lisää hyvää, lisää onnellisuutta

lainahöyhenissä

 

olen harjoittanut viime aikoina itsetutkiskelua henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin teemoista.  

miettinyt omia prioriteetteja elämässä, etenkin arjessa - jokapäiväisessä tekemisessä. mikä minulle on tärkeää ja mistä voimaannun. mikä kuluttaa ja mistä voisin luopua kokonaan. suunnannut tarmoa asioihin, jotka antavat ja vievät eteenpäin positiivisen energian kautta - pyrkinyt tietoisesti pois negatiivisen ajattelun ja energian otteesta. 

suurin oivallisus oman onnellisuuteni kannalta on ollut se, että vika ei olekaan toisissa ihmisissä. vika on minussa. voin syyttää vain itseäni, jos en tee järjestelmällisesti asioita oman onneni eteen. vika on minussa siinäkin tapauksessa, jos tuhlaan aikaani asioihin ja tekoihin, jotka eivät vie eteenpäin. vika on minussa, jos annan muiden ihmisten negatiivisen energian tai saamattomuuden vaikuttaa itseeni. 

tämä on sanottu täällä ennenkin; kukaan tai mikään ei onnea tule tarjoamaan. ei vaikka kuinka päättäväisesti odottaisi. 

itsetutkiskelun tuloksena olen ryhtynyt tekemään pieniä konkreettisia asioita, joiden huomaan ilahduttavan itseäni - lisäävän onnellisuuttani. samalla olen taistellut konkreettisesti saamattomuutta vastaan, joka tarrautuu välillä jopa itselle mieluisten asioiden toteutumisen tielle. pohtinut, miksi keskittyminen itseensä, esimerkiksi joogan ja läsnäoloharjoituksen avulla, tuntuu sekin niin hiivatin hankalalta toisinaan. vaikka aikaa olisi, ja tietoisuus siitä, että lyhyenkin itselle omistetun hetken jälkeen olo on poikkeuksetta energinen ja voimaantunut.

olen ottanut metsälenkit takaisin päiväohjelmaan, alkanut juomaan teetä iltaisin ja joogaamaan enemmän, tavannut ystäviäni ja vanhempiani tiuhempaan kuin aiemmin, suukottanut ja halannut useammin sekä aloittanut pitkästä aikaa lukemisen. 

ja tämä tuntuu toimivan. olo on eheä ja elinvoimainen. onnellinen.

tasapainoa ja pieniä onnenhetkiä viikkonne toivoen, 

Tiiu Piret xx

 

Kommentit

kerroksellista

Samoja pohdintoja on täälläkin mietitty jo jonkin aikaa. Välillä vaan on pakko pysähtyä ja miettiä, mikä itselle onkaan tärkeää ja mihin haluaa energiaa kuluttaa. Itse olen pidentänyt lenkkejä, hakeutunut mahdollisuuksien mukaan luontoon, huomioinut taas kauniita asioita ympärilläni sekä ostanut kasveja kotiin. Syksy on lempivuodenaikani, jotenkin hyvä hetki ottaa aikaa itselleen ja tehdä tietoisia muutoksia arjessa, jos tarvis. Ihanaa loppuviikkoa!

leiluski (Ei varmistettu)

Minulle suurta apua itsetutkiskeluun ja muista ihmisistä tarttuvan negatiivisuuden välttämiseen on ollu Marshall Rosenbergin kirja Non Violent Communication. Kirjan nimi on hyvin hämäävä, koska voisi kuvitella sen kertovan vain vuorovaikutuksesta ihmisten kanssa. Mitä pitemmälle kirjaa lukee sitä enemmän alkaa kuitenkin oivaltamaan että kyseessä on ihan uusi ajattelutapa. Niin itsestä kuin muistakin.

Kommentoi