Lapsille on pakko ostaa ylipaljon shaibaa!

Yksi mun lempi-ihmisiä somessa on meidän Lilyn oma Juliaihminen, jonka Instan storeja voisin kuunnella ja katsella päivästä toiseen. Me emme (välttämättä?) ole Julian kanssa kovinkaan samanlaisia kuluttajia tai edes ihmisiä, mutta siksi – ehkä juuri siksi – minusta on ihan hirmuisen mielenkiintoista kuunnella Julian juttuja rahasta ja kuluttamisesta. Ne kun ovat yksi hänen postaustensa ja storiensa pääteemoista.

Kuuntelin taas viime viikolla hänen juttujaan siitä, kuinka ihmiset ostavat hänen mielestään aivan liikaa. Kuinka ekologisuuskin on verhottu vain yhdeksi syyksi ostella lisää tavaraa ja kuinka (toivottavasti osaan muistini varassa referoida oikein) hirveästi porukkaa vaan ostaa lisää ja lisää shaibaa,vaikka koti pursuaa kamaa ja tili näyttää miinusta.

Minulle itselleni sellainen todellinen kuluttamisherääminen ja oman ostokäyttäytymisen tarkastelu on tullut vasta viime vuosina, enkä edelleenkään ole lähimainkaan siinä pisteessä kuin Julia. Silti koen, että olen jo jalostunut asiassa paljon pidemmälle kuin missä olin esimerkiksi viisi vuotta sitten. Nykyisin ihan oikeasti mietin, missä ostoksessa on järkeä, ja missä ei. Olen alkanut pohtia, minne - ja ennen kaikkea kenelle - haluan rahani kuluttaessani antaa ja mikä on fiksua kuluttamista.

Julian storeja kuunnellessa havahduin kuitenkin siihen, että vaikka aikuinen voisi vältellä aika pitkällekin kaikkea turhaa ja ylenpalttista (noin teoriassa), lapsen kanssa asiat mutkistuvat.

Ensinnäkin. Lapset haluavat leluikseen yleensä juuri sitä karmeaa turhaketta, jonka ihanuutta aikuiset eivät vaan näe. En tarkoita, että lapsen pitäisi aina tai edes usein saada juuri haluamansa leluja, mutta ainakin minusta lapsella on oikeus saada vaikkapa synttäri- ja joululahjaksi toivomiaan asioita (jos ei nyt siis aivan hulluja toiveita ole). Itsestäni olisi ollut vuosien saatossa esimerkiksi ihana ostella vain kestäviä puuleluja, Legoja, kirjoja ja kehittäviä pelejä, mutta lapseni haluaa näiden lisäksi: 1) Munasta kuoriutuvan ja ärsyttävää ääntä pitelevän pehmon 2) Joka paikan sotkevaa ja päänsäryn hajullaan aiheuttaman slimen 3) Ja niitä helkkarinmoisia pikkuötököitä, jotka ovat KOKO AJAN hukassa ja jotka tarttuvat niin jalkapohjiin kuin imuriinkin. Lapset levittävät ympärilleen aikuisen näkökulmasta turhaan roinaa aivan jatkuvasti!

Toisekseen. Lasten päivittäisissä tavaroissa ja vaatteissa on aikuisenkin taivuttava ostelulle, vaikka haluaisin kuluttaa vähän ja ostella vain järkevän määrän tavaraa. Nimittäin jotta arki sujuisi, pikkuihmiset tarvitsevat usein tuplasti – joskus jopa triplasti – samoja kamppeita. Selitetäänpä tätä hieman: Kun F oli päiväkoti-ikäinen, ei riittänyt, että ulkovaatteita olisi ollut vain yhdet. Kamat kastuivat ja kuraantuivat sitä tahtia, että arjen sujumisen (ts. edes päiväkotiin pääsyn) edellytyksenä oli, että niitä julmetun kalliita veden, tuulen ja ydinsaasteet ulkopuolellaan pitäviä talvi- ja välikausivaatteita piti olla peräti kaksissa määrin. Kun yhdet kamat olivat pesussa/kuivumassa, toiset olivat aina päällä.

Samalla tavalla tupla-triplavaatetusta tarvitaan edelleen. Esimerkiksi samanlaisia jumppatrikoita on ostettu nyt kolmet. Yhdet ovat kotona mahdollisia extempore-liikuntakertoja varten, yhdet ovat tanssipussissa ja kolmannet koulussa liikkatuntikassissa. Ja ehdottomasti näin on arjen sujumisen kannalta fiksuinta: Jos lapsen tulisi kuljettaa yksiä trikoita paikasta toiseen, olen ihan varma, että puolet kerroista housut olisivat väärässä paikassa niitä tarvittaessa. MUTTA SILTI: Kolmet samat pöksyt!

Tähän samaan hengenvetoon voisin tietysti mainita kaikki ne koulua varten ostettavat (liikka)kamat, joita monissakin perheissä käytetään tasan liikuntatuntien ajan. Tulee aika kalliit kaksi luistelu- tai hiihtokerta, kun varusteet on koulussa oltava mukana, mutta muuten niitä ei välttämättä käytetä. Toki kannatan EHDOTTOMASTI koululiikuntaa ja monipuolisia lajikokeiluja, mutta tiedän, että monissa perheissä ne luistimet, sukset ja monot pyörivät kodin tukkeena…kunnes ovat taas seuraavan vuonna liian pienet.

Vauvantarvikevarusteluun en viitsi edes tässä postauksessa ryhtyä, koska se jos mikä vie tilan ja rahat.

Näitä aatoksia kelaillessa ja kirjoitellessa aloin pohtia, voisiko asiat tehdä –lapsenkin kanssa – toisin. Onko siellä ruudun takana joku vanhempi, joka on selvinnyt lasten kanssa ilman karmeaa tavarapaljoutta ja alati leluista pursuavaa lastenhuonetta. Jos olet tämä vanhempi, kerro heti vinkkisi tänne! Vai onko tämä lasten tavarapaljous yksinkertaisesti asia, joka pitänee hyväksyä?

-Karoliina-

Kuva: Pixabay

Kommentit

Ajatusleikki

Niin totta taas! Nimimerkillä ostin juuri tänään lapselle jonkun hiton NomNomsin. Tosin, sen sijaan vältyttiin myös yhdeltä turhalta ostoksesta, koska isommilla oli pikkuisen omaa rahaa, jonka saivat käyttää haluamallaan tavalla karkit poislukien ja vanhin ei löytänyt mitään kivaa, joten säästi rahat jotain muuta varten eikä tuhlannut vain ostamisen ilosta. Jes!

Mutta siis ihan varmasti voisi päästä vähemmällä, mutta vaikeaa enää sitten kun on jo siinä ytimessä. Ulkovaatteita ja urheiluvälineitä ostan kyllä suurimmaksi osaksi käytettynä, ei olisi varaa uusiin, saati että kaikille kolmelle kaksin kappalein! Ja allekirjoitan tuon, etenkin tiettyyn ikään päästessä, kahdet on ihan minimi. Joinakin päivinä toivoisi jopa kolmatta settiä.

Sitten mikä parasta, kun on ihan aikaisesta tiennyt haluavansa monta lasta, kaapit on pullollaan jollekin pieneksi jäänyttä, mutta jotka vielä vuoden tai muutaman päästä sopii seuraavalle. Vaatteet vie hirveästi tilaa, mutta pyörät, luistimet, sukset jne. on jo ihan oma lukunsa. Moni järkyttyisi, kun näkisi, miten paljon meillä on kenkiä odottamassa pienempien jalkojen kasvamista.

Että joo. Kiva kun lapsiluku on täynnä, niin vähitellen alkaa saada pistää jotain poiskin :D

Ajatusleikki

Joskin tämähän on myös sitä kulutusmalttia omalla tavallaan, kun samat välineet tosiaan kierrätetään perheen sisälläkin useampaan kertaan. Pääsee ne sukset sitten ainakin 2*3 kertaa ladulle ;)

Karoliina Pentikäinen

Voin vain kuvitella tuon säästelytavaroiden määrän. Ou nou!

Ja pakko mainita. Juuri tänä aamuna pieni ihminen mietti, mistä saisi rahat seuraavan NomNomsiin :D

Mamba 73 (Ei varmistettu)

Ajatukseni tarttuivat mm. siihen, että lapsella pitää olla kolmet jumppatrikoot. Miksi ihmeessä jumppatrikoot? Koulun liikuntatunnille kelpaa kyllä ihan mitkä tahansa gollegehousut tms. jotka nyt varmana ovat aika paljon halvempia kuin jumppatrikoot. Ja niitä golleshortseja voi leikata kätevästi lapsen pieneksi jääneistä verkkareista tms. trikoopöksyistä. Siinä mm. yksi hyvä säästökohde. Ja tulee samalle vaatteelle todellakin ikää lisää.
Toiseksi nuo koululiikuntaan tarvittavat muut varusteet. Suomen koululiikunta ei vaadi mitään varusteita. Ei siis vaadi. Luulisi että opettajana tiedät tämän. Jos lapselle ei ole suksia tai luistimia, se on ihan ok ja opettajan tehtävä on keksiä muuta tekemistä. Toisaalta taas ei tarvitse hankkia uusia kamoja. On sporttidivareita, nettikirppiksiä jne. tai esim. oma kaveripiiri jossa on joku omaa lasta hieman isompi lapsi jolta voi suoraan ostaa käytetyt kamat ja pistää ne taas seuraavana vuonna kiertoon. Ei tule kalliiksi. Kuvittelisin kuitenkin että aika moni huoltaja arvostaa ilmaista koulua ja sen tuomaa etua opetella hienoja talviliikuntamuotoja mitä hiihto ja luistelu ovat.
Kuten itsekin kirjoitit, on sinulla vielä aika paljon opittavaa kierrätyksen saralla. Tämä kaikella rakkaudella.

Karoliina Pentikäinen

Kyllä mä koen, että koska itsekin pidän teknisiä vaatteitä liikkuessa, on lapsenna yhdenmukainen oikeus saada oikeat vermeet kulloiseenkin liikuntaan. Jos esimerkiksi tanssii kuusi tuntia viikossa, olisi musta aika pöhköä, ettei siihen olisi sellaisia housuja, joilla se on paras tehdä. Ja mun tekstistä jäi varmasti epäselväksi se, etten koe, että juuri TRIKOOT ova kalliit. Vaan ylipäätään vaatteita - oli ne sitten kirpparilta hankitut tai vaikka college-kangasta - tulee silti hankkia runsaissa määrin. 

Mun ajatukset koululiikkunasta ja sen varusteita puki hyvin sanoiksi toinen lukija tuossa alla. Mutta kyllä minusta - aina kun on vaan mahdollista - lapsella olisi hyvä olla tarvittavat välineet koulussa. Se on opelle ja ennen kaikkea lapselle rankkaa, jos ei voi osallistua, kuten muut. Ja mä en koe, että kirppari pelastaisi tavarapaljoudelta, vaikka rahoja se toki voi säästää. Kaveri- ja sukulaistasolla kierrätys on hyvä. Tosin meillä ei ole yksiäkään tuttuja, joilla olisi sen kokoinen lapsi, jolta F voisi saada välineitä tai vaatteita. Kaikissa kouluissa ei ole myös lainavälineitä. Esim tyttäreni koulussa ei ole. 

 

Vierailija (Ei varmistettu)

Koulun opetussuunnitelmaan kuuluu opettaa mm. Luistelua ja hiihtoa. Toki kouluilla on siihen tarvittavia välineitäkin jonkin verran mutta varmin tapa tappaa olevakin innostus lajeihin on käyttää niitä huoltamattomia suksia ja luistimia. Ja kai useampi vanhempi haluaisi jonkinlaista myötämielisyyttä lapsessa kasvavan liikuntaakin kohtaan tai ei ainakaan tietoisesti sitä torppaa. Opettajia säälin myös jos on paljon oppilaita jotka syystä tai toisesta eivät ulkoliikuntavälineitä käytä/omista sillä jotain järkevää tekemistä heille on keksittävä. Ongelmaksi tulee tällöin esim valvonta, ohjaus jne. On helppo sanoa että opettajan tehtävä on keksiä muuta tekemistä jos ei sitä itse tarvitse keksiä ja valvoa turvallisuutta. Useampi vanhempi on kai onneksi kuitenkin jotenkin hankkinut lapselle liikuntavälineet liikuntatunteja varten. Kirpparit ovat loistava tapa hoitaa asia edullisesti koska välineet ovat seuraavassa sesongissa kuitenkin jääneet jo pieneksi.

Karoliina Pentikäinen

Allekirjoitan kaiken :)

Karoliina Pentikäinen

Allekirjoitan kaiken :)

TRE (Ei varmistettu)

Muistan kuuleeni (en ole asiaa itse tarkistanut) että uudessa opetussuunnitelmassa ei ole lajeja enää lueteltu, paitsi ehkä uinti? Tähän luultavasti vaikuttaa tämä väline asia sekä melko haastavat sää olosuhteet.

Evs (Ei varmistettu)

Näin se juuri on. Uusi ops ei enää sisällä lajeja, vaan liikuntataitoja.

Vierailija (Ei varmistettu)

Hyvä aihe ja mietintöjä! Itseänikin ahdistaa lasten vaatteiden ja lelujen paljous, lasten kamojen suhteen ei olekaan niin helppoa leikkiä kulutuskriittistä kuin omalla kohdalla. Kierrätys kaikessa on toki hyvä, mutta sillekään ei kannata sokeutua, vaan ostaa myös käytettynä maltilla. Mä olen vähän pitkin hampain luopunut lasten kaikenlaisesta söpöstelypukemisesta ja käyttänyt heillä niitä vaatteita, joita ollaan satuttu saamaan tai elposti löydetty, vaikka eivät omaa silmää miellyttäisi. Kun vaatefiilistelystä ja joidenkin tiettyjen muotijuttujen metsästyksestä luopuu, se myös automaattisesti vähentää osteluhimoa ja itse ostelua. Meillä tosin lapset alle kouluikäisiä, isompiin ei ehkä päde sama, kun osaavat jo haluta tiettyjä juttuja.

Lisäksi en koskaan, tai melkein koskaan, lähde ostoksille vaatekauppaan lasten kanssa. Ainakin meillä kaupat synnyttävät 5-vuotiaassa kovia ostohimoja ja pahaa mieltä kun kaikkea ei saa. En myös halua lasten vielä näkevän, että esim. prinsessamekkoja myydään kaupoissa pilvin pimein erilaisia, se veisi varmaan glorian siltä yhdeltä serkulta saadulta :) En tee vaatteista isoa numeroa, vaan kun jotain tarvitaan, niin sen hommaan ja tuon kotiin. Lapset ovatkin ainakin vielä aika välinpitämättömiä vaatteiden kanssa, eivät hirveästi mieti mitä pukevat. Vaikka tietty kuuntelen myös toiveita ja joskus vaikka synttäriksi ostan jotain ei niin tarpeellista vain ilahduttaakseni pieniä. Mutta lapsilla ei siis ole juuri vaatepulmia tai mielitekoja vaatteiden suhteen, uskon että osaksi syy on just tässä "vaatekasvatuksessa"'.

Kaverisynttäreillä ollaan mainittu kutsuissa tai kysyttäessä, että kierrätetyt lahjat ovat myös tervetulleita, esim. just kyseisen kaverin, sisaruksen tai kirppiksen vaate, kirja tms. Sukulaiset tämän jo tietävätkin, osa tuo kierrätettyä ja osa haluaa ostaa uutta, minkä toki heille suon :D

Isommalle lapselle ollaan myös puhuttu, että liika tavaroiden ostaminen ei ole hyvä juttu, maapallo ei voi hyvin, jos tavaraa tehdään ja ostetaan koko ajan ja liikaa. Uskon myös, että omalla esimerkillä on iso vaikutus pieniin. Lapsia pitäisi ehdottomasti kasvattaa vastuullisiksi kuluttajiksi. Itse ajattelen, että meidän sukupolven homma on tehdä seuraavasta vähän harkitsevampi, siksi en halua lasteni elävän jatkuvassa shoppailuähkyssä, vaikka oma 80-lukulainen lapsuuteni oli juuri sitä ja nyt kaikkea on vielä tuplaten kaikkien saatavilla jne. Samalla periaatteella olemme luopuneet myös lentämisestä ajat sitten ennen lapsia. Uskon, etteivät he tule kaipaamaan mitään kanarianmatkoja ehkä isompinakaan, vaikka ovat toki vapaita reissaamaan aikuisina minne mielivät. Ainakaan näistä epäekologisista tavoista luopuminen ei tule olemaan heille yhtä vaikeaa kuin meidän vanhempien sukupolvelle, jotka olemme syntyneet aika holtittoman kulutusjuppiuden keskelle. Luulen, että just vanhempien kuluttaminen ja tyytymättömyys olosuhteisiin (talven säät, pakko päästä lämpöön jne. valitukset) ja asioihin muovaavat myös lapsista samantyyppisiä kuluttajia.

Tää meni nyt ehkä vähän ohi aiheen... Mutta loppuun vielä idea: voisko kotimaisten vaatteiden hankintaa ajatella myös lasten vaatteiden kanssa? Korkea hinta ja vaikeampi saatavuus (jos käyttää kivijalkapuoteja) ehkä jo itsessään hillitsisivät ostamista.

Karoliina Pentikäinen

Ehdottomasti voi laajentaa tekstiilihankinnat kotimaisiin lastenvaatteisiin. Ja mun tavoite esimerkiksi on, että suurin osa F:n vaatteista tulee tänä vuonna kotimaisilta yrityksiltä. En noudata hänen kohdallaan niin tarkkaa linjaa kuin itseni, mutta selvän muutoksen meinaan edelleen tehdä tässäkin. Olen mm luopunut kaikista ulkomaisista lastenvaatemerkeistä yhteistyökumppaneinani lähinnä siksi, että pakottaisin oikeasti tutustumaan Suomen tarjontaan paremmin. 

IsaR (Ei varmistettu)

Olen tehnyt samanlaista karsintaa! Hankin lasten sisävaatteet kirppikseltä, kotimaisilta merkeiltä ja ompelen jonkin verran itse. (Poika on tosi pitkä ja hoikka, valmisvaatteista on välillä vaikea löytää sopivia, lisäksi ompelu on mulle kiva harrastus.) Lisäksi oon just pyrkinyt kohtuullistamaan määrää, mutta kuten blogauksessakin sanottua, lasten kanssa varakamppeitakin tarvitaan! Urheiluvälineitä kierrätetään sukulaisten kesken ja hankitaan sporttidivarista.

Mutta ulkovaatteet on se ongelma. Kauhistuttaa halpatuotannossa epäeettisesti tehdyt toppatakit, ja se muovin ja kemikaalien määrä. Aina metsästän käytettyjä, mutta joka kerta ei vain tarvittaessa löydy, varsinkin 134cm vaatteita käyttävälle lapselle on sula mahdottomuus löytää käytettyjä ulkohousuja, ne rymytään pihaleikeissä jo puhki niin, ettei niistä ole enää seuraavalle käyttäjälle. Hintakin ratkaisee. Ja sekin, että niiden ulkovaatteiden tosiaan pitäisi kestää käytössä ja olla vielä suunnilleen kivan näköiset...

Oli muuten hyvä idea se, että lasten synttärikutsussa mainitsee, että kierrätettykin lahja käy! Olen ope ja tiedän entisistä oppilaistani lapsia, jotka jättivät kaverisynttärit väliin, kun perheellä ei ollut varaa hankkia lahjaa.

Karoliinalle kiitokset mielenkiintoisesta keskustelunavauksesta! :)

Juliaihminen
Juliaihminen

En kestä!!! Ihan superihanasti sanottu!!!!! <3 <3 Ja hei samat sanat, mä katson aina sun insta storyt, love them.

Jaahas jaahas, pitääkin tästä horista postauksen verran aiheesta "näin hankin lapsen halvalla" :D :D

Karoliina Pentikäinen

Ja se olikin huikea postaus :)

iiduli (Ei varmistettu)

Hyviä pohdintoja! Meillä kolme lasta ja kyllä hyvin on pärjätty yhdellä laadukkaalla ulkovaatesetillä. Ainoastaan pienimmällä on haalari+housut ja takki. Ja yhdet jumppatrikoot riittää mainiosti.! Ne on tähän asti kulkeutuneet koululaisen mukana oikeissa paikoissa. Urheiluvälineitä löytyy todella edullisesti paikallisista fb-kirppareilta. Hyväkuntoisiakin!
Mutta silti kyllä kolmen lapsen vaate-ja lelumäärät Ahistaa!

Karoliina Pentikäinen

Onko teillä kuivaushuone tai -patteri? Ainakaan meidän kerrostaloasunnoissa ei ole kamat kuivunut yön aikana, jos ne pitänyt vaikkapa pestä. Joskus syyssateilla ei ole edes meinannut kuivua puolimärät. 

Voin vaan kuvitella, mitä tämä rumba olisi kolmen kanssa. Jaiks!

iiduli (Ei varmistettu)

Meillä kuivuu kylppärissä patterilla tai kylppärin lattialla kun lattialämmitys on päällä. Tietty oikein märillä keleillä on kurikset päällä. Hanskoja löytyykin monet parit kaikille kolmelle.

Vierailija (Ei varmistettu)

Vauvan kanssa kyllä vielä pärjää aika halvalla ja helpostikin voi löytää lähes kaiken kierrätettynä, jos ei ole supertarkka esim. vaatteiden väreistä tms.
Kouluikäisen random liikuntavälineet myös löytää pienellä vaivalla kierrätettynä ja sellaisia, jotka ovat suhteellisen uusia.
Tupla- ja triplavaatteet voi olla ongelma tai sitten ei. Meillä ei ole erikseen vain jumppatrikoita vaan liikuntaan soveltuvia housuja voidaan käyttää ihan sisähousuina kotona. Ulkovaatteissa on usein varavaatteet, jotka on second hand ja joita sitten käytetään, kun paremmat ovat kuivumassa tai pesussa.

Leluista taas olen sitä mieltä, ettei ole aikuisen asia arvottaa hirveästi asioita mistä lapsi tykkää turhakkeiksi vaan mieluummin opettaa, ettei kaikkea voi saada eikä lelut ole kertakäyttötavaroita, joten helposti rikki menevää ei osteta siksi, että siinä menee rahaa hukkaan eikä siksi, että se on vanhempien mielestä shaibaa.

Karoliina Pentikäinen

Ihan totta: Tavallaan "vauvailuun" voi saada menemään kauheasti rahaa, mutta toisaalta myös vauvantarvikkeita on helpoin myös kierrättää. Koon 50 bodyt kun harvoin on käytetty puhki (kuten vaikka jo koon 120 pöksyt), ja toisaalta vaikka rattaat kestävät monet vauvat ja lenkit. 

Vierailija (Ei varmistettu)

Meillä jumppavaatteina, sekä koulussa että harrastuksissa, toimii mainiosti kesän vajaamittaiset trikoot ja t-paita, ei ole nurinaa ainakaan vielä tullut koululaiselta tai eskarilaiselta

Karoliina Pentikäinen

En uskokaan, että noissa on mitään vikaa koulukäytössä :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Mä olen vähän samaa mieltä noista liikuntavaatteista Karoliinan kanssa. Kyllä itsekin hikoilen tanssisalilla ja jumpassa mieluummin teknisestä kankaasta valmistetuissa trikoissa kuin joissakin vajaamittaisissa collegehousuissa. Ja ehdottomasti tämän suon lapsellenikin.

Ja niistä hiihto- ja luisteluvehkeistä: menkää hiihtämään ja luistelemaan lastenne kanssa, niin ei jää välineet vähälle käytölle ;)

Vierailija (Ei varmistettu)

Hei, muistattehan myös niistä polyesterisistä teknisistä liikuntavaatteista pesujen myötä vesistöihin asti päätyvät mikromuovihiukkaset... mutta mikä sitten kullekin on tärkeää. Puuvillassa toki myös omat ympäristöhaittansa, mutta luomuakin on saatavilla

Vierailija (Ei varmistettu)

Mutta puuvillavaatteet urheillessa on ihan kamalan tuntoiset, oli luomua tai ei. Ihan reilusti myönnän, että tässä asiassa oma mieltymys menee vesistöjen suojelun edelle.

Vierailija (Ei varmistettu)

Ehkä kulutustottumuksissasi onkin tarkastelemisen varaa, jos olet tottunut että lapsella on noin monet versiot samaa vaatekappaletta. Esimerkiksi liikka- ja ulkoiluvälineisiin ilman muuta on hyvä panostaa, mutta itselläni kyllä kulmat kohosi että vimpan päälle ulkoiluasutkin on kahtena kappaleena ja jumpoahousuja on ripotella säilytettäväksi eri paikoissa. Toki ehkä kätevää, mutta kyllä myös vähän ehkä "kerskakulutusta."

Minnanelämää

Itse kyllä ihmettelen välillä ihmisten ostelua ja varsinkin kuinka paljon tavaraa ja vaatetta ostetaan lapsille.

Meillä on käynyt ns. Hyvä tuuri ja kaikki lapset on poikia. Vaatteet ja lelut kierrättyy isommalta aina seuraaville. Jos jotain uutta tarvii kolutaan ensin kirpparit ja sitten vasta uutena. Vanhin on jo niin iso että ei käytettynä löydy oikeen mitään joten uutena ostettava mutta mietitään tarkkaan mitä ja mistä että säilyisi käyttökelpoisena myös veljille. Leluja ei osteta juurikaan kun synttäri ja joululahjaksi. On opetettu lapsiakin miettimään tarkkaan että onko lelu nyt varmasti sellanen minkä haluaa ja tykkää leikkiä.Meillä ei juuri krääsäleluja ole. Pääasiassa legot,duplot, junarata (puinen), autoleluja.

Lyhykäisyydessään siis että kierrätys. Lapsille opettaa myös miettimään onko lelu/ostos oikeasti sitä mitä haluaa.

mamofonia
Mamofoni

Tää on niin mun lempiaiheita! Oon ite koittanu mahdollisimman paljon välttää turhaa roinaa ihan vauva-ajasta asti. Kirjotinpa siitä sit itekin: http://www.lily.fi/blogit/mamofoni/miten-saastaa-lapsiarjessa

Kommentoi