Ladataan...
Kriselda

 

Tänä aamuna oli ensimmäistä kertaa todellinen syksyinen fiilis. Harmaa taivas, lämpötilan aleneminen ja käsien kuivuminen muistuttaa siitä, että kesä on ohi. Tämä syksy on kuitenkin mulle erityinen, sillä tää on mun ensimmäinen syksy yrittäjänä (oikein hyvää Yrittäjän päivää kanssayrittäjät!) ja samalla tilikauden viimeinen kvartaali alkaa. Oon saanut hyvät eväät mun entisiltä pomoilta yrittäjyyden suhteen ja ensimmäistä kertaa naismuistiin arki ei tunnu ahdistavalta - vaikka to do -lista on loputon ja välillä näpyttelen sähköposteja aikaa vastaan. Oma valinta ja tää vuosi on ollut yhtä priorisoinnin ja ei:n opettelua.

 

Lilyssä starttasi viime viikolla #onkopakkojaksaa-kampanja ja halusin ehdottomasti ottaa asian puheeksi myös omassa blogissa.

En mielelläni puhu negatiivisista aiheista täällä, mutta aihe liippaa läheltä. Se on henkilökohtaisesti koskettanut minua ja koskettaa aivan liian montaa ystävää. Kampanjan tarkoituksena on kannustaa ihmisiä puhumaan avoimesti jaksamisesta ja uupumisesta, mutta myös etsiä yhdessä ratkaisuja ja työkaluja.

Mutta kuten aina, on niin paljon helpompaa neuvoa muita kuin kohdata itsensä ja olla rehellinen omasta jaksamisestaan.

 

Olen viime vuonna kirjoittanut siitä, kun stressi muuttuu uupumukseksi ja miten loppuunpalamisen voi välttää. Omakohtainen kokemus johti tiheneviin paniikkikohtauksiin ja sen myötä oli pakko järjestää elämä uudelleen. Lokakuun lopulla 2017 uskalsin vihdoin ottaa loparit duunista, jossa en viihtynyt. Työ ei antanut minulle mitään, enkä vastavuoroisesti pystynyt antamaan itsestäni yritykselle, työkavereilleni enkä asiakkaille mitään. Tilanne oli ns. lose-lose.

En silti vaihtaisi kokemusta pois, sillä se opetti mua ihan oikeasti pysähtymään ja kuuntelemaan itseäni.

Keep letting go of what doesn’t serve you - until you’re you again.

 

 

Eräs läheinen ystäväni on ollut yli vuoden poissa työelämästä vakavan burn outin takia. Ensimmäiset oireet tulivat jatkuvana sairasteluna ja lopulta selvisi, että hänen kilpirauhanen on pettänyt. Poissaolo sairastelun takia johti työpaikkakiusaamiseen, mikä oli kuitenkin pieni paha kaiken muun “hässäkän” ympärillä. Yhtenä kuuna hän teki melkein 200 tuntia ylitöitä, koska kukaan muu ei ottanut projekteja vakavasti ja yrityksen maine oli vaakalaudalla.

Ystäväni oli ja on edelleen intohimoinen työtään kohtaan ja on kaiken lisäksi hemmetin hyvä siinä, mitä tekee. Lopulta uupumus ja negatiivinen työilmapiiri söi kaiken energian ja hän joutui pitkälle sairauslomalle. Saikku kuitenkin piteni ja piteni, koska yrityksestä oltiin jatkuvasti yhteydessä häneen - yllättäen, koska projektien loppuunsaattaminen oli haastavaa ilman häntä. Lopulta työterveyslääkäri joutui puuttumaan asiaan ja nyt paranemisprosessi on kestänyt yli vuoden.

 

Ystäväni tapaus ei ole mitenkään poikkeuksellinen, sillä meidän sukupolvella on taipumusta ylisuorittamiseen. Emme osaa sanoa ei silloin, kun pitää, emmekä myöskään osaa tulkita tarpeeksi hyvin uupumisen merkkejä. Paljon puhutaan unen tärkeydestä ja palautumisesta, mutta kuinka moni ihan tosi sisäistää nämä?

Vähän väliä saa lukea otsikoista, miten nuorten naisten uupumus yleistyy, mutta tuntuu siltä ettei ongelmaan osata tarttua. Kukaan ei kehtaa myöntävänsä, ettei jaksa ennen kun on liian myöhäistä. Iso kiitos Lilylle ja Annalle, kun otitte aiheen tapetille.

 

Summa summarum: Jokainen sietää stressiä eri tavalla ja myös palautumisen tarve on yksilöllistä. Tunnista omasi. Omasta kokemuksestani tärkein oppi on se, että tunnistaa omat rajansa ja opettelee sanomaan ei. Happinaamari itselle ensin.

Olen myös hemmetin ylpeä ystävästäni, että hän on vihdoin oppinut sanomaan ei (jopa minulle :D). Ainakin itse koen enemmän arvostusta sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka ovat rehellisiä niin itselleen kuin muille. Aina ei tarvitse jaksaa ja se on tervettä itsekkyyttä se.

 

P.S. Syksy on tosiaan vasta aluillaan ja kaikilla on varmasti lautasella paljon kaikkea uutta ja jännittävää. Mitä, jos tänä syksynä ottaisit tavoitteeksi palautumisen tärkeyden? Täällä on ainakin priona opetella vaan olemaan ja laittamaan aivot narikkaan.

 

Näin tunnistat uupumuksen merkit: Kun stressi muuttuu uupumukseksi

Viisi vinkkiä uupumuksen välttämiseen: Miten välttää loppuunpalaminen?

 

 

Kuvat: Nadi Hammouda (2013)

 

 

 

 

Ladataan...
Kriselda

 

 

Terkut sängynpohjalta! Tänne iski sitten toden teolla syyslenssu ja äänikin on ihan käehänä. Olin jo alkuviikosta meidän telttaretken jälkeen aika huonona, mutta loppuviikosta oli yes girl -hommia Vierumäellä, joten ei ollut aikaa sairasteluun (ihana Saranda ehti jo kirjoitella meidän Vierumäki-retkestä). Tää viikonloppu olikin sitten pyhitetty palautumiselle ja sitä ollaan sitten paranneltu itseään Netflixin ja HBO:n parissa.

 

Kyselin jokin aika sitten Instagram Storyni puolella TV- ja leffasuosituksia ja sieltähän pamahti runsaasti uutta katsottavaa! Tein sarjoista listan ja kirjoitin tähän ylös sellaisia ohjelmia, jotka saivat useita ääniä.

 

Olen huono seuraamaan TV:tä tai muutenkaan mitään sarjoja, mutta olen viime aikoina skarpannut sen suhteen. Tarvitsen uusia tapoja laittaa aivot narikkaan ja sarjojen tuijottaminen toimii ihan hyvin. Olen jopa alkanut seuraamaan Kardashianeita ja nyt on jo neljä jaksoa takana! :D Ymmärrän sarjan suosion, mutta vaikea kuvitella, että itse jäisin tähän koukkuun. HBO:n The Handsmaid’s Taleen taas jäin koukkuun ja eilen tuli katsottua toisen kauden viimeinen jakso.

Sarja on ahdistava - toisaalta tärkeä ja puhutteleva. Se perustuu Margaret Atwoodin vuonna 1985 julkaisemaan romaaniin, jossa ihmiskunnan syntyvyys on romahtanut ja hedelmälliset naiset joutuvat orjattariksi. Sarjassa esitetään vanhanaikaisia ja rankkoja ihmisoikeuskysymyksiä, jotka ovat kuitenkin edelleen arkipäivää joissain kulttuureissa. Vapaudenriistoa, lapsivaimoja, ihmiskauppaa ja homoseksuaalisuuden kriminalisointia. Sarja on voittanut lukuisia palkintoja ja se on tällä hetkellä yksi suosituimmista sarjoista (ainakin Instagramissani ja lähipiirissäni). Suosittelen.

 
 

 

 

30 x sarjasuositusta syksyyn

 

1. The Handmaid’s Tale (Yle Areena ja HBO)

2. Rahapaja (Netflix)

3. Big Little Lies (HBO)

4. Syke (Yle Areena)

5. How to get away with murder (Netflix)

6. This Is Us (Netflix) EDIT: Ei löydy ainakaan tällä hetkellä Netflixistä. HELP. Mistä löydän?!

7. The Rain (Netflix)

8. Safe (Netflix)

9. Power (HBO)

10. Ballers (HBO)

11. Keeping up with the Kardashians (CMore ja Hayu)

12. The Affair (Netflix)

13. Westworld (HBO)

14. How I met your mother (Netflix)

15. The Bold Type (Yle Areena)

16. Last Chance U (Netflix)

17. Orange is the new black (Netflix)

18. Shooter (Netflix)

19. Silta (Netflix)

20. La Mante (Netflix)

21. Modern Famliy (Netflix -mutta mistä uusin kausi?!)

22. Elementary (Netflix)

23. Kissing Booth (Netflix)

24. Suits (Netflix)

25. White Collar (Netflix)

26. Velvet (Netflix)

27. The Crown (Netflix)

28. Younger (CMore)

29. Downtown Abbey (Netflix)

30. Game of Thrones (HBO)

 

 

Näistä taitaa riittää useammaksi vuodeksi :D Toivottavasti löydät näistä uusia lemppareita. Ja tänne päin saa myös huudella omista absolute-must-see-lemppareista!

Kiinnostaisko teitä myös leffa- ja dokkarisuositukset? Niitäkin olis myös jonninverran ylhäällä teitä varten.

 

P.S. Nämä suositukset tosiaan tulivat Instagram Storyni kautta. En siis ole katsonut kaikkia listan sarjoja, joten en ota vastuuta näistä! :D

 
 

Lue myös:
10 syytä miksi rakastan sinua
Tähän aikaan ensi vuonna?

 

Ladataan...
Kriselda

 

En epäröinyt sekuntiakaan, kun Julialta ja Kiralta kilahti kutsu metsäretkelle telttailemaan. Retki oli tyttöjen järjestämä PR-reissu yhdessä Lagomin kanssa, jossa oli tarkoitus päästä nauttimaan Suomen luonnosta, lähimatkailusta ja ripauksesta eräjormailua. Mukana oli myös Suomen luontokonkari Eeva Mäkinen - eli saatiin olla rauhallisin mielin, kun mukana oli pro. Ei ihan Survivors-meiningillä kuitenkaan menty :D

 

Lagomista lyhyesti: kyseessä on yritys, joka valmistaa terveellisiä välipaloja. Valikoimissa on smoothie-pusseja, kanan rintafileitä ja nyt uutuutena vegaanisia ja gluteenittomia Snäkkäri-siemennäkkäreitä.

Meidän pienen patikoinnin ja metsäjoogan jälkeen maistui tyttöjen valmistama välipala, jossa oli juurikin Lagomin tuotteita. Parmesankanatahna Snäkkärin päällä oli niin taivaallista, että sitä on saatava pian uudelleen!

Sen jälkeen oli luvassa meikäläisen lempparikombo: järviuintia ja saunomista. Oli kertakaikkiaan ihanaa istua raukeana iltanotskilla auringonlaskun aikaan. Metsä ja ulkona oleminen teki tehtävänsä. <3

 

Yö tosiaan nukuttiin teltassa (mulle eka kerta ikinä!) ja pakko myöntää, että olin ehkä varustautnut yöhön huonosti. Extra kuuma makuupussi ja fleecetrikoot eivät olleet paras kombo. Noh, osaanpahan ensi kerralla valita telttailuvaatteet paremmin! Toivotaan, että ensi kerta olisi jo pian - vielä on öitä jäljellä, kun voi nukkua ulkona.

 

Telttaretki tuli erittäin hyvään saumaan näin syksyn alkaessa. Sitä sai hyvän muistutuksen, että muistaa tasaisin väliajoin maadoittua. Etenkin nyt, kun täällä Lilyssäkin pyörii #onkopakkojaksaa-kampanja, niin muistetaan pitää itsestämme huolta. Siitä kirjoitan oman postauksen, sillä muistista löytyy omakohtaista kokemusta liittyen aiheeseen. Pysykää siis kuulolla.

 

 

Kiitos tästä Kira, Julia, Eeva ja Lagom Suomi.

 

 

Kuvat: Julia Toivola & Kira Kosonen

 

Lue myös:
Frantsila: Garden trilogy
Se aika vuodesta: Kasvun paikka

Pages