Ladataan...
Kriselda

Maanantai: lounas junassa ja käynti Amer Sportsilla.

 

Monia tuntuu kiinnostavan, miltä bloggaajan työpäivät näyttää ja ainakin itse pidän super mielenkiintoisina kollegoiden saman tyyppisiä postauksia. Eikä siis pelkästään bloggaajien, vaan ylipäätään yrittäjien työpäivät kiinnostaa.

Yleisön pyynnöstä kirjoitin toissaviikolla ylös mitä tein minäkin päivänä ja lopulta tähän raporttiin päätyi myös kaikkea muuta. Saanen muistuttaa, että jokainen viikko on erilainen ja juuri tällä viikolla oli kaverin koira hoidossa, mikä myös teki siitä erikoisen. Tällä hetkellä yksityisyrittäjyys on parasta sielulleni, sillä voin käydä vaikka keskellä päivää pelaamassa tennistä tai lähteä New Yorkiin, jos tekee mieli.

Kirjoitin jokaisen päivän päätteeksi, kuinka monta tuntia ja minuuttia kului puhelimella. Mulla on käytössä Moment-niminen sovellus, joka laskee joka ikisen sekunnin, kun puhelin on kädessä ja ruutu päällä. Suosittelen sitä ja haastan sut tutkailemaan omaa puhelimen käyttöä.

 

Maanantai

9:00 Herään ja avaan puhelimen sängyssä. Tämä on inhottava tapa, josta haluan eroon. Luen viestit ja palaveerataan Petran kanssa WhatsAppissa päivän aikatauluista.

9.30 Pesen hoitokoiran ja käyn itse suihkussa.

10.00 Luen meilit ja ryhmäviestit. Etsin uutta työhuonetta ja muutama kollega on myös vailla työtilaa, joten olisi aika upeaa löytää yhteinen toimisto.

10.30 Edelleen kylpytakissa. Luen muutaman artikkelin ja briiffin liittyen tulevaan yhteistyöpostaukseen.

11:00 Alan kirjoittaa yhteistyöpostausta.

12.00 Aika lähteä asiakastapaamiseen kaupungin toisella puolelle. Matkalla suunnittelen Instagram Storyyn tulevaa yhteistyösisältöä ja vastauksia yhteen haastatteluun. Samalla tapaan Petran ja käymme läpi tulevaa viikkoa ja syömme junassa take away -lounaan.

13.00 Asiakastapaaminen 1.

15.00 Taksi alle ja päivän toiseen asiakastapaamiseen.

17.00 Kuvaukset peruuntuvat sateen takia ja menemme Petran kanssa palaveeraamaan. Käymme läpi syksyn ja ensi vuoden projekteja.

18.30 Työhommat hetkeks seis: kynsihuolto ja ruokakauppa.

20.00 Instagram-tunti: ensin yhteistyöpostausta Storyyn. Ärsyttää maailman eniten hitaasti latautuvat giffit. Sitten kuvapostauksen kimppuun. Kirjoitan kuvatekstiksi ihan höpöjä, kunnes siitä muotoutuukin toimiston vuokran hakuilmoitus. Great! Sitten “nopea” scrollaus feediä ja muiden Storyja.

21:00 Koiran ulkoilutusta ja illalliskokkailuja. Samalla kokkailut lähtee lapasesta ja testaan myös toista reseptiä yes girliin. Poikaystävällä on herkkuilta.

22:00 Kirjoitan ja editoin yhteistyöpostausta. Etsin postaukseen vanhoista kuvista sopivaa kuvituskuvaa tuloksetta. Tosin löysin uuden bannerikuvan blogin FB-sivulle. Editoin kuvaa sopivan levyiseksi.

01:00 Läppäri kiinni.

 

Aikamoinen maanantai.

Aika puhelimella: 5h 35min.

 

Tiistai: yes girlin kangaskassi kuvattavana ja resepti.

 

Tiistai

7.30 Kello soi. Laitan päivän kamat kasaan.

8:00 Tsekkaan yhteistyöpostauksen ja lähetän sen asiakkaalle tarkastettavaksi.

9.00 Aamupalsu asiakkaan kanssa.

10.30 Käynti urheilubrändin PR-toimistolla.

12.00 Katsomaan toimistotilaa Julian kanssa.

12.30 Asu- ja kampanjakuvaukset.

13:30 Lounas. Luen meilit ja samalla tarjouksen tekoa asiakkaalle.

14:15 Postauksen tekoa yes giriliin.

15:00-16:00 Tennikseen!

16.30 yes girl -kuvaukset. Kuvaamme samalla merchit.

18:00 Kaupan kautta kotiin.

19:00 Kuvaan reseptin yes girliin.

20:00 Postaus ulos ja Instagram-tunti.

21:00 Telkkaritauko: Ensitreffit alttarilla!

22:30 Alan käymään päivän kuvasaldoa läpi ja muokkaan osan.

23.30 Läppäri kiinni ja nukkumaan.

 

Olipahan taas pitkä päivä. Onneksi tuli liikuttua pyörällä paikasta toiseen ja tunnin tennistä.

Aika puhelimella: 2h 54min.

 

Keskiviikko: koko päivä kuvauksissa ja tyttöjen kanssa Vinkkelissä dinnerillä.

 

Keskiviikko

8:30 Suihkuun ja kuvauksiin. Koko päivä menee studiolla.

18:30 Pääsen kotiin. Muokkaan vieraspostauksen kuvat yes girliin ja laitan postauksen ulos.

19:00 Koiran kanssa koirapuistoon.

19:30 Tyttöjen dinnerille ja loppuilta vapaa.

22:30 Menemme vielä koirapuistoon naapurissa asuvien kavereiden kanssa.

 

Olin päivän ainoa kuvattava, joten odotteluaikaa = läppäriaikaa ei ollut lainkaan. Vähän myös ahdisti lähteä dinneröimään, kun olisi ollut miljoona asiaa tehtävänä, mutta lopulta kavereiden näkeminen oli juuri sitä mitä tarvitsin.

Aika puhelimella: 1h 54min. Tämä taitaa olla henkilökohtainen ennätykseni!

 

Torstai: iltapäiväkahvit ja koira mukana koko päivän.

 

Torstai

8.00 Eilisilta selvästi painaa, kun oli vaikeuksia nousta ylös sängystä.

9.00 Aamiaistapaaminen.

10.00 Tsekkaan somekanavat, meilit ja muut viestit.

10:45 Muokkaan ja valitsen kuvat yhteistyöpostaukseen. Ajastan sen iltapäiväksi.

11:45 Lähden postiin hakemaan pakettia yhteistyötä varten.

12:30 Lounas kotona. Luen samalla muutaman kollegan postauksen.

13:00 Viimeiset muotoilut yhteistyöpostaukselle ja julkaisu.

13:45 Väsyttää aivan helvetisti. Mietin, että menisinkö päikkäreille. Päädyn keittämään kahvia ja juon ison lasin Beroccaa.

14:00 Laskujen ja kirjanpidon tekoa. Lisää kahvia.

16:00 Muokkaa yes girlin seuraavat Instakuvat ja suunnittelen merchien myyntiä.

16:30 Selaan vapaita liiketiloja. Pitäisi lähteä toimistotarvikeostoksille, mutta laiskottaa. Poikaystävä linkkaa nettikaupan ja jään tutkimaan rahtipusseja.

17:30 Pieni siivoustuokio, koska on päästävä hetkeksi pois koneelta.

18:00 Löydän tarvitsemani rahtipussit ja laitan tilauksen eteenpäin. Jatkan liiketilojen selaamista ja laitan muutamasta kyselyn välittäjälle.

18:30 Tunti koiran kanssa ulkona ja jatkan siivoamista.

20:00 Instagram-tunti. Postaan ja jaan blogipostauksen Facebookissa.

21:00 Illallista ja Docventuresia. Samalla lasken hintoja yes girl -mercheille ja laitetaan tuotteet myyntiin. Jännää!

23:30 Teen inviksen ja luon varastosaldon yes girl -mercheistä.

1:00 Läppäri kiinni.

 
Kammottava väsymys, mutta on super hyvä mieli siitä, että saatiin vihdoin merchit myyntiin ja 10% tuotoista menee Planin hyväksi.

Aika puhelimella: 3h 29min.

 

 

Perjantai: pulla Storyssa inspiroi leipomaan lisää pullaa.

 

Perjantai

10:00 Tilauksia on sadellut ihan mukavasti yön aikana ja luon tilauslistan.

11:00 Pankki- ja raha-asioiden hoitamista. Verkkopankki on aina ollut mulle ahdistava ympäristö, mutta päädyn siihen tulokseen, että ahdistus johtuu vaan siitä, kun käyn siellä niin harvoin. Päätän, että käyn tästä lähtien vähintään kerran viikossa.

12:15 Käynti postissa.

13:00 Lounas ystävän kanssa.

14:30 Käynti PR-toimistolla.

15:15 Odotan taksia 30 minuuttia Helsingin keskustassa. Vähän itkettää, mutta käytän ajan hyväksi ja pidän Petran kanssa Facetime-palsun Nykiin.

16:00 Vihdoin taas kotikonttorissa. Täytän tilausexceliä ja kassit myydään loppuun. M I T Ä ! ?

18:00 Ystäväni ja hänen lapsensa tulevat pikaisesti moikkaamaan koiraa. Samalla alan leipomaan syntisiä kanelipullia.

19:00 Instagram-tunti ja pullan leipomista. Harmillisesti aurinko on juuri laskenut, kun otan pullat pois uunista, enkä saa napattua niistä kunnon kuvia.

20:00 Pullat herättävät huomiota Instagramissa ja ystäviä tupsahtelee tulee kylään :D Pidän loppuillan vapaana.

03:00 Viimeiset vieraat lähtevät kotiin.

 

Niin kiitollinen fiilis, että kassit myytiin loppuun alle vuorokaudessa. Kiitollinen myös siitä, että pullat menivät kaupaksi eikä niitä tarvinnut syödä itse kokonaan. :D

Aika puhelimella: 5h 28min.

 

Lauantai meni raflojen kiertelyssä.

 

Lauantai

Koko päivä vapaata, lukuunottamatta käyntiä Postissa (rahtipussit saapuivat jee!). Parin ystävän kanssa kierreltiin eri rafloja; aloitettiin myöhäinen lounas Via Tribunalista, josta jatkettiin matkaa BW Restaurantsien uusimpaan tulokkaaseen, Ventunoon. Hahah, sanon raflan nimen joka kerta väärin: Vetuno, Ventuto, Ventunto, Venturo, mikä olikaan. Halusimme vaihtaa cozympaan mestaan, joten käytiin katsastamassa Lungi. Siellä oli kuitenkin just silloin huono feng shui, joten kokeiltiin vielä Pontusta. :D se oli kuitenkin aivan täynnä, joten takaisin keskustaan päin ja päädyttiin Pastikseen. Pastis on yksi mun lemppari rafloista, enkä ollut käynyt siellä pariin vuoteen (!). Oli jo siis aika. Paikka oli aivan täynnä, mutta saatiin kuin saatiin kabinetin puolelta pöytä. Oma koppi oli just sitä mitä cozylla haettiin, joten tällä oli selkeästi tarkoitus. Saatiin aivan mielettömän hyvää palvelua ja viihdyttiin siellä useampi tunti. Sen jälkeen piipahdettiin Yes Yes Yesissä lasillisilla ja lopuksi vielä mentiin Riffiin Lököille. Oli ihan super kiva päivä (food & drinks = life) ja sängyssä jo puolenyön aikaan.

 

Aika puhelimella: 3h 25min.

 

Sunnuntai: yes girlin aamupalablinit ja syntiset pullat.

 

Sunnuntai

12:00 Teen aamupalaa ja samalla kuvaan meidän suolaiset pannukakut. Jospa niistä tekisi postauksen.

13:00 Koiran kanssa koirapuistoa.

14:00 Tsekkaan tilaukset ja maksut.

15:00 Sain paljon kyselyjä perjantain pullaohjeen perään, joten laitan pullataikinan kohoamaan -> kuvat päivänvalossa. Katson samalla Kardashianeita.

16:00 Leipomista ja samalla kirjoitan reseptiä ja ohjetta ylös.

18:30 Saan postauksen ulos ja alan kirjoittamaan yes girlille postausta.

20:30 yes girlin postaus ulos. Instagram-tunti: suunnittelen ja kirjoitan yes girlin kuvapostauksen, oman postauksen ja päivitän Instagram-stoorit.

21:00 Illallisen tekoa. Teen kukkakaali-risottoa, jonka tekemisessä kestää yllättävän kauan.

23:00 Muokkaan kuvia asiakkaan kirjaprojektia varten. Dedis maanantaiaamuna. Miksi kaikki pitää a i n a jättää viime tinkaan?

0:45 Läppäri kiinni ja unta palloon.

 
Tavoite tulevaan: pyhitä sunnuntait levolle ja telkkarille.
Aika puhelimella: 4h 58min.
 
 
Jokainen päivä ja viikko on erilainen. Joskus on hässäkkää, joskus enemmän hässäkkää. Pidin heti viime maanantaina "My Day" -tyyppisen Insta-stoorittelupäivän, joka oli taas aivan erilainen kuin mikään näistä päivistä. Silloin Moment App näytti, että aikaa puhelimella olisi kulunut 10h 22min. Aika hurjaa.
Anyway, miltä tämä viikko kuulostaa teidän korvaan; oliko liikaa vai liian vähän töitä?
 
 

Lue myös:
Kolme isompaa tavoitetta syksylle
Tunnista omat rajasi

 

Ladataan...
Kriselda

 

Elin koko lapsuuteni siinä uskossa, että minusta tulisi balettitanssija. Muistan yläasteella väittelyt matematiikan opettajani kanssa siitä, ettei minun tarvitse opetella neliöjuurta, koska balettitanssijat eivät tee mitään sellaisella tiedolla.

Tanssin melkein 15 vuotta ja lähdin Stuttgartiin, Saksaan sisäoppilaitokseen. Kuitenkin, siellä sain kunnon herätyksen, siitä millaisessa maailmassa elämme ja jätin ne urahaaveet samalla sinne. Myös loukkaantumiset avittivat lopettamispäätöstä ja kärsin edelleen vammoista, jotka tulivat silloin.

 

Lukion jälkeen ei oikeastaan ollut muita vaihtoehtoja kuin lääkis, kauppis tai oikis. Kirjoitin koulusta ihan hyvät paperit ja sain matikastakin E:n (neliöjuurista huolimatta). Ylppäreiden jälkeen haaveilin oikiksesta ja hain sinne pari kertaa. Kun toisella kerralla ovet eivät auenneet, päätin jatkaa etsintää.

 

 

Minulla kävi ihan hillitön tuuri, kun pääsin hyvään työpaikkaan välivuotenani. Olin erään suomalaisen vaatefirman ensimmäinen työntekijä, eli pääsin tekemään kaikkea. Siis ihan kaikkea, mitä yrityksen pyörittämiseen tarvitaan. Viihdyin siellä pari vuotta, kunnes minulle tarjottiin vielä parempaa positiota. Sekin oli vaatebisneksessä.

 

Joka yhteishaussa hain eri kouluihin ilman minkäänlaista tulosta. Tunsin olevani todella hukassa, kun kaverit alkoivat valmistumaan yliopistoista. Hyödynsin kuitenkin välivuodet ja opiskelin mm. Markkinointi-instituutissa ja Helsinki Design Schoolissa. Viimeisimmästä sain hyviä kontakteja ja etenin taas urallani. Pääsin tekemään aivan mielettömiä projekteja näiden vuosien aikana, joista olen edelleen super kiitollinen ja ylpeä.

 

 

Kuitenkin 7 vuotta muodin parissa alkoi tuntumaan merkityksettömältä. Olin kokeillut lähes kaikkea, mitä ala voi tarjota, eikä mikään tuntunut omalta jutulta.

 

Kun vihdoin ja viimein pääsin kouluun tasan vuosi sitten, huomasin, että meikäläisen kanssa oli aika moni muukin samassa tilanteessa: alanvaihto kiinnostaa. Opiskelen siis aikuiskoulutuksen puolella, jossa muut opiskelijat ovat myös vahvasti työelämässä. Kaksi ensimmäistä kvartaalia menivät hyvin, painoin duunia tuplasti siihen päälle, mutta suorittaminen ei tuottanut onnistumisen tunteita. Mikään ei tuntunut miltään. Olin turhautunut omaan elämääni, enkä uskaltanut ottaa askelta oman hyvinvoinnin eteen.

 

 

Keväällä 2017 universumi toi eteeni Pilots Helsingin Design Your Roadmap -kurssin. Olin pitkään seurannut Rosan työtä positiivisen psykologin parissa ja haastattelin häntä yhteen projektiin. Rosa on perustanut Pilots Helsingin, joka tarjoaa kursseja elämänlaadun parantamiseksi.

Kävin neljän viikon kurssin, jossa tehtiin melkoinen syväanalyysi itseensä. Olen kirjoittanut kokemuksestani Design Your Roadmap -kurssilta täällä. Silloin ei kyllä ollut vielä mitään hajua siitä, mitä tuleman pitää.


Taisi kulua viikko kurssin loppumisesta, kun tapasin Petran ihan muissa asioissa. Pikainen näkeminen muuttui kolmen tunnin lounastreffeiksi ja syntyi idea yes girlistä. Lounaan jälkeen meillä oli työnimi sekä ensimmäinen suunnitelma käsissämme. Vitsit se oli jännää! Idea ehti muuttua matkan varrella moneen otteeseen, mutta työnimi jäi. Lokakuussa 2017 yes girl näki ensimmäistä kertaa päivän valon ja sai mielettömän hyvän vastaanoton. Nyt kummatkin työstämme sitä omien duunien (ja minä sen koulun) ohella. Pian yes girl kasvaa, kun saamme joukkoomme lisää upeita ja inspiroivia naisia jakamaan hyvinvoinnin ilosanomaa! En voisi olla onnellisempi.

 

 

Jotenkin kaikki se, mikä oli koko ajan kytenyt sisimmässäni uskalsi tulla ulos. Vihdoin näin selvästi sen, mitä halusin, mikä oli minulle tärkeää ja ennen kaikkea sen, minkä puolesta uskallan ottaa riskejä. Sain aivan silmittömän paljon rohkeutta toteuttaa itseäni.

Olen tehnyt elämäni aikana varmaan satoja ammatti- ja uravalintatestejä, eikä mikään tuottanut koskaan mitään realistista tulosta. Pilotsin kurssi antoi mahdollisuuden pysähtyä ja neljän viikon aikana sain sellaisia vastauksia, jotka selkeyttivät sen, kuka minä olen.

 

Haluan rohkaista muitakin löytämään itsensä ja oman tarkoituksensa. Eikö olisi ihanaa löytää merkityksellinen suunta omalle elämälleen? Tuntea omat supervoimansa ja ymmärtää, mihin kohdentaa ne? Meillä on käytettävänä koko meidän potentiaalimme, emmekä valitettavasi hyödynnä siitä kuin murto-osan. Tyydymme aivan liian helposti niihin vaihtoehtoihin, joita meille annetaan. Mukavuusalueella kun on mukavaa.

 

Kaikki lähtee siitä, että tuntee oman tarinansa, itsensä ja omat elämänarvonsa. Nyt kun selailen vanhoja muistiinpanojani kurssin ajoilta, en voi kuin hymyillä, koska löysin sen, mitä menin hakemaan. Oman tarkoitukseni.

 
 

Pilots Helsinki: Design your roadmap
 
Kuvat: Julia Toivola
Takki & farkut: KappAhl
Neule: Cos
Kengät: Nelly.com
Huivi & laukku: Balmuir
Pipo: Acne
 
Lue myös:
Kuunteletko sydäntäsi?
Täydellinen lopputulos
MITÄ SITTEN, KUN ON LÖYTÄNYT OMAN JUTTUNSA?

 

 

INSTAGRAM (@KRISELDA) / FACEBOOK / PINTEREST