Kesäkuun kirjakatsaus

Olen aina rakastanut lukemista, mutta viimeiset pari vuotta se on tuntunut jotenkin, noh, tahmealta. Toisaalta yliopiston eri kursseille on pitänyt lukea valtavat määrät kaunokirjallisuutta, ja toisaalta yhdessä vaiheessa vaadin itseäni lukemaan lähes pelkästään kotimaisia teoksia, olenhan kotimaisen kirjallisuuden opiskelija. Lisäksi olen saanut sukulaisilta melko paljon kirjoja, jotka odottavat vielä lukemattomana kirjahyllyssä ja jossain vaiheessa päätin, että ne nyt sentään olisi luettava ennen, ennen kuin alkaisin lainailemaan kirjastosta mitään kirjoja. Kaiken kaikkiaan onnistuin tekemään lukemisesta melko vaikeaa, mutta olen nyt koittanut päästä näistä haasteista eroon ja sallia itselleni myös muuta kuin sitä pakollista lukemista.

Kesäkuussa ehdin lukea jonkin verran. Vähemmän, kuin olisin halunnut, mutta enemmän, kuin esimerkiksi alkuvuoden kuukausina. Tosin alkukuusta luin pelkästään tenttiin, mutta silloin kyllä kuuntelin äänikirjoja. Kokeilinkin tässä kuussa BookBeattia, johon jäin koukkuun oikopäätä. Se on vain niin ihana ja helppo. Aluksi ajattelin, että vain kuuntelen äänikirjoja, mutta huomasin lukeneeni myös kokonaisen kirjan muutamassa päivässä, kun sitä ei saatu kuunteluversiona. Päätin kuitenkin lopettaa ilmaiskokeiluni heinäkuuhun ja tukeutua kirjojen lainaamiseen kirjastosta.

Lukemani ja kuuntelemani kirjat olivat:

Liane Moriarty: Nainen joka unohti (kuuntelin)

Olen aiemmin lukenut Moriartyltä Mustat valkeat valheet, jota suosittelen ehdottomasti. Tykkään erityisesti kesällä lukea vähän sellaista kevyempää kirjallisuutta, ja Moriarty menee juuri siihen kategoriaan. Vaikka lukeminen (tai kuunteleminen) on kevyttä, kirjoittaa Moriaty tasokkaasti, eikä juoni ole pelkkää hömppää.

Nainen joka unohti kertoo nimensä mukaisesti naisesta, joka unohti. Päähenkilö Alice kaatuu jumppatunnilla ja unohtaa 10 vuotta elämästään. Sattumalta tämä 10 vuotta sisältää aika paljon, kuten kolmen lapsen syntymän syntymän. Kirja oli kutkuttava ja hauska ja kuuntelinkin sen parissa päivässä.

Elina RouhiainenKesytön

Tämä puolestaan on puhdasta nuorisokirjallisuutta. Kesytön aloittaa Susiraja-sarjan, ja ajattelin sisällyttää sarjan yhden yliopistokurssin suoritukseen. Kurssi koostuu omaan graduun liittyvistä teoksista, ja yritän löytää sellaisia kotimaisia teoksia, joissa käsiteltäisiin inhimillisyyttä ja eläimellisyyttä. Tällaisia kirjoja on kuitenkin melko vaikea löytää aikuisten puolelta (saa muuten vinkata, jos tulee jotain mieleen!), joten olen päättänyt myös poimia mukaan nuortenkirjallisuutta. Ja nuortenkirjallisuutta on ihan hauska lukea välillä. Lisäksi se on aika nopeaa luettavaa, joten kurssin sivumäärään nähden (n. 4000–5000 sivua) on ihan mukava, että välillä voi päästää itsensä helpommalla.

Kesytön on juuri sellainen kirja, josta olisin nuorempana todella pitänyt. Se kertoo helsinkiläisestä Raisasta, joka muuttaa Kainuuseen äitinsä kuoleman jälkeen. Kirjassa on ihmissusia ja kaikkia muitakin taruhahmoja, ja se on jopa aikuisen minäni mielestä melko laadukkaasti kirjoitettu. Tosin jännitteitä voisi pitää hieman kauemmin yllä, nyt lukija pääsee mielestäni vähän helpolla. Lisäksi kirja on todella selvästi sarjan osa, sillä loppu jää ärsyttävän auki. Kuitenkin ihan hyvä versio suomalaisesta Twilight-sarjasta.

Elina Rouhiainen:Uhanalainen 

Helppolukuinen nuorisokirjallisuus vei mukanaan, ja luin myös Susiraja-sarjan toisen osan. Kirja on hyvää jatkoa edelliseen teokseen, ja ihmissusien ja vampyyrien lisäksi avataan mahdollisuutta myös muiden yliluonnollisten olentojen olemassaolosta. Myös tämän loppu jää selvästi auki, mutta nyt kun sarjaan on päässyt sisään, niin sen antaa eri tavalla anteeksi. Eri henkilöhahmot avautuvat Uhanalaisessa syvemmin kuin ensimmäisessä kirjassa, joten aion ehdottomasti lukea myös sarjan kaksi viimeistä osaa.

Jarkko Tontti: Vedeera vierailla vesillä

Myös tämä kuuluu yliopistokurssiin liittyviin kirjoihin. Kirja on ilmeisesti itsenäinen jatko-osa aikaisemmin ilmestyneelle Vedeeran tarulle, ja olisi kyllä kannattanut lukea se ensin. Nyt tuntuu, että hahmot jäävät vajaiksi, kun lukijan odotetaan tietävän jonkun verran niiden historiasta. Muutenkin kirja on melko kömpelö, se ei jännitä, ei yllätä eikä juuri hauskuuta. Kieli on suoraviivaista ja tapahtumat etenevät nopeasti niin, ettei jännite ehdi kasvaa. Siinä missä Susirajasarjaa on ihan mukava lukea, niin tämä on kyllä selvästi vähemmän lukeville suunnattu. Kirja kuitenkin ajaa asiansa kurssin suhteen.

Sellaiset kirjat tuli luettua kesäkuussa, toivottavasti heinäkuussa päästään vielä vähän parempaan lukemistahtiin.

Olisi kiva kuulla, mitä te olette lukeneet viime aikoina.

Kommentit (1)
  1. Jenny Kangasvuo
    13.7.2019, 04:16

    Suosittelen röyhkeästi ihmisen ja eläimellisyyden teemoja käsittelevää, aikuisille suunnattua ihmissusikirjaa Sudenveri, kirjailija on Jenny Kangasvuo. Ilmestyi kustannusyhtiö Teokselta vuonna 2012.

    Ai miksi röyhkeästi? No, koska olen itse kirjoittanut sen 😀

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *