Maanantai 5.11

Rauhallisesti alkanut marraskuu tuntuu jatkuvan rauhallisena, ainakin toistaiseksi. Tänään asiakkaana oli vain kaksi koiraa! Ensimmäinen oli Espanjan löytökoiriin kuuluva yorkshirenterrierin näköinen uros, jolle tehtiin helppohoitoisempi turkki tulevia rospuuttokelejä ajatellen. Kova pusukone oli tämä hurmuri, en sitä pahakseni paa, saahan koirakin tunteensa näyttää…

Toinen asiakas olikin sitten irlanninterrieriuros, aivan ihana nuorukainen, joka vei mun sydämmeni jo ensimmäisellä käynnillään. Poikaa ”rullattiin”, eli otettiin pinnasta vanha karva pois. Kaveri katteli mua muutaman kerran, että uskaltaisko, kunnes rohkaisi mielensä, ja siitä se alkoi; mieltön pusujen jakelu. Se kylläkin sai nolon lopun; koiran hännänalustaa siistiessäni, turahutti koira anaalinesteensä pinkeesti pihalle, ja vaikka puhistin osaston, pitihän se koiran itse vielä varmistaa, ja koiramaiseen tapaan suullaan nuoleskelemalla. Vielä ois pusuttelu maistunut koiralle, mutta ite en halunnu ottaa enää hellyydenosoituksia vastaan, jotenka tyydyimme vain painaman päät vastakkain.

Koko päivän on ollut kamala sumu, huomiseksi luvattu lumisadetta Turusta Kajaniin yltävän linjan eteläpuolelle, mutta tuo on sellainen linja, että heittää helposti lunta myös tänne Ulvilaankin. Oishan se kiva piristys ja mikä mukavampaa; se tuo asiakkaita, koska kun turkkia ei jakseta pitää lumettomana lumipalloista ja vetisenä sulaneesta lumesta, tuodaan koira trimmaajalle hoitoon ja kaunistautumaan ;D. Siitä tulikin mieleeni, että pitäisi nuo omatkin koirat laitta jonkinlaiseen kuntoon. Tilli näyttää lähinnä pomppivalta karvapallolta! Mutta niinhän se menee tässäkin tapauksessa: ”miksi suutarin lapsilla ei ole kenkiä”.

Huomenna jatkuu kynsiosastolla hommat ja toivotaan sitä rospuuttoa oikein kunnolla!