Minä haluan..

LAVLI

Toisinaan elämässä tuntee olevansa hukassa, tuntuu ettei tahdo mitään, eikä elämällä ole selkeää suuntaa. Välillä iskee turhautuminen. Ne tunteet tuppaavat ainakin itselläni korostumaan silloin kun tiedostaa miten nopsaa ja tehokkaasti muu maailma ympärillä etenee. Kun huomaa muiden saavuttavan tavoitteitaa ja aloittavan uusia vaiheita elämässään, alkaa päässä pyöriä kysymys "miksen minä etene?".

Ne ovat niitä hetkiä kun alkaa kyseenalaistaa oma elämää. Kun varsinaista muutoksen tarvetta ei missään ole mutta silti jotain tuntuu puuttuvan, saa se miettimään onko sitä ihan oikealla polulla. Päässä pyörii kysymyksiä siitä mitä minä haluaisin, miten tästä eteenpäin ja mitkä ne minun tavoitteeni olisivat. 

Niissä hetkissä ahdistun siitä, että tunnun haluavan kaikkea ja toisaalta en mitään. Tunnen silloin tällöin suurta ahdistusta siitä etten osaa päättää elämälleni sellaista suurta linjaa, jotain selkeämpää tavoitetta niin kuin vaikka "mennä naimisiin", "kiivetä Mount Everestille" tai jotakin muuta todella konkreettista. Oma toimintamallini niissä tilanteissa on väärä; alan miettiä asiaa liikaa.

Sen todistaa se, että olen iltojen tylsinä hetkinä selaillut paljon Weheartit-sivustoa ja koonnut sieltä valokuvakollaasia nimeltä Elämä. Jotenkin kun sitä ei niin ahdistuksissaan ja vakavissaan pohdi, tulee siihen elämän ostoskärryyn heiteltyä paljon kaikenlaisia tavoitteita "tota mä haluaisin kokeilla, ton mä haluaisin oppia kokkaamaan ja vitsit kun osaisi soittaa ukuleleä". Eikä aikaakaan kun suunnitelmani tuijotti mua ruudulta vastaan.

Kaikilla suunnitelmat ei ole samanlaisia. Mun suunnitelmat vaikuttaa muiden suunnitelmiin verrattuna pieniltä ja ehkä vähän lapsellisilta. Mun suunnitelmat ei ole kirjattavissa kalenteriin merkkipäiviksi, mun unelmat on elämyksiä, se tunne jostain ja se että oppii jotain uutta.

Tämä on nyt kirjattuna tänne, lähinnä siksi että muistan tämän seuraavan kerran kun alan tuntea häpeää siitä ettei mulla ole "aikuisen ihmisen elämänsuunnitelmaa" ja vertaistueksi muille jotka kamppailee saman kanssa.

Mukavaa torstaita sulle! Pidä jalat lämpimänä, flunssakausi on päällä!

KUVAT: WeHeartIt

Kommentit

Joku vaan (Ei varmistettu)

Erinomainen kirjoitus! Tää toimi tarpeellisena vertaistukena, koska osaat kertoa syvällisistä aiheista henkilökohtaisesti ja sortumatta abstraktiin pyörittelyyn. Toivottavasti sun suunnitelmissa on jatkaa kirjoittamista. :)

Itse vertailen kateudensekaisin tuntein omaa elämääni muiden saavutuksiin ja ihmettelen, mikä olisi se "mun juttu". Innostuin nyt kokeilemaan elämän ostoskärryä (mahtava ilmaus!) we<3it-kuvakollaasina. Tuntuu, että kuvien kautta löytyykin aavistus omista toiveista. Kiitos!

Saana Väliheikki
LAVLI

Hei ja kiitos kommentistasi :) Kyllä aikomuksena on jatkaa kirjoittelua, vaikka aika-ajoin tietysti epäilyttääkin. Silloin tämmöset kommentit tsemppaa eteenpäin. Kiitos.

Ilmoittele toki miten ostoskärrykokeilu sujuu! Sitähän voi kokeilla myös Pinterestissä (weheartitissä on niin paljon kaikkea teinimatskua et meinaa välistä käydä hermoille)

Ihanaa tiistaita sulle!

Kommentoi