Ladataan...

Meinasin laittaa salitreenistä kuvan Instagramiin pari päivää sitten ja vastaan tuli #fit. Se oli merkintä, jota en voinut omaan kuvaan laittaa. Tiedän, että olen hyvässä kunnossa ja erityisesti hyvässä kunnossa verrattuna moneen muuhun samassa ikäryhmässä ja ammatissa elävään ihmiseen nähden.  Liikun ja elän aktiivista arkea. Silti tässä jokin vain tuntui täysin itseä koskettamattomalta termiltä. Tästä alkoi päässä surina ja olen miettinyt nyt tätä asiaa monelta eri vinkkeliltä. Valitettavasti mitään vastausta tai edes otetta en ole saanut asiaan :)

Kuka voi laittaa kuvaansa #fit? Mikä määrittää sen mitä #fit on? Onko #fit kova kunto, hyvä pylly, rasvaton kroppa, kovat kisatulokset vai kaiken näiden yhdistelmä? Onko se elämäntapa? Tai onko se päämäärä? 

Kuka sitten on #fit? Kuka on kovassa kunnossa ja elää terveellisesti? Itse elän kahdessa eri piirissä: "juristipiirissä" ja liikunta-alan ammattilaisten piirissä. Toki nämä lomittuvat myös vahvasti, koska suurella osalla liikunta-alan osaajia on jokin akateeminen toinen työ tai ura takana ennen ammatinvaihdosta. Jos kuitenkin peilaan tätä termiä nyt kahteen pääpiiriini, on käsitys siitä kuka on kovassa kunnossa hyvin erilainen. Toisille pari kertaa viikossa sählyä tai kerran vuodessa maraton, on kovassa kunnossa olemista, kun taas liikuntapiireissä arvostetaan enemmän kunnon eri osa-alueiden vahvaa osaamista. Monipuolista kuntoa. Kestävyyttä ja vahvuutta. Jos liikkuu paljon, voiko sanoa olevansa #fit? 

Mikä laji sitten on #fit? Lähivuosina on syntynyt välillä kova kahtiajako siitä, kumpi on parempi laji: kestävyys- vai voimaharjoittelu? Pitääkö olla vahva vai jaksaa liikkua mahdollisimman pitkälle? Onko #fit varattu ainoastaan fitness-harrastajille vai voiko kova kestävyysharjoittelija ajatella olevansa fitissä? Jos pelkästään Instagramia katsoo, lajijako on vahva ja merkki on varattu fitness-puolelle. Nimensä mukaisesti :) Kestävyysliikkujat ovat kuitenkin monesti kovassa fitissä. Kunto on kova ja kilometrejä jaksetaan painaa. Porukka on fitissä, eikö?

Vai vaatiiko #fit myös ulkoista näyttöä? Onko fitissä vain jos omistaa raamikkaan ja lihaksikkaan ulkonäön? Vai riitääkö kovat kisatulokset listassa tai liikunnasta tuleva hyvä mieli? Jos taas ajatellaan, että #fit on elämänasenne tai -tavoite, joka kattaa kaiken yllä olevan, voi tägiä käyttää kaikki, koska jo pelkkä fitiksi tulemisen tavoite riittää.

Tässä ei siis ole kyse vain siitä, voinko laittaa kuvaani #fit, vaan siitä pohdinnasta, kuka on kovassa kunnossa tai ylipäätään kunnossa, mitä meriittejä kova kunto vaatii ja pitääkö olla tuloksia, että voi sanoa olevansa kovassa kunnossa? Entä sitten se ulkoinen puoli?

Auttakaa minua ja kertokaa, kuka on #fit ja mitä #fit yhteiskunnassa merkitsee! Kevyt kiteytys tällaisesta kevyestä aiheesta :) Kiitos!

Seuraa: Instagram, Facebook

Ladataan...

Kovaa on kiva treenata! Kova juoksuharjoitus tai voimatreeni saa endorfiinit pomppaamaan kattoon. Mutta mitä on kova treeni ja onko se ainoa tapa päästä kovaan kuntoon? Syksyn juoksu- ja muiden liikuntaryhmien alettua, on jälleen alkanut keskustelu siitä miten tulisi liikkua. Keskustelu kevyestä ja kovasta liikunnasta. Ajatuksena keskusteluissa nousee usein esille se, että liikunta käsitetään joksikin mikä tehdään aina maksimeilla veren maksu suussa.

Varsinkin liikunnan aloittajien kanssa on lähiviikkoina keskusteltu paljon kevyestä liikunnasta ja sen merkityksestä omassa harjoittelussa. Erityisesti keskusteluissa on joutunut painottamaan ajattelua, että "On ihan OK liikkua kevyesti". Monissa keskusteluissa on nimenomaisesti noussut esille se, että monesta vain kova liikunta on hyväksyttävää ja kehittävää. Omalla mututuntumalla sanoisin, että nykysin usein treenataan joko liian kovaa koko ajan tai ei liikuta lainkaan. Toki kokeneet harjoittelijat, jotka suunnittelevat omaa harjoitteluaan, osaavat huomioida sekä kevyen että kovan harjoittelun, palautumisen, ravinnon ja kehonhuollon.

Samalla myös tuntuu, että moni väheksyy ajatusta, että itse liikkuu kovaa. Treenataan aivan maksimeilla ja äärirajoilla, mutta koetaan, että treeni on kevyttä, koska se ei ole salin tai juoksukisan parhaan juoksijan vauhtia tai salikisojen voittajan tasoa. Vaikka treenikertoja tulisi vain harvakseltaan, mutta aina mennään sykkeet korkealla, on harjoittelu kovaa, vaikka et menisikään kovimpien mimmien vauhtia. Tällöin kuitenkin treenaat omalla kuntotasollasi kovaa. Treenin kuormitusta omassa harjoittelussa tulee peilata omaan kuntotasoon, ei salin tai kisojen kovimpiin treenaajiin. Toki koviin menijöihin kannattaa tulevaisuuden suunnitelmissa peilata ja miettiä joskus olevansa samalla viivalla. Tavoitteita tulee olla.

Kevyen treenin tekeminen koetaan haasteelliseksi. Se ei tunnu kuntoa nostavalta ja sen jälkeen ei ole aivan loppu. Moni aloittaa esimerkiksi juoksuharjoittelun ja kovalla räkäposkella treenillä tulee hyviä tuloksia jonkin aikaa. Sitten aletaan ihmettelemään, kun tulokset eivät enää parane. Tällöin monesti ruuvia kiristetään entisestään ja pyritään piiskaamaan itseä vielä kovempiin treeneihin. Tämä ei useinkaan tuo ennätyksiä vaan johtaa esimerkiksi ylikuntoon tai telakkajaksoon. Tulosta monesti tulee sen sijaan, kun opetellaan treenaamaan eri sykealueilla ja tehdään myös kevyitä harjoituksia.

Hyvä nyrkkisääntö on, että yhtä kovaa harjoitusta vastaan tulisi kaksi kevyttä harjoitusta. Kovaa saa ja pitää harjoitella, mutta sitä vastaan myös pitää tulla kevyttä treeniä.

Kun treenitasojen palaset loksahtavat kohdalleen, alkaa kovan treenin ohella kevyestä harjoittelusta nauttia ja siitä on itselle tullut viikon kohokohta ja henkireikä. Viikonlopun kevyt treeni palauttaa ja nollaa kaikesta viikon kuormasta ja laskee stressitasot seuraavaa viikkoa varten. Kevyt harjoittelu on esimerkiksi todella kevyttä juoksua, monella aloittavalla liikkujalla kävelyä tai kävelyä ja kevyen juoksun yhdistämistä. Se voi myös ollaa joogaa tai kehonhuoltoa. Itselle kevyt treeni on tällä hetkellä pyöräilyä tai kävelyä, koska jalka ei kestä vielä koko viikkoa juoksuharjoitteluna. Pyöränkin kanssa saa toki olla tarkkana, että matkan tekeminen pysyy kevyenä, koska työmatkoilla halu voittaa muut pyöräilijät on usein niin kova, että sykkeet ei pysy matalana :D

Itseä kevyiden treenien tekemiseen motivoi uudet treenipaikat. Me Mikon kanssa monesti suunnittelemme viikonlopun yhteisen kevyen treenin johonkin uuteen paikkaan tai samoissa paikoissa oleviin uusiin reitteihin. Metsäretket erityisesti lataavat viikonloppuisin akut täysin. Ja jos kevyet treenit on mahdollista tehdä pariskunnan kesken yhdessä, suosittelen sitä äärettömän paljon. Kevyt liikkuminen yhdessä on parasta laatuaikaa. Silloin irtaantuu kaikista työ- ja kotiaskareista ja voi vain olla ja keskustella toisen kanssa. Eilen illalla kiersimme kevyen kävely- ja juoksulenkin pimenevässä metsässä järvenrannalla ja keskustelimme kybertulevaisuuden tulevaisuuden uhista :) Tämän aiheen nosti keskusteluun perjantaina Lakimiespäivillä kuuntelemani Aalto-yliopiston professori Jarmo Limnéll'n pitämä puheenvuoro. Oli muuten mielenkiintoinen puhuja!

Summa summarum! Treenaa myös kevyesti ja tee siitä keino purkaa stressiä ja nauttia luonnosta sekä läheisten seurasta!

Seuraa: Instagram, Facebook

Kuva: Riikka Lilja photography

Ladataan...

Viime sunnuntaina iltapäivällä fiilistelin Juoksumessujen onnistumista sohvalla ja selailin Instagramia. Feediin tuli Vastaisku ankeudelle -blogin Jennyn kuva ja teksti: "Menestys tulee, kun on onnellinen. Onnellisuus ei siis ole menestyksen seurausta vaan sen edeltäjä."

Olen aiemmin lukenut Jennyn kirjoja ja pari viikkoa sitten pääsin tapaamaan hänet pikaisesti juoksukoulun valmennusryhmän avausluennolla (lue Jennyn osallistumisesta juoksukouluun tästä). Jennystä itsestään huokuu jotain todella voimaannuttavaa ja ihanaa. Ja tämän pystyy lukemaan myös hänen kirjoistaan.

Lauantaina Vauhtisammakolla olleet Juoksumessut tosiaan onnistuivat hyvin ja olin kiireisestä päivästä huolimatta kaikki olivat rennolla fiiliksellä. Oli ihanaa tavata vanhoja tuttuja ja tutustua uusiin tuttaviin. Tuntui itse asiassa, etten päivänä aikana tehnyt mitään, kun sain vain jutella ihmisten kanssa ja koordinoida kaikkea. Uskon, että messujen suhteen innostus toi onnistumisen. On hienoa järjestää muille tällaisia tapahtumia. Lauantaina onnellisuus toi konkreettisesti menestymisen. "Onnellisuus tuo menestyksen" ajattelumalli toi tässä pienessä asiassa konkreettisen toteutumisen :)

Omat fiilarit ovat olleet viime kuukausina hieman vaihtelevat, kun en ole päässyt treenaamaan normaalisti. Kunto on hieman niiannut ja sitä kauttta jaksamisen taso ei ole ollut samanlainen kuin ennen. Tällä viikolla maanantaina ja tiistaina pääsin juoksemaan ensimmäistä kertaa kuukausiin kovaa. Tai siis tämän hetken kovaa :) Se tuntui niin hyvältä. Treenien jälkeisinä aamuina jalka tietysti oli rasituksen runtelema, mutta se tottuu hiljalleen. Tällä viikolla aamujen yleisfiilis on ollut jotain aivan muuta kuin ennen. Treeni on todella nostanut endorfiinit kattoon. Totesin tiistaina aamulla Mikolle, että "On aivan mahtavaa saada ohjata treenejä!". Se tekee minut onnelliseksi. 

Jennyn ajatuksen kanssa siitä, että onnellisuus tuo menestymistä, olen täysin samaa mieltä. Oikeastaan on sitten kyse treenaamisesta tai työelämästä tai mistä tahansa elämänalueesta. Jenny kirjoitti IG:n kuvan tekstissä myös: "On bullshittia luulla, että menestys tai onnellisuus tulee suorittamisen kautta. Miten suorittaminen voisikaan tehdä ketään onnelliseksi, sillä eihän ihminen silloin ole tyytyväinen mihinkään, ja vain nostaa panoksia koko ajan. Miten ihminen silloin voisi olla onnellinenkaan?". Allekirjoitan myös tämän ajatuksen. Itse helposti vien elämäni suorittamisen puolelle, koska nautin arjen rutiineista ja niiden runttaamisesta. Sen kuitenkin huomaan välittömästi, että lopputulos ei ole sama, kuin jos tekee jotain rakkaudesta ja ollakseen itse tai saadakseen muut onnellisiksi.

Ainoa poikkeus oikeastaan, jossa katson, että suorittaminen tuo menestystä, on liikunta. Tai oikeastaan liikunnassakin suorittaminen tuo onnellisuutta ja sitä kautta menestymistä. Mitä kovemmassa kestäävyyskunnossa on, sitä onnellisempi on. Sitä parempi kyky on sietää arjen stressiä ja purkaa paineita. Kovaan kuntoon pääseminen on suorittamista. Suoritetaan treeniohjelmaa säännöllisesti, jotta kunto nousee. Toki tässäkin pitää olla onnellisuus mukana. Liikunnasta nauttimalla pystytään suorittamaan treenit säännöllisesti ja kovempaa. Treeni ei ole pakotettua, vaan jotain mistä nauttii ja sitä kautta haluaa suorittaa liikuntarutiineja.

Jennyn IG-postaus tuli itselle aivan täydelliseen ajankohtaan. Se muistutti asiasta, joka on oikeasti tärkeä. Onnellisuudesta. Koppasin tästä ajatuksesta kiinni ja mieli on ollut tällä viikolla aivan uusissa korkeuksissa. Kiitos Jennylle tästä postauksesta! Nyt kun pääsen taas treenaamaan hieman enemmän kuin ennen, aion todella nauttia kunnon nousemisesta ja unohtaa vanhan kunnon haikailemisen.

Tämä Jennyn postaus kannattaa nyt myös pitää mielessä, kun syksyn pimeys alkaa taas laskeutua. Nautitaan nyt syksystä ja sen väriloistosta. Ollaan onnellisia!

Kiitos Jenny!

Lue Jennyn blogia tästä. Jennyn kuva on napattu IG:stä @vastaiskuankeudelle

Seuraa Kilometritehtailijaa: Instagram, Facebook

Ladataan...

Eilen oli aivan mahtava tunnelma Ruissalojuoksuissa ja tapani mukaan olin jäniksenä kympin juoksussa. Olen jo useamman vuoden juossut Ruissalossa jäniksenä ja se on kyllä joka vuosi yhtä mukavaa. Itse asiassa taitaa olla kyllä vuosi vuodelta aina mukavampaa, kun oma luottamus jänishommassakin kasvaa ja homman handlaa vaikka miten. Olisin hyvin voinut juosta kisan Feet:n Racerillä, mutta annoin tämän parin aiemmin viikolla kengistä kiinnostuneelle triathloonarille testiin.

Feet on yksi kenkämerkeistä, joka saapuu järjestämilleni Juoksumessuille Turkuun 30.9.17 testikengäksi sekä myyntiin messuille. Lue messuista lisää tästä. Feet:n slogan "Shoes don't run. Feet do." kattaa hyvin valmistajan filosofian. Kenkä on Teukka Niskasen ja Matti Salmisen yhteistyön tulos eli suomalaisten suunittelema kenkä. Feet:n kenkien ominaisuuksista ja filosofiasta on kattavasti heidän sivuillaan ja niihin kannattaa ehdottomasti tutustua, kun uutta kenkää itselleen etsii. Feet:n sivuille tästä.

Itse en ole ehtinyt kengällä vielä pidempiä treenejä juosta, mutta ensi viikolla kun juoksukoulut taas alkavat, pääsen kunnolla treeneissä testailemaan. Sisäryhmien ohjauksessa se nykyisin ilmestyy jalkaani usein ja sillä onkin hyvä juoksun lisäksi myös seisoa. Juostessa kengästä huomaa sen rullaavuuden ja kenkä puskee hyvin oikeaan juoksuasentoon. Itselläni testissä on siis malleista Racer ja odotan innolla, että juoksumessuilla pääsen hypistelemään muita malleja sekä juttelemaan kengästä suunnittelijoiden kanssa. Itselleni kengässä on tärkeää aina myös sen ulkonäkö ja Racer kyllä vihreydellään täyttää tämänkin kategorian :)

Kenkää pääset messuilla testaamaan klo 11.00 Feet-kenkiä juostessa. Samassa testissä Suunnon kellot sekä kengistä Hoka one one ja New Balance. Iltapäivällä maastokenkien testissä klo 14.30 on mahdollisuus testata Hoka one one:n maastokenkää sekä Salomonin kenkiä ja reppuja sekä Sarvan kenkiä. Messuilla Feet myös myy kenkää ja testissä käytetyt kengät myydään edullisesti testin jälkeen pois. Tässä vielä juoksumessujen ohjelma:

10.00 Messut aukeavat Vauhtisammakolla

11-12.15 New Balancen, FEET:n ja Hoka one one -kenkien sekä Suunnon Spartan -kellojen testaus ulkona

14.00 Messuosastot sulkeutuvat ja ohjatut tunnin alkavat

14.15 HighRoller -kehonhuoltotunti 

14.15-15.15 Juokse juoksu- ja liikuntablogaajien kanssa lenkki, mahdollisuus testata Suunto Spartan-kelloja

14.30 Maastokenkien testi Luolavuoressa: Salomon, Sarva ja Hoka one one

15.30 HighRoller -kehonhuoltotunti

Messut ovat maksuttomat.

Iltaan on lisäksi vielä tulossa Pure Moveen juoksijalle joogaa. Nämä tunnit ovat maksulliset ja varataan erikseen.

 

Nähdään messuilla!

 

 

Seuraa: InstagramFacebook

Toinen kuva Feet.

Kengät saatu Juoksumessujen yhteistyössä.

 

Ladataan...

Eilen meinasi nousta tuskanhiki pintaan, kun ennen treenejä vaihdoin juoksuvaatteita päälle ja juoksusukkia ei meinannut löytyä. Olin töissä avoikkailla ilman sukkaa ja töistä suoraan treeneihin siirtyessä kaikki kamat piti olla mukana. Vaihtoehtoina näytti olevan puuvillaisen sukan laittaminen jalkaan tai juoksukengän vetäminen paljaaseen jalkaan. Kumpikaan ei nyt houkuttanut. Taivas näytti siltä, että vettä saattaa sataa koska vaan ja puuvillainen sukka märässä juoksukengässä tietää niin helposti hiertymiä.

Onneksi myös kesä on kohta ohi :) Syksy yleensä tarkoittaa parempia kenkiä ja vähemmän jalkavaivoja. Kesällä tulee käveltyä milloin millaisillakin sandaaleilla ja hiertymiä tulee helpommin. Hiertymien ja rakkojen tuleminen on yksi juoksijan pahimmista vaivoista. Itse en juurikaan ole saanut rakkoja juostessa. Toki pidemmissä kisoissa niitä saattaa silloin tällöin juoksemallakin saada aikaiseksi. Pääasiassa kuitenkin juoksua haittaavat rakot tulevat itselle aivan muista kengistä kuin juoksukengistä. Viime viikolla kävelin puolen tunnin kaupunkisiirtymän avokkaissa vesisateessa. Kenkien kastuttua litimäräksi ne hiersivät molempiin kantapäihin ja varpeiden päälle rakot. Sama puolituntinen siirtymä takaisin muutaman tunnin päästä edelleen samoilla märillä kengillä se vasta taas kokemus olikin :/

Itse olen jostain napannut ohjeen, että laitetaan jotain perusvoidetta ja ruokasoodaa sekaisin ja sillä rasvataan jalat. Tämä seos pehmentää hyvin jalkojen ihoa. Aina ennen pidempiä juoksurupeamia rasvaan näin muutamana iltana jalat. Ihan pariin juoksua edeltävään iltaan en enää rasvaa laita, jos juoksun aikana on laitettava Compeed-rakkolaastari jalkaan. Se ei kiinnity rasvattuun ihoon mielestäni yhtä hyvin, kuin jos jätän parina viimeisenä iltana rasvauksen tekemättä. 

Compeed on kyllä juoksijan pelastus. Niillä saa kursittua pienen ja pahemmankin hiertymän ja rakon kasaan juoksukenkään ja treeni pääsee jatkumaan. Compeed on lupaamallaan tavalla aivan kuin toinen iho. Rakkolaastaria laittaessa pitää vain olla tarkkana, että iho on puhdas ja kuiva ja että laastari on lämmin. Itselläni on hyvin kylmät kädet ja siksi käytän jippona sitä, että lämmitän vedenkeittimen ja painan laastaria hetken keittimen ulkopintaan niin, että se lämpenee ihan löllöksi. Hetken jäähtyminen ja laastari ihoon. Pysyy hyvin :) 

 

Ja muistakaa, että se ei ole kertakäyttöinen eli älä repäise sitä heti treenin jälkeen irti. Yksi kaverini luuli näin ja kiskoi aina treenien jälkeen laastarin irti. Ajatuskin jo sattuu :D Compeedin laittamiseen kannattaa käyttää rauhassa aikaa, jotta se saa olla iholla rakon parantumiseen asti.

Compeedeja jaossa Juoksumessuilla Turussa 30.9.17 klo 10-14. Tule hakemaan omasi ja kiva nähdä messuilla muutenkin. Lue lisää Juoksumessuista tästä ja seuraa messuja tästä.

Seuraa: InstagramFacebook

 

*Yhteistyössä Compeed-rakkolaastarit

 

Ladataan...

Uusimmassa Juoksija -lehdessä (4/2017) juoksuvalmentaja Toni Huppunen kuvaa valmennusfilosofiaansa seuraavasti: 

"Filosofiani on: positiivisen kautta voittoon ja levossa kehittyy.

Harjoittelun täytyy olla hauskaa ja urheilijan oma motivaatio on suuressa roolissa."

Allekirjoitan tämän. Valmennuksessa ja jokaisen omassa harjoittelussa positiivisuus on isossa roolissa. Positiivisella ajattelulla ja uskolla itseensä on suuri merkitys harjoitteluun ja sitä kautta tuloksiin. Monesti treenaaminen on negatiivista ja virheistä annetaan potkua. Sen sijaan harjoittelun on hyvä olla hauskaa, jotta treenaajaa jaksaa tulla toistamaan samoja asioita uudestaan ja uudestaan. Sitähän treenaaminen on - saman tekemistä pienillä eri variaatioilla.

Positiivisuus ja hauskuus ei toki tarkoita sitä, että jokainen treeni lyötäisiin lekkeriksi tai mentäisiin vain mukavuusalueella. Treenin pitää kuitenkin olla kivaa. Toki mukavuusalueelta poistumista moni treenaaja alkaa kunnon kasvaessa pitää mukavana :) 

Millä fiiliksellä sinä treenaat? Onko treenisi aina kaiken irtiottamista vai pystytkö myös liikkumaan kevyesti ja rennosti? Vai oletko aina mukavuusalueella ja raastotreenit on sinusta moita varten? Oman motivaation ylläpitäminen on treenissä kaiken a ja o. Keinoja motivaation ylläpitoon on useita. Jos oma laji tuntuu raskassoutuiselta ja siltä, että et jaksaisi millään lähteä treenaamaan, mieti miten lajia voisi varioida. Vie juoksu metsään poluille ja liity uuteen treeniryhmään. 

Itse saan treeniin hauskuuden juuri treeniryhmillä. Kuten olen ennenkin sanonut, olen huono liikkumaan yksin ja nautin ryhmässä treenaamisesta. Oikeastaan oli laji sitten mikä tahansa. Ryhmästä saa (yleensä saa!) positiivista tukea omaan tekemiseen ja jaksaa uskoa kehittymiseen, vaikka treeni juuri sillä hetkellä tuntuisi kaikelta muulta kuin hauskalta tai positiiviselta. Itselleni ryhmähenki nostaa motivaatiota treeniin ja seuraaviin treeneihin on taas kiva mennä vaihtamaan kuulumisia.

Lisäksi treeniin tulisi kuulua olennaisena osana levon. Lepo unohtuu helposti treenistä (koska kovaa treenaaminen on niiiiiiiiiiiiiin kivaa!). Aina kovaa treenaavien tulisi myös muistaa lepo osana harjoittelua. Ja tietysti kevyttä treeniä tulisi olla ohjelmassa.

Nykyisin motivaatiota on helppoa hakea Instgramista. Mitä tilejä seuraat motivaation saamiseksi?

Seuraa: InstagramFacebookBloglovin

Ensimmäinen kuva: Riikka Lilja photography

Pages