Kun pappi pölöttää alkoi — mielleyhtymiä kirjoista

Työpöytäni on kirjahyllyn vieressä, ja monesti työnteon lomassa katseeni kulkee pitkin kirjarivejä. Jostakin kirjasta tulee mieleen kokonaisvaltainen tunne, jostakin paikka jossa sitä luki, jostakin ihan satunnainen yksityiskohta. En voi olla ajattelematta mitä tulee mieleen -mielleyhtymäleikkiä, jossa toinen sanoo sanan (Pariisi) ja toinen vastaa, mitä tulee mieleen (romantiikka).

Mitä tulee mieleen kirjahyllyn kirjoista?

Vänrikki Stoolin tarinat: Apua, miten kiihkoisänmaallinen ja sotaa ihannoiva kirja! Tunsin lukiessani inhoa joka hetki, vaikka Runebergin riimittely onkin omaa luokkaansa.

Vihervaaran Anna -sarja: Anna asui Prinssi Edwardin saarella, ja tämä paikka oli esimerkkinä yliopiston kielenhuollon kurssilla. Onko Prinssi Edwardinsaari oikein kirjoitettu? Ei ole, kertoi kuivakan humoristinen lehtorimme, koska ”saari ei voi saada titteliä, ei ainakaan näin hienoa”.

Romeo ja Julia: Toivoin tätä joululahjaksi joskus yläasteella, mutta kyllä näytelmäteksti oli tylsää luettavaa. Luulen, että olisi edelleen. Katson Shakespeareni mieluummin elokuvan tai näytelmän muodossa.

Talking as fast as I can: Gilmoren tytöt -jaksojen käsikirjoitusniput olivat paljon paksumpia kuin muiden sarjojen samanmittaisten jaksojen, sillä Lauren Grahamin ja Alexis Bledelin piti puhua uuvuttavan nopeasti.

Seitsemän kohtaaminen: Kirja oli kyllä hyvä, mutta sen nimi kertoi juonikaavan, ja oli vähän tylsää laskeskella, että nyt ollaan kolmannessa kohtaamisessa, vielä neljä jäljellä.

Evil under the sun: Tämä oli ensimmäinen kirja, jonka luin englanniksi. Sain sen tuliaisiksi ja huomasin, että vieraalla kielellä lukeminen on vaivatonta.

Beautiful lies: Yksi parhaista aloituksista, mitä tulee lukijan tempaamiseen mukaan.

Pride and prejudice: Kuuluisat ensimmäiset sanat. ”It is a truth universally acknowledged, that a single man in possession of a good fortune, must be in want of a wife.” Tähän aloitukseen viitataan usein — viimeksi huomasin viittauksen Täydelliset naiset -sarjassa (Mary Alicen ihanalla voice over -äänellä lausuttuna).

Kotiopettajattaren romaani: Kävimme katsomassa tämän lukiossa näytelmänä, ja kun kirjoitin tästä analyysia äikän kurssille, minun oli ihan pakko tuoda ilmi, että olen lukenut myös kirjan. Jyväskylän kaupunginteatterin esitys ei saanut lehdessä kovin hyvää kritiikkiä.

The Secretary: Kannen nähdessäni en voi olla laulamatta: Mr. Secretary! – Mr. Burr, sir. – Did you hear the news about good old General Mercer? – No. Aivan kuten lauletaan yhdessä lempikappaleistani.

Pikku naisia: Tajusin jossain vaiheessa kirjoittaneeni fanifiktiota jo ennen kuin siitä tuli suosittua internetissä. Ala-asteen alkuluokilla kirjailin muistikirjat täyteen Megin, Jon, Bethin ja Amyn seikkailuja. Yhdessä kirjassa Jo meni naimisiin Laurien kanssa (niin kuin oikein on), ja käytin ilmausta ”Pappi alkoi pölöttää”. Erään kaverini isä paheksui syvästi.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *