Ladataan...
lainahöyhenissä

Kaupallinen yhteistyö, Huawei 

 

en ole erityisemmin elektroniikan ystävä. johtuu osaksi siitä, että olen kovin huono käyttämään elektroniikkaa. tai oikeammin hyödyntämään kaikkia nykyaikaisten laitteiden tarjoamia ominaisuuksia. voisi siis sanoa, etten ole erityisen kiinnostunut elektroniikasta ja käytän laitteita vain välttämättömään tarpeeseen.

olen tarkka visuaalisuudesta ja vieroksun ajatusta siitä, että elektroniikalle varta vasten varataan kodista sisutuksellisesti tilaa. mielestäni ihanteellinen tilanne olisi, että kaikki elektroniikka olisi kannettavaa – tai edes helposti siirrettävää. esimerkiksi televisio, jota ei tarvitsisi ruuvata paraatipaikalle olohuoneen seinään, vaan olisi siirrettävissä vaivattomasti huoneesta toiseen, olisi mielestäni optimaalinen tilanne.

Huawein ehdotettua yhteistyötä uuden läppärinsä MateBook X Pron* tiimoilta, viehätyin ajatuksesta suureksi osaksi siksi, että testattavakseni saamani kone oli kerrankin kaunis ja virtaviivainen. siro ja moderni. sen saisin katseilta piiloon – ja toisaalta, nyt kun sain koneen kokeiltavaksi, ei tätä tarvitse edes saada piiloon.

 

 

käytän tietokonetta kotona kolmeen asiaan: blogikirjoitusten kirjoittamiseen, sarjojen ja elokuvien katseluun sekä kuvanmuokkaukseen. työni puolesta tuijotan tietokoneen näyttöä päivät pitkät, joten pyrin pitämään tietokonetunnit kotona minimissään, ja mahdollisimman tehokkaina. näytön terävyys ja värien kirkkaus ovat ominaisuuksia, mistä en suostu tinkimään koneeni suhteen. 

Huawein uudessa  MateBook X Pro läppärissä on käsiini juuri passeli kirjoitustuntuma,  nopea ja käytännöllinen sormenjälkitunnistus sekä upea, lähes reunaton ja valovoimainen FullView kosketusnäyttö. visuaalisena ihmisenä myös koneen virtaviivainen ja moderni ulkomuoto hivelevät silmääni.

kone on lisäksi ihanan kevyt, ja siksi vaivaton kantaa mukana - jos konetta ylipäätään mukanani kuljettaisin suuremmin. myös Microsoftin käyttöjärjestelmä, joka on itselleni aina ollut luontevin käyttää, lämmittää mieltä kovasti.  

tarkemmat tekniset tiedot koneesta löydät tämän linkin takaa.  

Summa Summarum . jos jonkin koneen kotiini huolisin, olisi se ehdottomasti tämä. harmittaa ihan, etten osaa koneen kaikkia hienouksia hyödyntää, enkä siksi niistä teillekään kertoa. siitä huolimatta MateBook X Pro on mieleeni enemmän, kuin mikään elektroniikka pitkään pitkään aikaan. 

 

tehokasta viikkoa toivoen, 

Tiiu Piret xx

 

* tuote saatu testattavaksi

 

 

Ladataan...
lainahöyhenissä

 

viikonloppuaamiaisten suunnittelu on kovasti mieleeni. voisi jopa sanoa, että harrastan viikonloppuaamuja.

pidän siitä, että aamu alkaa hyvällä ruualla ja kiireettömästi. 

instagram storiesin myötä on aamiaisreseptien julkaiseminen jäänyt lähes kokonaan, ja yritän nyt petrata tällä saralla. uusin aamiaisinnovaatio on kuvan herkullinen, paahdettujen bataattisiivujen päälle kasattu annos. 

 

aamiaislautanen 

bataatti

lehtikaalia, valkosipulia, oliiviöljyä

halloumia

kypsä avokado 

1-2 uppomunaa per annos

prosciuttoa jos mieli halajaa 

suolaa ja pippuria myllystä 

 

leikkaa bataatista reilun sentin paksuisia siivuja pituus- tai leveyssuuntaan, riippuen bataatin muodosta. aseta bataatit pellille, ja mausta ne oliiviöljyllä, paprikajauheella, suolalla ja hunajalla. paahda noin 200 asteisessa uunissa, kunnes saavat kauniin sävyn ja ovat kauttaaltaan kypsiä. 

lorauta oliiviöljyä kulhoon ja pilko joukkoon puolikas valkosipulinkynsi, sekoita. revi lehtikaali kovasta ruodastaan irti sopiviksi suupaloiksi, ja pyörittele lehtikaalit valkosipuliöljyssä kauttaaltaan. paahda pellillä lehtikaalit rapeaksi noin 170 asteisessa uunissa, varo polttamasta lehtikaalia - uunista riippuen paahtaminen ottaa noin 10-20 min. 

valmista uppomunat. mittaa kattilaan 1 litra vettä, ja puolidesiä etikkaa. kuumenna vesi kiehuvaksi, ja vähennä lämpöä siten, että vesi kiehuu kevyesti poreillen. riko yksi kananmuna kerrallaan kuppiin. pyöräytä kattilassa olevaa etikkavettä kauhalla siten, että siihen syntyy pyörre. liuota muna varovasti veteen, ja anna kypsyä noin 3-5 minuuttia, kunnes valkuainen on selvästi hyytynyt. nosta muna varovasti reikäkauhalla ja valuta hyvin. 

paista lopuksi halloumi pannulla. 

nosta lautaselle muutama bataattisiivu, ja kasaa siivujen päälle lehtikaalit, avokadosiivut, halloumi ja uppomuna. nauti hartaudella hyvän kahvin kanssa. 

 

 

 

Ladataan...
lainahöyhenissä

 

 

huomasinpa tässä juuri, että viimeisin asupostaukseni on huhtikuulta, Amsterdamin reissulta. 

syy tähän on yksinkertainen: en pidä asukuvien ottamisesta. en ollenkaan.

kameran edessä keekoilu sillä tavalla liioitellun lennokkaasti, että lopputulos näyttäisi muka luonnollisesta, on ollut minulle aina äärettömän kiusallista. 

muutenkin ajatus omien asujeni kuvaamisesta tuntuu päivä päivältä vieraammalta. haluaisin, että on jotain ihan oikeaa sanottavaakin. eihän vaatteet nyt kerro oikeastaan yhtään mistään yhtään mitään. 

toinen syy asukuvien vähyydelle on se, että omistan nykyisin todella niukan garderobin, enkä koe oikeasti käyttämieni asujen olevan kovinkaan inspiroivia. pukeudun usein samaan asuun, ja lähes poikkeuksetta kokomustaan. 

kuvan asu, mustat farkut ja valkoinen miesten pellavapaita, on ollut ylläni keväästä saakka monta kertaa viikossa - koen oloni tässä asussa aina hyväksi ja rennon tyylikkääksi. ja jos olen oikein mukavuudenhaluisella päällä, vaihdan farkut mustiin joogahousuihin ja oloni on entistä kotoisampi.  

olen vuosien myötä oppinut tuntemaan omat vahvuuteni pukeutujana, enkä enää kaipaa väri- tai trendikokeiluja tyylini rikastamiseksi. uusi pari korvakoruja tai uudet kengät, tuovat nykyisin sen kaivatun  särmän, mikä kymmenen vuotta takaperin vielä tarkoitti vaatteiden silmitöntä ostelua ja henkilökohtaisen tyylin päivittämistä. ostan vaatteita hyvin harvoin, ja ainoastaan tarpeeseen - en tahdo kaappiini yhtäkään vaatetta, mitä en voi päivittäin käyttää. 

en myöskään ole sinut sen ajatuksen kanssa, että kuvauttaisin blogiini asuja, joita en oikeasti edes arjessani käytä. tähän suuntaan olin kovaa kyytiä ajautumassa asukuvieni kanssa, enkä oikein näe mitään pointtia tällaisessa toiminnassa. 

herättääkö tämä jotain ajatuksia? olisi mukava tarinoida aiheesta kanssanne, mitä tyyli sinulle merkitsee? koetko löytäneesi oman luottotyylisi, missä tunnet itsesi hyväksi? luotatko harkittuun garderobiin vai tuoko vaatteiden paljous mielihyvää?  entä mistä inspiroidut pukeutujana? 

mielenkiinnolla ajatuksianne odottaen, 

Tiiu Piret xx

 

Pages