Ladataan...
Kaunis utopia?

Helsingin Sanomissa julkaistiin 18.2.2015 koiran raakaruokintaa koskeva kirjoitus, jonka välittämä viesti herätti minussa suurta hämmennystä. Koko kirjoitusta leimaa perustavanlaatuinen väärinkäsitys, jossa koirien raakaruokinta yhdistetään eläimen inhimillistämiseen ja ihmisten raakaruokavalioon ja muihin trendiruokavalioihin. Itse raakaruokavaliolla olevan koiran ja raakapainotteista sekaravintoa syövien kissojen emäntänä näen asian aivan päinvastaisena. Monipuoliseen raakaan lihaan ja lihatuotteisiin perustuva raakaruokavalio kun ei minun mielestäni ole eläimen rinnastamista ihmiseen, vaan pyrkimys taata eläimelle lajilleen tyypillinen ja sitä kautta mahdollisimman luonnonmukainen ravinto. Siinä, missä ihmisten raakaruokavalio perustuu kypsentämättömiin kasviksiin, on koiran raakaravinnon peruskivenä taas raaka liha ja muut lihatuotteet (sisäeilimet, luut, rustot). Eläinten inhimillistäminen on minunkin mielestäni väärin ja siitä tulisi voida puhua avoimesti myös julkisuudessa, mutta tässä kohtaa ollaan kyllä väärän asian äärellä, jos yritetään vetää yhtäläisyysmerkkiä epäterveen inhimillistämisen ja raakaruokinnan välille.

Nyt kun eläinten raakaruokavalioon liittyvät käsitteet on avattu, voimme siirtyä toiseen kirjoituksesta löytyvään räikeään epäkohtaan. Eläimen ruokkiminen raakaruualla vaatii tietämystä ja kokemusta, jotta ruokavalio voidaan toteuttaa tasapainoisesti ja niin, että eläin saa ruuasta/ruuan joukossa kaiken tarvitsemansa. Kirjoituksessa puhuttiin niin kiihkeästi teollisen "valmisruuan" puolesta, että siinä unohdettiin täysin mainita, että myös ns. valmisruualla ruokkiminen vaatii eläimen omistajalta tietoa ja taitoa, sillä se että ruokaa myydään kaupoissa ei ole mikään tae ruuan sopivuudesta eläimelle.

Kirjoituksessa kyllä mainittiin "laadukas valmisruoka", mutta jätettiin täsmentämättä, mitä tämä laadukas valmisruoka on ja mistä se koostuu. Kaikki markkinoilla oleva valmisruoka ei todellakaan ole terveellistä ja käsittääkseni ainakin kissojen kohdalla on havaittu hyvin selkeä yhteys vääränlaisen ravinnon ja ylipainon sekä tiettyjen sairauksien välillä. Teollinen ruoka itsessään ei siis välttämättä ole autuaaksi tekevä asia, jos tuudittautuu siihen että ruuan teollisuus on itsessään jokin tae ruuan terveellisyydestä ja syöttää sokeasti eläimelleen mitä tahansa teollista, pohtimatta sen tarkemmin ruuan laatua, sisältöä tai sen soveltuvuutta eläimelle.

Vaikka Hesarin kirjoitus koskikin koiria, en voi olla laajentamatta omaa pohdintaani koskemaan myös kissoja. Niinpä otankin tässä esimerkin kissojen maailmasta: Hesarin kirjoituksessa perusteltiin valmisruuan mielekkyyttä sillä, että ne ovat valmiiksi vitaminoituja ja niistä eläin saa takuulla kaiken tarvitsemansa. Kissan kohdalla tilanne on kuitenkin eri, sillä jos haluat syöttää sille ruokaa jossa ei ole mitään ylimääräistä (eli kasviksia, viljaa, sokereita tai epämääräisiä teurasjätteitä), tulee kyseeseen ainoastaan täydennysravinnot, joihin ei ole lisätty vitamiineja. Jos vitamiinit ja rasvahapot joutuu siis jokatapauksessa antamaan erikseen purkista, niin miksi syöttää säilöttyä (ja suurella todennäköisyydellä ulkomaista) lihaa, kun samalla vaivalla voi syöttää kotimaista ja tuoretta?

Kirjoituksessa esille tuotu kylmäketjun mahdollinen katkeaminen ja sen vaikutus omistajaan taas kuulostaa jokseenkin omituiselta. Minä en koe pöpöjen leviämisen ihmiseen eläinten ruuaksi tarkoitetusta lihasta olevan mikään todennäköisin skenaario, jos pitää lihan käsittelyssä maalaisjärjen päässä ja huolehtii normaalista käsihygieniasta. Jos joku menee laittamaan likaiset sormensa suuhun heti koiranruokaa käsiteltyään, niin siinä on kyllä sitten syyttäminen jotakuta aivan muuta, kuin ruuan valmistajaa tai kuljettajaa. Syötän hyvin mielelläni eläimilleni ihmisille tarkoitettuja lihoja sekä kotimaisesta lihasta valmistettuja raakatuotteita, sillä tiedän kotimaiselle lihalle asetettujen kriteerien ja määräysten olevan hyvin korkeat. Ulkomaisten valmistajien teollisista ruuista taas ei voi mennä takuuseen.

En kiellä enkä vähättele vääränlaisen raakaruokavalion aiheuttamaa terveydellistä haittaa, enkä väitä että kenenkään tulisi alkaa hetken mielijohteesta syöttää eläimelleen pelkkää raakaruokaa. Mahdollisten suolitukosten lisäksi vitamiinien, hivenaineiden ja rasvahappojen puutos on mielestäni huolestuttavin vajaavaisen raakaruokavalion seuraus. En kuitenkaan suostu hyväksymään täysin perusteetonta näkemystä, jolla raa'an lihan syöttäminen lihansyöjälle tai hyvin vahvasti lihapainotteiselle sekasyöjälle rinnastetaan suklaan tai xylitolin syöttämiseen. Joko tämä väittämä on virheellisen päättelyketjun lopputulema, tai teollisten ruokavalmistajien mainos. Muita selityksiä en vain tälle absurdiakin absurdimmalle väitteelle keksi.

Ladataan...
Kaunis utopia?

Koska tässä viikon aikana on ollut esillä niin paljon ajankohtaisia asioita, etten tiedä mistä niistä haluaisin ylitse muiden kirjoittaa, päätin nyt sitten ottaa tällaisen pienen uutiskatsauksen tyyppisen kimaran ja kommentoida lyhyesti useampaakin mielestäni huomionarvoista asiaa.

Tässä siis otantaa allekirjoittaneen Facebook-päivityksistä kuluneen viikon ajalta:

"Hei jes! Kotipizza on ottanut uuteen jauheluhakastikkeeseensa raaka-aineeksi kotimaisen luomunaudanlihan! Jes! Hyvä Kotipizza! Toivottavasti muut pikaruokaketjut ottaisivat mallia."

Kotipizza herätti asiakkaissaan hyvin voimakasta närää poistamalla jauhelihapizzan valikoimistaan. Asiakkaiden reaktiot tiivistyivät kuluttajaliikkeeksi, jonka viesti oli hyvin selvä: "Kotipizzan jauhelihakastike sellaisenaan takaisin!" jonka johdosta Kotipizza päätti ottaa jauhelihakastikkeen takaisin valikoimiinsa. Aivan täysin Kotipizza ei kuitenkaan asiakkaitaan kuunnellut, sillä se palautti kastikkeen markkinoille pienin muutoksin. Tämä uusi ja entistä ehompi soossi on nimittäin tehty kotimaisesta luomunaudanlihastaErittäin iso peukku siis Kotipizzalle kotimaisen ja eettisen tuotantotavan tukemisesta!

Luomua on ollut nähtävillä muissakin pikaruokapaikoissa (esim. Hesburgerin kahvit ja kahvimaidot, joista jälkimmäinen myös kotimaista), mutta kaipaisin silti edelleen pikaruokaravintoloihin enemmän yksiselitteistä kotimaista ihan tuonne lihapuolellekin. Nyt kun esim. saman H-lafkan naudanlihapihvien lihan alkuperämaa on Suomen lisäksi Tanska ja pekonin alkuperämää Saksa. Kanahampurilaisen pihvin lihan alkuperämaaksi mainitaan Suomi (siitä iso peukku), mutta sitten taas esim. kana-wrapin sisään kääräistään joko ranskalaista, englantilaista, hollantilaista, saksalaista tai puolalaista kanaa. Makkaraperunoiden makkaroissa lihan alkuperämaa taas on Suomi, siitä niin ikään iso peukku! Kasvisten alkuperämaista en oikein heidän sivujensa perusteella päässyt varmuuteen, joten en uskalla niiden osalta ottaa asiaan kantaa. Tästä esimerkistä kuitenkin huomaa, että hajonta pikaruokaravintoloiden raaka-aineiden alkuperässä on suuri ja toivonkin Kotipizzan antavan suomalaiselle pikaruokakulttuurille ja pikaruokaravintoloissa käytettäville liharaaka-aineille oikein aimo luomu-sysäyksen. Tästä on hyvä jatkaa! :)

Ja lisää lähi- ja luomuruokapainotteista asiaa:

"Jee! Master Chef VIPissä nuori kokki ja Kaskis-ravintolan perustaja Erik Mansikka, joka painottaa ravintolassaan pientuottajien lähi- ja luomuruokaa ja korostaa sitä, miten tärkeää on tietää raaka-aineen alkuperä. Lisäksi toi mukanaan kaksi kasvisannosta. Ihan loistavaa, ottaen huomioon että pitkään tuo fine dining -puoli tuntui olevan sellaista hanhenmaksapalleroiden piiperrystä, jossa raaka-aineiden alkuperällä ei tuntunut olevan väliä. Josko tämä ois nyt se uuden keittiömestarisukupolven juttu!"

Ja sitten vastapainoksi viikon huonoin ja yksi koko alkuvuoden huonoimmista uutsisista:

"Miten voi olla mahdollista, ettei turkistarhausta vaan saada loppumaan!?! Huoh!"

Tämä epätoivoinen ja -uskoinen parkaisuhan liittyy tietysti uutiseen, jonka mukaan eläinsuojelujärjestöjen edustajat olivat joutuneet marssimaan ulos turkisasetuksen valmistelukokouksesta (SEY // Animalia), kannanottona valmistelun turkiseläinten kannalta ala-arvoiseen sisältöön. Maa- ja metsätalousministeriön esityksen mukaan turkiseläinten oloihin kun ei olisi tulossa parannuksia, vaan paikoin jopa huononnuksia entiseen. Minun on koko ajan vain vaikeampi ja vaikeampi ymmärtää motiiveja turkistarhauksen harjoittamisen, jatkamisen ja sallimisen takana.

Olemme jo nyt reilusti jäljessä muista pohjoismaista, mitä tulee turkislainsäädäntöömme ja mitä tapahtuukaan, jos vielä taannumme ja huononnamme turkiseläinten oloja entisestään? Tämä uutinen on sellainen isku vasten kasvoja, etten meinaa oikein löytää sanoja kuvaamaan niitä tunteita, mitä tämä minussa herättää. Raha se taitaa tässäkin asiassa olla se mikä ratkaisee, ja huolestuneena jään sivusta seuraamaan, mihin ratkaisuun kokoomusvetoinen Maa- ja metsätalousministeriö kokoomuslaisine ministereineen päätyy. Pelkään pahoin, ettei se ratkaisu tule olemaan turkiseläinten kannalta hyvä.

Eli ristiriitaisin tuntein olen tällä viikolla televisiota katsellut ja uutisia lukenut.
Miten teidän viikkonne on mennyt?