Ladataan...
Kasvukäyrillä

Olen viime viikkoina kuluttanut paljon aikaa pohtiessani arkea ja siitä selviytymiskeinoja. Yhtenä hätähuutona, voidaan nähdä perheessämme käyttöön otettu arkikalenteri, josta on ollut apua, mutta yksin sillä ei vielä ihmeitä tehdä.

Olemme ryhtyneet suunnitelemaan arkipäivien ruokalistat valmiiksi hyvissä ajoin, neiti S nimittäin hyppii seinille tai hukuttaa itsensä maitoon, jos ruoka ei ole tarjolla nopeasti kotiin tultaessa valmis.

Pääsääntöinä ruokavalinnoissa ovat toimineet seuraavat asiat:

- voidaan valmistaa ennakkoon edellisenä iltana tai

- valmistuu 20 minuutissa

- riittää kahdeksi päiväksi

- uppoaa pikku nirsoilijammelle (tai voi edes haaveilla sen uppoavan)

Ruokalistallamme toistuvat vaihtelevalla tiheydellä makaroonilaatikko, kiusaukset, pestopasta erillaisilla lisukkeilla, kanakastikkeet vaihtelevilla lisukkeilla, jauhelihakastike ja spaghetti, keitot ja vaihtelevat lisäkesalaatit.

Viikonloppuisin ruuanlaittoon panostetaan ajalla, ja silloin valmistettavana onkin kaksi päivän pääruokaa. Lounaspöytäämme päätyy hyvin usein erilaisia sosekeittoja, joko pakasteina tai sitten itse tehtynä. Pakastekeitot "tuunataan" usein lisäämällä sekaan esimerkiksi porkkanaa tai perunaa ja soseuttamalla koko setti kertaalleen uudestaan. Näin se on myös tuhdimpaa ja neidille helpompaa syötävää! Pääruokamme koostuu usein riistalihasta/kalasta, juureksista ja salaatista ja on lähes aina usean tunnin prosessi saada se pöytään. Kokkaava Isi on lahja arkeen väsähtäneelle Äidille <3

Vaikka pyrimme pitämään monipuolisuutta yllä ja välttämään turhan tiehää toistoa alkaa valikoimamme olemaan jo melko monta kertaa läpi käyty. Siispä turvaudunkin teihin!

 

Kerro minulle parhaimmat arkiruoka reseptisi tämän postauksen kommenttiosiossa niin minä lisäilen niitä ruokalistallemme.  Reseptien on läpäistävä yllä mainittu ehtolista ;) Parhaimmista (ja nopeimmista) kokoan oman postauksensa kokeilun jälkeen! 

 

M,

joka odottaa jo vesikielellä vaihtelua lautasen sisältöön ;)

 

PS. Kokkina toimii sitten tuo köökin vallanut Mies, sillä minulla ei ole juurikaan enää asiaa sinne. Sanoinko jo: en valita! <3

Ladataan...
Kasvukäyrillä

Aamiainen on päivän tärkein ateria. Kuinka monesti olet kuullut tämän?

Itse olen kuullut sen lukemattomia kertoja ja silti olen saavuttanut lähes kolmenkymmenen vuoden iän lähes koskaan syömättä tätä ateriaa. Itse asiassa jossakin vaiheissa elämääni sen vastustaminen on saavuttanut jopa naurettavuuden korkeimman asteen: olen pahimmissa teiniangsteissa heitellyt äitini minulle aamulla mukaan tekemät voileivät naapurin katolle. Kyllä, joka aamu. Niin kauan kunnes yksi eväspusseista jäi ränniin roikkumaan ja perästä tullut äitini näki sen. Kyllä mua hävetti, mutta aamupalaa se ei saanut minua syömään.

lauantaiaamun aamisella smoothien avecina toimi jogurtti mustikoilla ja hunajalla

Viime aikoina olen kuitenkin päätynyt siihen lopputulokseen, että aamiainen taitaa sittenkin olla melko tärkeä juttu. (Ei varmasti tule monellekaan uutisena.) Kroonisesta väsymyksestä, istumatyöstä ja huonosta ruokarytmistä uupuneena, olen päätynyt etsimään ratkaisuja jatkuva nuhjaisuuden karkottamiseksi. Ja aamiaisen lisääminen aterialistalle on ollut yksi tavotteistani.

Viikonloppu aamut sujuvat helposti, koska aikaa on käytettävissä enemmän, mutta haastavaksi koinkin arkiaamut, jolloin unta on saatava niin pitkälle kuin mahdollista. Jos yöunet ovat olleet hyvät silloin kun unimäärä on ollut kuusi tuntia tuntuu se ylimääräiset 10 minuuttia sängyssä huomattavasti tärkeämmältä kuin aamiainen, jota ei koskaan ole syönyt.

Tällä viikolla löysin ratkaisun: smoothiet. Olen kuorinut ja paloitellut ne blenderin kannuun illalla valmiiksi ja lisännyt vain nesteet aamulla. Pari minuuttia ja meikkituokiolle mukaan otettava aamiainen on valmis. (Tämäkään ei varmasti tule useimmille yllätyksenä) Henkilökohtaisesti olen rakastunut vihersmoohtieihin ja ehdoton lempikomboni tällä hetkellä on omena, hunajameloni, babypinatti, lime, inkivääri ja omenamehu. Jokaikisen aamun olen tällä viikolla aloittanut 3 desillä smoothieta sen perinteisen jättikahvin sijaan. Kyllä äiti olisi nyt ylpeä (ja onkin, koska kerroin sille)!

Mites sitten tuo jaksaminen? Paljon paremmin. Olen aina ollut töissä tehokkaimmillani aamusta ja aamupäivästä, mutta ravittuna olen ollut pirteä! Ja oloni on ollut reipas flunssasta ja sen jälkimainingeista huolimatta. Nyt ymmärränkin paremmin. Univajeeseen ja elämäntahtiin en juurikaan voi vaikuttaa, mutta auttaa itseäni jaksamaan niiden pyörityksessä paremmin.

Sen liikunnan lisäämisen (josta noin kuukausi sitten kirjoitin tässä) lisäksi olenkin päättänyt laittaa ateriarytmini kuntoon, jos jo aamiainen saa tällaisen aikaiseksi niin mitä tapahtuu jos siirtyy kahden aterian (yes, I know, tuputan kyllä lapselleni ruokaa, mutta en itse ole kolmessakymmennessä vuodessa oppinut syömään) tahdista viiden aterian rytmiin?

 

oppia ikä kaikki,

M

 

Pages