taide talossani, osa II

” Messinkinen viiva kaartuu loivasti, kuin maapallon pyöreää pintaa jäljitellen. Horisontiksi nimitetään viivaa, joka erottaa toisistaan taivaan ja maan. Se kuvaa myös katsojan ja nähdyn fyysistä etäisyyttä: horisontti on kaukaisin asia, jonka voimme nähdä. ”

teos Merimaisema (1989)  taiteilijan  Jussi Heikkilän itsensä kuvailemana Kansallisgallerian sivuilla.

valehtelisin jos väittäisin ymmärtäväni taiteesta. Heikkilän teokset ovat siinä mielessä valtaisa poikkeus, että työnsä ovat aina vedonneet minuun ensi näkemältä.

taiteilijalla on poikkeuksellinen kyky vangita oivallus töihinsä siten, että se vakuttaa katselijansa yksinkertaisella kauneudellaan.

tämä henkäyksen kepeä teos ansaitsisi nykyistä sijoituspaikkaansa paremman tilan itselleen, mutta suurien ikkunoiden vieressä se on mielestäni tarkoituksenmukaisin.

ikkunastakin kun siintää pala horisonttia.

 

aurinkoa viikkoonne toivoen,

Tiiu Piret xx

 

Kommentit (5)
  1. Hei! Mistä olet saanut hankittua tämän teoksen? Tämä on ollu toivelistallani jo useita vuosia, mutta en ole sellaiseen törmännyt.

    1. Samaa tiedustelen, on niin ihana teos!?

      1. Luulin jo vastanneeni tähän kommenttiin mutta eihän täällä mitään lue, höh.

        Teos on hankittu taiteilijalta itseltään – otamalla yhteyttä Jussi Heikkilään, saatte varmasti tietoa vapaana olevista/ostettavista teoksista. Minulle voi laittaa sähköpostia myös aiheesta 🙂

  2. Ahahaha no ei kaukaa liippaa :)))

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *