Ladataan...
Kohta hänen!

Huh mitä säätöä ja stressiä juhlapaikan etsintä ja valinta on aiheuttanut!Nyt tulee siis pitkä postaus kaikista eri käänteistä tässä matkan varrella, toivottavasti jaksatte lukea! :D 

Ihan aluksi varasin elokuussa yhden juhlapaikan täältä Limingasta, mutta ennenkun käytiin edes katsomassa sitä, peruin sen, sillä meni vähän maku kun olin yhteydessä omistajan kanssa ja muutenkin kuulin ristiriitaisia kokemuksia paikasta. Sinne ei olisi myöskään saanut viedä omia juomia, joten miinusta senkin puolesta. Me halutaan kuitenkin tarjota ruokaviinit ja iltaan/yöhön/aamuun asti juhlijoille juomista ja talon puolesta se olisi ollut aivan liian kallista ja paikalta olisi pitänyt poistua muutenkin jo klo. 01:00. Kävin katsomassa lähikunnassa muutamaa muuta juhlapaikkaa, vanhaa työväentaloa ja nuorisoseurantaloa. Jälkimmäinen oli tosi sievä ja tila oli sopivan kokoinen, omat juomat sallitaan, tilavuokra oli todella edullinen ja ajomatkaa kirkolta oli n. 15 minuuttia, mutta vanhan talon haju vähän mietitytti jo siellä ollessa. Tein silti varauksen. Pian sieltä lähdettyä mulla alko kurkkua kutittaa ja illan edetessä yskitti ja henkeä ahdisti. Jos noin vartin vierailu aiheutti tälläisiä oireita, mitä sitten monen tunnin? Eli pakko oli perua sekin juhlapaikka.

Siinä vaiheessa alkoi tuntua, ettei tällä aikataululla löydetään enää juhlapaikkaa, joka olisi vapaa tai sopisi meidän budjettiin.. Työväentaloja kyllä löytyy vapaana, mutta löytyisikö sellaista missä ei olisi jonkinlaista sisäilmaongelmaa?  Parin päivän päästä yhtenä aamuna sain idean! Pidetään häät kotona! Meillä on iso piha ja iso talo. Vuokrataan juhlateltta ja pidetään ulkohäät! Marko innostui myös asiasta.  Ei olisi sitä ongelmaa, että miten minä tai muut sisäilmasairastuneet pärjäisi jos ollaan meillä.. saadaan tehdä juuri oman näköiset ja rennot juhlat. Tässä alkuperäinen ajatus olisi, että nyt päästään vähän helpommalla ja halvemmalla. Sitten alkoi juhlatelttojen kartoitus ja aika pian kävi ilmi, että ne ovat todella todella kalliita, paljon kalliimpia kun monet juhlapaikkojen tilavuokrat. Lopulta löytyi 1 teltta tutun kautta, toisen isäpuoleni varasi heidän kylältä. Pitopalvelu ei innostunut kovinkaan paljon ulkohäistä, vaikka ruokien esille laitto tuleekin sisälle. Sitten olen kartoittanut astiavuokrauksien hintoja ja miettinyt, että mistähän saataisiin kaikki kalusteet. Päätettiin, että kyllä me saadaan tarpeeksi pöytiä ja tuoleja lähipiirilta, sillä liinoilla voi peittää vaikka pöydät olisikin erilaisia. Meillä on useampi pinnatuoli ja ajatuksena oli, että paljon erinvärisiä pinnatuoleja ja muita niihin sopivia tuolia. Mun juttu ei nimittäin ole valkoiset huputet tuolit tuoliruseteilla. Olin pitemmän aikaa todella inspiroitunut siitä, että saamme viettää hääjuhlaa meidän rakkaassa kodissa ja pyöritellyt kaikkia ideoita päässäni.Rennot telttahäät omalla pihalla tuntui siis niin meidän jutulta ja löysin pari muuta hääblogia joissa tullaan viettämään telttahäitä ja olin innoissani, että kanssasisaria löytyy! Jossain vaiheessa mulla alkoi kuitenkin ahdistamaan ja stressaamaan kaikki käytännön jutut. Me ei haluta maksaa ihan järetöntä summaa teltasta ja valmiista kalusteista, joten nämä halvemmalla löydetyt teltat ovat keskenään vähän erinkokoisia, jotka olisimme siis yhdistäneet.. mutta jossain vaiheessa mulle selvisi myös, että nehän oli myös keskenään erinväriset. Saisimme teltat päivää, aikasintaan kahta päivää ennen häitä eli sitä ennen olisi vaikeaa hahmottaa kuinka paljon koristelua teltat vaatisi.. mietin kaason kanssa hallaharsoviritelmiä, jotta katto saataisiin edes samanväriseksi. Mutta entä sitten ne kalusteet? Jos lähipiiristä löytyisi kaikki tuolit/pöydät, se roudaaminen peräkärryillä tulisi olemaan aivan liian työlästä.. ja varmasti olisi pitänyt vuokrata kalusteita jostain muualta lisäksi. Teltta- ja kalustevuokrien lisäksi pitäisi vuokrata astiat. Selvitimme eri paikoista ja hinnat oli melko päätä huimaavia. Yksi ilta sitten aloin puhumaan Marialle, yhdelle kaasoistani siitä, että kuinka paljon mua stressaa se, että saadanko kahdesta erilaisesta teltasta kuinka nätti juhlapaikka, kuinka paljon telttojen pystytys, kalusteiden hankkiminen ja laittaminen vaatisi, astioiden hankkimisesta puhumattakaan.. Meille ei tulisi myöskään mitään lattiaa juhlatelttaan, joten vieraita pitäisi varottaa myös siitä, että jos valitsee piikkikorkkarit, ne uppoaa meidän nurmikkoon. Mua myös stressasi se, että ihan kaikkea häitä varten ei voi laittaa valmiiksi yön ajaksi pihalle ja itse kaasojen kanssa olen yön Oulussa, kuka pystyisi tekemään viimeiset järjestelyt jne. Vesisade jos yllättäisi, teltassa oltaisiin siltä suojassa, mutta entä jos sataa vettä viikko ennen häitä ja maa tulee olemaan ihan märkä? Toinen juttu on se, että meidän etupiha on etelään päin ja jos tulee kuuma päivä, tulisimme todellakin paistumaan teltoissa, sillä meidän etupiha on todella kuuma eikä varjopaikkoja ole. Maria sanoikin, että mitä jos vähän vielä kartotettais niitä muita juhlapaikkoja. Löysimme yhden juhlapaikan, johon kirkosta tulisi matkaa n. 25 min autolla. Kävin Markon kanssa katsomassa sitä.. Sijainti vähän mietitytti sillä se oli aika kaukana kaikesta ja ihmisten olisi pakko tulla sinne autolla mutta jos haluaa juoda muuta kun mehua, niin miten sieltä kulkeminen pois jne. Tila oli kuitenkin tosi kiva, tilava ja toimiva. Jo siellä ollessa mua vähän kurkkua kutitti, mutta mää sitten ajattelin, että oisko tämä nyt mun kuvitelmaa ja tehtiin päätös, että varataan tämä. Sama ilmiö kävi, kun edellisessäkin työväentalon vierailun jälkeen, hengen ahdistus paheni iltaa myöten ja illalla sängyssä nukkumaan mennessä Marko sano, että "nyt kyllä haen sulle astmapiipun, sun hengityshän ihan vinkuu" joten peruutukseen meni sekin juhlapaikka.

Mää olin jo mielessäni ajatellut, etten halua enää niitä telttahäitä. Ensimmäinen ajatus, että päästään halvemmalla ja helpommalla oli aivan väärä luulo. Kaikkine vuokrineen hinta tulisi olemaan aikalailla sama kun suurimmassa osassa juhlapaikkoja ja siinä olisi monta liian liikkuvaa osaa ja työtä tuplasti enemmän, kun juhlapaikassa jossa on jo kattopäällä, kalusteet ja astiat valmiina. Niimpä aloimme kaasojen kanssa kunnolla kartoittamaan ja päädyimmekin etsimään juhlapaikkoja Oulusta. Lopulta löysimmekin juhlapaikan joka oli peruutuksen vuoksi vielä vapaana. Kävin kahden kaason kanssa katsomassa sitä ja se oli siinä. Juhlapaikka on sisältä melko neutraali ja laittamalla saa varmasti tosi sievän, tila on 70 henkilölle eli juurikin sille määrälle mitä meille vieraslistalla alustavasti onkin ollut. Nyt tila vaikuttaa kuitenkin siihen, että vieraslistassa ei voi enää joustaa ja jonkun verran avecceja on pitänyt karsia. Ajattelin tästä vieraslistan laatimisesta tehdä oman postauksen myöhemmin! Tähän juhlatilan tilavuokraan kuului luonnollisesti kalusteet ja astiat ja myöskin loppusiivous ja nämä helpottaa aivan hulluna. Juhlapaikan saa perjantaina jo klo. 12, lauantaina saa juhlia vaikka aamuun asti ja sunnutaina luovutus klo. 13. Hinta oli enemmän mitä olimme aiemmin ajatellut budjetoida tähän, mutta siltikin vielä kohtuullinen.. ja loppupeleissä aika sama hinta mitä olisimme maksaneet kotihäistä. Parasta tässä juhlapaikassa on kuitenkin sen sijainti. Se, että se on Oulussa, se helpottaa monien vieraiden juhlintaa. Useat asuu Oulussa, ne jotka ei asu, monilla on ystäviä siellä joiden luona voi majoittua ja onhan Oulu hotelleja täynnä. Myös me vietetään hääyö siinä parin kilsan päässä eikä tarvi miettiä enää miten olisimme täältä maalta  päässyt yöllä sujuvasti kaupunkiin. Sen lisäksi, että se on Oulussa, se on merenrannalla ja maisemat ovat niin upeat, etten olisi osannut haaveilla edes paremmasta. Telttahäät oli aivan lukkoon lyöty suunnitelma ja en olisi uskonut sen muuttuvan, mutta nyt olen valtavan helpottunut. Nyt on varausmaksukin maksettu, joten enää juhlapaikka ei tule vaihtumaan :D Häiden koristeluakin on niin paljon helpompaa suunnitella ja olen tosi innoissani siitä hääpaikasta. <3 Yksi iso stressi on nyt pois. 

Jos siellä ruudun takana on muita morsiammia, olisi kiva kuulla millaiset kriteerit teillä juhlapaikassa oli tärkeitä ja millaiset juhlapaikat olette löytäneet? :) 

Pst. Häihin on vajaa 8-kuukautta aikaa. Kohta postauksia tulee varmasti paljon tiheämpään, monia postausaiheita on jo mielessä :) 

Ladataan...

Ladataan...
Kohta hänen!

Palataanpa vähän ajassa taaksepäin.. eli elokuuhun. Oonkin ensimmäisessä postauksessa jo kertonut, että millon ja missä kosinta tapahtui. Eli 8.8 meidän kotona. Joskus kun puhuttiin kosinnasta, niin Marko vaan heitti, että "kosin sua sitten uuden kodin terassilla"  ja tää ajatus liitty aika pitkälti siihen, että kosintaa on turha odotella ennenkö löydetään koti ja asetutaan sinne.. Eli yksi iso asia kerrallaan.  Siitä tulikin vähän vitsi, että entä jos uudessa kodissa ei ole terassia.. jääkö kosinta kosimatta vai pitääkö rakentaa terassi? :D Marko sano myös alkuvuodesta, että "Eiköhän se tänä vuonna tapahdu" eli siinä mielessä kosinta ei tullut aivan puskista, mutta en mää silti ajankohtaa tiennyt.. vähän ehkä toivoin, että se ajoittuis meidän vuosipäivän aikoihin ja niinhän siinä kävikin. Tosin ei virallisena vuosipäivänä 15.8, vaan sille päivälle ku tavattiin eka kerran, joka oli vielä kivempi päivämäärä. Kosinta ei kylläkään tapahtunut meidän terassilla, vaan meidän parvekkeella. Pötköttelin rennosti riippumatossa, kun Marko yllätti mut kysymällä " Tuutko mun vaimoksi?". Samana päivänä, kun Marko kosi, lähdimme samantien ostamaan sormuksia. Silloin se tuntuu ihan eritavalla konkreettiselta. 

Kihlajaiset pidettiin elokuun lopussa meidän perheiden kanssa. Jännää tästä päivästä teki sen, että meidän perheet tapasi sillon eka kertaa. Tokikaan kaikki meidän sisarukset ei päässyt paikalle.. Markon veli oli sairaana, mun pikkusisko asuu Turussa ja isoveli Chilessä.. Mutta muuten kaikki perheenjäsenet oli paikalla.Saatiin lahjaksi kukkia, suklaata, mustavalkoiset muumilakanat ja rahaa.  Tää oli jotenkin merkittävä hetki meille, että saimme ennen häitä perheet kohtaamaan toisensa ja tunnelma oli tosi mukava. Ois ollut tosi mukava pitää kihlajaisjuhlat myös ystävien kanssa, mutta koska olimme pitäneet ihan muutama viikko aiemmin tupaantulijaiset, niin olisi ehkä ollut hassua pitää heti perään uudet pirskeet.

Mutta ois kiva kuulla millaisia kosintoja teillä on ollut ja oletteko viettäneet kihlajaisia? 

-Enni

Ladataan...

Ladataan...
Kohta hänen!

Luulin jo löytäneeni täydellisen laukun häihin! Toisella puolella ruusuja ja toisella puolella helmiä. Todellisuudessa laukku on aivan vitivalkoinen (paljon valkoisempi mitä kuvassa näyttää) ja kotona aloin muistelemaan tilauspukuani, että ei siinä kyllä ole nuin kirkkaan valkoista missään kohti. Nappasin laukun mukaan ja lähdin hääpukuliikkeeseen vertailemaan laukkua sovituspukuun. Minun pukuni on siis shamppanjan värinen ja eihän se laukku sitten sopinutkaan siihen lainkaan. Laukku lähti sitten palautukseen. En ole missään törmännyt nyt sopivaan laukkuun, mutta onneksi sitä on aikaa vielä etsiä. Jos bongaatte jossain kauniin shamppanjan värisen laukun niin saa vinkata! Toinen vaihtoehto  laukun värille on navy blue!

Tilasin muuten zalandolta laatikollisen kenkiä sovitukseen, mutta kaikki täytyy palauttaa! Saapa nähä kuinka vaikea prosessi on sitten löytää hyvät hääkengät ja laukku! Laukkureissulla löysin onneksi kauniit korvikset häihin.. vielä täytyy ostaa käsikoru, niin sitten on hääkorut valmiina! Korut voin esitellä sitten omassa postauksessa! 

 Pidimme vasta myös palaverin pitopalvelun kanssa ja saimme maistella menuun valitsemiamme ruokia. Tosi hyviä ruokia oli,  mutta muutamia muutoksia tehtiin alkuperäiseen menuun. Nyt yksi tärkeä juttu olisi soitella vielä muutamaan paikkaan ja vähän kilpailuttaa astiavuokrien hintoja!Hääsuunnitelmat siis etenee pikku hiljaa.. Muutaman kerran on iskenyt stressi jostain käytännön jutuista... mutta sitten aina mietin sitä hetkeä, kun seison alttarilla Markon vieressä ja sitten stressaaminen alkaa tuntua ihan turhalta :) Tässä kuva siitä laukusta, jonka hetken luulin olevan mun the laukku...

 

Ladataan...

Pages