah Bernhardt, sillä se on kaunis kuin näyttelijä itse. Täyttä belle epoque'ia, joka terälehti, kaikki kukinnot, jokainen pallo.

Viime kesänä kastelin pihan kukkasia anopin ollessa matkoilla. Helle oli hirmuinen ja kukat loistivat vain lyhyen hetken, joten pihistin salaisen puutarhan kaunottaret meidän keittiöpöydän varjoisuuteen. Maljassani ei ollut mitään tukea näille uhkeille kaunokaisille, joten asetelmasta tuli vähän vinksin vonksin. Liioittelevaa iloittelua ja kaunistelua, sanoisin, mutta aivan nimensä antajan veroista.

Pihan mukhea kuningatar, näyttävä ja vaativa - mutta kuitenkin nautittava ja häiritsemättömänä helppo. Lieneekö hän kauniimpi ulkona vai toivottomasti kesytettynä maljassa?

Ladataan...
Kasvihormoni

Ihminen kuvitteli syksyllä, että nyt helmikuussa olisi kuukauden kuvana lumivuoria esittelevä valkoinen hohde. Vuodem 2014 talven viimeinen kuva esittelee kuitenkin saman näköisen alueen kuin joulukuu 2013, marraskuu 2013 ja lokakuu 2013. Erona on lähinnä kuvissa oleva valon määrä sekä nyt tässä viimeisessä kuvassa optimistisesti törröttävät lumensuojakepit alppiruusun päällä. Näyttääköhän kevään ensimmäinen kuva edelleen samalta? Jäämme odottamaan.

 

 

Pages