Yhden aikakauden loppu

Minulla on aina ollut piano tai no kuusi-vuotiaasta alkaen, jolloin aloitin Porin musiikkiopistossa pianonsoiton.  Joka viikko kävelin musiikkiopistoon nuotit laukussa läpi Porin kaupungin. Silloin ei lapsia viety, vaan ne kävelivät ihan yksinään. Eikö vanhemmat pelänneet pienten lastensa puolesta? Aika oli silloin toinen. Eihän autoissa ollut turvavöitäkään 🙂

Aaronistahan se sitten alkoi melkein heti, jokin pieni nuottikirjanen oli sitä kuitenkin ennen sitä. Aaroni I jälkeen tuli Aaron II jne.

Pianon sain vanhemmiltani josku 1980-luvulta omaan kotiini. Sitä ennen minulla oli olemassa jo itse ostettu piano. Sen kuitenkin myin, kun sain tuon vanhemmiltani. Se kulki mukana asunnosta toiseen, kaupungista toiseen. helppoa se ei ollut. Neljä miestä sitä joutui aina kantamaan. Oli niin raskas.

Nyt kuitenkin, kun lapsemme ovat muuttaneet yksi kerrallaan pois opiskelemaan, on tämä 200 m2 omakotitalo käynyt liian isoksi meille kahdelle. Haaveilemme siis pienempään rivitaloasuntoon muuttamista. Sinne en halua enää pianoa viedä, koska en enää ole soittanut sitä kuin kerran vuoteen jouluisin. Nyt jopa unohtui tänä jouluna sekin. Kaksiteholaseilla on minusta tosi hankala soittaa, joten se on vain jäänyt ja jäänyt.

Laitoin Facebookin kirpputorille myynti-ilmoituksen ao. kuvilla. Noin neljä tuntia siitä oli piano jo haettu. Vitsit, että olin onnellinen. Iso kivi vierähti hartioiltani, sillä ei niitä pianon ostajia ole ihan joka nurkalla. Minulla oli tuuria, että juuri hän sattui lukemaan ilmoitukseni.

Työkaveri oli juuri kertonut, että kirpputoritkaan eivät ota edes ilmaiseksi pianoja, koska kauppa ei käy.

Niin muutti rakas pianoni toiseen kotiin, toisen pienen tytön iloksi. Ilen siitä iloinen. Se on hyvissä käsissä, pienet kädet tulevat taas soittamaan musiikkia. Se vanhus on sen kyllä ansainnut. Uskollinen ystäväni. Hyvästi <3

Otin viimeisen kuvan hämärissä, juuri ennen lähtöä uuteen kotiin.

Yksi vaihe loppui elämästäni. En silti sire sitä yhtään. Aika aikaansa kutakin vai miten se meni 🙂

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *