Ladataan...
Kirsikan lifestyle

 

 

Mitä tapahtuu kun äiti hyppää oravanpyörästä toiseen? Ajattelin kertoilla vähän tuntemuksiani siitä, miten on yliopisto-opinnot kohdallani alkaneet.  Niin kuin moni varmaan on huomannut, ei ylimääräistä aikaa ole liikaa opintojen alettua ollut.  Minähän lähdin vähän soitellen sotaan niin sanotusti, odottaen huoletonta opiskelijaelämää ja rennompaa arkea. Voin sanoa, että enempää en olisi voinut mennä metsään ajatuksissani.

Samalla olen kuitenkin onnellinen, että tämän päätöksen olen tehnyt. Olen yllättynyt siitä, miten käytännönläheistä opiskelu on ollut, että jopa minä olen ymmärtänyt mistä puhutaan. Äidin opiskelemaan lähteminen on kuitenkin mullistanut meidän arjen. Päivät ovat olleet hurjan pitkiä, joten mies käytännössä vastaa arjen pyörittämisestä. Kaikki kiitos hänelle, ilman häntä tämä ei olisi edes mahdollista. On onni, että lapset ovat nyt jo isoja. Toki samalla tavalla hekin äitiä tarvitsevat arjessaan, mutta toisaalta nauttivat kun äiti ei koko ajan häärää ympärillä. Ehkä itsekin on nyt siinä mielessä rennompi, että ei ihan kaikkeen ole aikaa paneutua niin tarkasti. Toki tunnen piston sydämessäni, kun olen vaikka unohtanut kysyä miten koulun kalareissu meni siinä hetkessä, eikä viikko tapahtuneesta.

Oma opettelunsa on myös ollut taas muistella, että mikä on essee tai portfolio. Asioita, jotka ovat tyystin unohtuneet vuosien varrella, kun niihin ei ole tarvinnut paneutua. Tietotekninen osaaminen  ei ole myöskään vahvinta aluettani. Voin kertoa, että rouva on ollut ihan semisti kuutamolla, kun on yrittänyt ottaa nuo lukuiset käyttöjärjestelmät kerralla haltuun.  Toisin sanoen ensimmäiset viikot ovat olleet enemmän tai vähemmän kaoottisia. Pikku hiljaa kaikki on alkanut jäsentymään omassa mielessäkin, ja en ole hetkekään katunut päätöstäni lähteä opiskelemaan.  

 

 

 

vierailulla kasvitieteellisessä puutarhassa Botanialla 

 

Parasta antia tähän asti on ollut kun pääsimme tutustumaan Normaalikoulun oppimisympäristöön, ihan huikee paikka!  Ylipäätään se kun olemme päässeet liikkumaan, käyttämään luovuutta ja draamaa opinnoissa, on ollut kivaa vaihtelua luentojen rinnalle. 

Ystäväni sanoi hiljattain, että olen ottanut tämän opiskelun turhan vakavissani. Tämä on kyllä niin totta. Toivon, että näiden kouluvuosien aikana, opin noilta nuoremmilta koulutovereilta sitä tiettyä rentoutta, ja taitoa kuunnella itseäni enemmän.  Liikunta onkin minun henkireikäni, ja sille pyrin järjestämään aikaa kiireisessä arjessa. 

 

päivän paras hetki 

Viime viikonloppu oli ihanan voimaannuttava kun vietimme sen Lappeenrannassa miehen sukulaisissa, serkkutapaamisen muodossa. Miten ihana oli päästä pois näistä kotoisista maisemista ja viettää samalla parisuhdeaikaakin. Oli mukava kokoontua yhteen hyvän ruoan merkeissä pelaillen ja maailmaa parantaen. Ja tämä kaikki tuli juuri oikeaan hetkeen.

 

Tämän reissun yksi kohokohdista oli pikavisiitti aina niin ihastuttavaan Sisustuspuoti Helkkä Dreamsiin, jota ei  vaan voi ohittaa kun tällä suunnalla liikkuu. Paljon olikin puodille saapunut syysuutta hypisteltäväksi ja ihailtavaksi. Jotain kivaa tarttui myös kotiin viemiseksi.

 

Kotimatkalla poikkesimme Parikkalan patsaspuistossa, joka on taiteilija Veijo Rönkkösen perustama veistopuisto Parikkalassa, Etelä- Karjalassa.  Patsaspuisto oli kyllä hämmentävä nähtävyys, ja hahmot olivat jopa vähän pelottaviakin. Kannattaa pysähtyä jos olet ohikulumatkalla, vastaavaa en ole aiemmin kokenut.

 

 

 

 

 

Ihanan lämpimän kesän ja alkusyksyn jälkeen onkin pitänyt kaivella jo lämpimämpää ylle. Tämä pimein aika ei ole oma suosikkini, mutta tänään piristin itseäni kimpulla ruusuja.  Pienillä jutuilla on iso merkitys siihen omaan hyvinvointin.  Mukavaa alkavaa viikkoa juuri sinulle!

 

 

Kirsikka 

Ladataan...

Ladataan...
Kirsikan lifestyle

 

Kirsikan lifestyle täytti hiljattain 2-vuotta. Nyt on aika palata kuvien muodossa vähän tunnelmoimaan noita hetkiä.joita olemme yhdessä kokeneet. Samalla voin pohtia sitä omaa kasvutarinaa, joka toivottavasti saa jatkoa. 

Blogi on ollut minulle ihana pako siitä arjesta. Nyt tuo  onkin erityisen tärkeää kun olen heittäytynyt täysipäiväiseksi opiskelijaksi. Itse olen kokenut tärkeäksi kirjoittaa niistä hyvänmielen asioista, mutta se ei tarkoita etteikö siinä minunkin arjessani olisi niitä harmaita sävyjä.  

Olen saanut olla monessa mukana. Monet yhteistyöt ovat olleet todella hedelmällisiä, ja osa jatkuu tänäkin päivänä. Kiitos kaikille teille, joiden kanssa olen saanut tehdä yhteistyötä. Minulle on ollut tärkeää etenkin paikallisten yritysten esiin tuominen.

 

 

Tritaniumstorelta löytyy treenivaatteet vaativaankin makuun.

 

Pieni taiteilija minussa heräsi Sarustiikan kalkkimaalauskurssilla. Ilta oli ihanan lämminhenkinen ja miljöö mitä parhain. 

 

Sarustiikka on ihana sisustusliike Joensuun Taitokorttelissa.

 

 

Joutsenossa sijaitseva Helkkä Dreams on tämän putiikkitytön suurin rakkaus. Sydämellinen Heli ja tuo huikea valikoima saa huokailemaan onnesta. 

 

Koska tahdon hiuksilleni vain parasta, on valintani Revlon Professionalin tuotteet. Tukkataioistani vastaa Hius- ja meikkistudio Glamour room Joensuussa, jota voin lämpimästi suositella sinulle. 

Vuosi sitten blogin synttäreillä vieraanamme oli ihastuttava Heidi Sohlberg. Monista tapahtumistamme tämä on jäänyt  parhaiten mieleeni. Heidin aurinkoinen olemus ja lämpö oli käsin kosketeltavaa. Hänestä sain valtavasti energiaa. 

Blogi on minun juttuni, joten perhe on suurimmilta osin rajattu pois.  Tämä on meidän perheemme yhteinen päätös. Tämän päivän trendi tuntuu olevan, että kaikki jaetaan kaikille. Uskallan olla sitä toista ääripäätä, ja se ei vaan ole minua.

 

Porvoolla on erityinen paikka sydämessäni ja se on niitä harvoja paikkoja, joista löydän aina uusia kerroksia ja vivahteita. Sen tunnelma hakee vertaistaan ja voin rehellisesti sanoa, että Pariisikaan ei minussa saanut aikaan samaa fiilistä. Tunnelmaa on vaikea lähteä edes kuvailemaan, se pitää itse kokea. Koko tuo puutalomiljöö, putiikit ja lukuisat kahvilat saavat sydämeni läpättämään. 

 

 

 

 

 

 

Olen suuri kakkujen ja leivosten ystävä, jos jollekin se on jäänyt epäselväksi. ;) Ystävän kanssa usein teemme niin, että maistelemme pariakin eri vaihtoehtoja ja jaamme ne. Herkkunautinnon maksimointia parhaimmillaan. Joensuussa parasta kahvia saa mielestäni Cafe Rosesta ja leivonnaisista en edes mainitse. ( törkyhyvää) 

 

Voin hyvillä mielin sanoa, että tänä päivänä seison sen takana mitä teen.  Siitäkin huolimatta, että pieni myötähäpeä iskee jos välillä eksyn vanhoja tekstejäni lukemaan.

 

Blogin kautta olen myös tutustunut ihaniin ihmisiin ja olen  jokaisesta teistä valtavan onnellinen. Kiitos kun kuljet tätä matkaa kanssani. 

Paljon on tapahtunut myös blogin ulkopuolella kun aloitin juuri opinnot Itä-Suomen yliopistolla aikomuksenani valmistua varhaiskasvatuksen opettajaksi.  Tämän lisäksi olemme yhdessä tuoneet  Hius- ja meikkistudio Glamour roomin kanssa Joensuuhun ihastuttavat ruotsalaisen Capri Collectionin vaatteet. Vaatteita  pääsee ihastelemaan pop up- putiikkeissa, kauneusilloissa ja tuomme myös sinun kotiin aitoa putiikkitunnelmaa niin halutessasi. Pistä siis seurantaan Boutique Glamour Facebookin puolella,  niin pysyt menossa mukana.Kaikki tämä tuo niin valtavasti energiaa ja jaksamista arkeen. Kirsikkana kakun päällä, olen löytänyt liikunnan riemun uudestaan. Tähän en olisi pystynyt itse.  Seura jossa liikun on tuonut sen kipinän minulle uudelleen.  Ajatella, että kaksi vuotta olen räpiköinyt tuon tunteen kanssa, ja nyt olen taas niin liekeissä. Aika mahtava tunne.

 

Tällä hetkellä on monia kivoja juttuja menossa yhtäaikaa, ja haasteita tulee olemaan arjen rytmittämisellä ja ajan löytämisellä kaikkeen kivaan koulun ulkopuolella. Täällä kuitenkin ollaan ainakin ajatuksissa. 

Tänä vuonna blogisynttäreitä juhlimme teemalla Kirsikan kauneussuosikit. Illan aikana esittelin omia suosikkejani Löwengripin- tuoteperheestä ja muutamia luottotuotteitani hiusten hoidossa.  Pääsimme myös hypistelemään ihastuttavia Capri Collectionin vaatteita, joihin olen täysin hullaantunut. Iltaan toi ihanan loppusilauksen Kukkakauppa Leinikin ja Cafe Rosen upeat leidit Heini ja Marina. Heini oli loihtinut upean vaaleanpunaisen kimpun toiveideni mukaan, ja Marina oli taikonut meille suussa sulavia herkkujaan.  Cafe Rose tarjoaa herkkuja paikan päällä nautittuna, sekä tilauksesta erilaisiin pieniin tai isompiin perhejuhliin. Kukkakauppa Leinikistä saat upeat kimput elämäsi tärkeisiin hetkiin ja lisäksi kannattaa seurata heidän sivujaan. Sieltä löydät  tarkempia tietoa erilaisista kursseista, mitä heillä on tarjottavana. 

yhteistyössä Kukkakauppa Leinikin ja Cafe Rosen kanssa. Molemmat löydät myös facebookista. 

 

Rakkaudella Kirsikka

 

 

 

Ladataan...

Ladataan...

 

 

Miten paljon rohkeutta vaatiikaan lähteä pois omalta mukavuusalueelta, pois siitä tutusta ja turvallisesta.

Olen vuosia jo haaveillut lastentarhanopettajan opinnoista, mutta jotenkin sen askeleen ottaminen on ollut vaikeaa tähän asti.  Nyt siihen kuitenkin tarjoutui loistava mahdollisuus kun koulutus siirtyi Savonlinnasta tänne Joensuuhun. Alanvaihtokin on useamman kerran käynyt mielessä vuosien varrella, mutta tässä sitä ollaan.  Jo hakeminen lastentarhanopettajan opintoihin oli minulle iso juttu.  Koko kesän olen ollut niin innoissani opintojen alkamisesta. Elokuu tuntui matelevan niin hitaasti, kun vaan odotin töiden loppumista ja tätä uutta elämänvaihetta.  Viime viikon lomailin ja vietin ihanaa hemmotteluviikkoa käyden kampaajalla, kasvohoidossa ja kuumakivihieronnassa.  Enemmän pitäisi muistaa siinä hektisessä arjessa hemmotella itseään. On jotenkin niin ihanaa jäädä pienelle breikille työelämästä, ja motivoituneena keskittyä nyt täysillä uuden oppimiseen. Viime yönä ei meinannut uni tulla millään silmään kun jännitti niin kovasti. Yliopistolle pyöräillessä tuntui, että laatta lentää, niin kova oli tuo jännityksen määrä.  Onneksi en  ole yksin tässä tilanteessa, joten tuki ja turva on lähellä. Omista edellisistä opinnoista on ehtinyt kulua tovi jos toinenkin, ja sekin varmaan lisää jännityksen määrää.  On helpottavaa myös huomata, että en ole ainoa, joka on vähän pihalla. Tässä vaiheessa se on ihan sallittuakin. 

Elän siis nyt uudenlaista arkea ja huomaan, että ekaluokkalaisen tavoin sinne kouluun olisi niin paljon helpompi suunnistaa yhdessä jonkun kanssa. Varsinkaan kun sattumoisin ei ole tuolla loistavalla suuntavaistolla siunattu.

 

On ihan mahtava juttu, että meillä on nuo tutoriopiskelijat turvanamme, ja saimmekin tänään paljon matkaeväitä opintojen alkutaipaleelle. Tämä viikko menee varmaan harhaillessa yliopistolla  ristiin rastiin, ja uutta tietoa omaksuen. Odotan innoissani sitä, että päästään oikeasti opintojen kimppuun ja myös tuohon yliopisto elämään kiinni. Silti tuo kaikki tuntuu vielä niin epätodelliselta.

 

Perheellä oli hauskaa kun kuulivat opiskelijabileistä, tietäen miten kova bilehile olen.  Eihän sitä toki tiedä mimmoinen partyanimal minusta vielä opintojen edetessä kuoriutuu, joskin rohkenen sitä epäillä. ;)

 

Kirsikka

 

Ladataan...