Ladataan...
LAVLI

Hoi raksut, paksut, ihanat poksut voitteko uskoa että nyt on jo kesäkuu? "Kevät keikkuen tulevi" sanotaan ja tänä vuonna tuo keinuminen on ollut niin edestakaisin seilaamista, että on todella vaikea uskoa kesään. Sääkin edelleen tuntuu olevan jokainen päivä eri mieltä siitä missä vuodenajassa mennään. Totta se kuitenkin on, tänään on kesäkuun kuudes päivä ja mun äitylin synttärit. 

Tämä kesän salaa paikalle hiippailu on myös aiheuttanut sen että koko kesälle ei ole tullut tehtyä vielä suunnitelmia! :O Tällä hetkellä kalenterissa ei ole kuin juhannus, heinäkuun lopun rallit, kesäloma ja pesismatsit maanantaisin. Eli siis ihan todella paljon on tyhjää tilaa vielä. Ei listalla juhlan juhlaa, eikä reissuja minnekään. Tähän on tietysti saatava muutos. Heitämpä tähän alle siis listaa tämän kesän haaveista, jotka pitäisi vielä kalenteriin sijoittaa.

  • SUP
  • Ratsastus (tai vaihtoehtoisesti joku ponitalutus tms... jo hevosen vierellä seisoskelu voitaneen laskea)
  • Säännöllinen urheilullinen uiskentelu
  • Mökkiviikko
  • Mökkiviikonloppu/juomingit kamujen kaa
  • Kesäromanssi
  • Lavatanssit!
  • Kuutamouinti
  • Päiväreissu Tammisaareen/Raumalle/Kotkaan
  • Huvipuistoreissu
  • Telttailu, vähintään omalla takapihalla...
  • Täydellisen boolin metsästys
  • Irlanninsetterin terassi!
  • Grillaus (pitäisi ostaa takapihalle joku semmonen maailman naurettavin sähkögrilli, mieluiten pinkki ja pilkullinen)
  • Fudisturnaus (jos takapihalla ei tilaa riittävästi, mahdollisesti naapuripuistossa)
  • Tallinnan pikamatka äipän kanssa
  • Ja listan loppuun vielä pari merkintää jotka voi pistää about kaikkiin niihin hetkiin kun muuta ei ole: pesis, pesis, pesis, pesis, uinti, uinti, uinti, suunnistus, kirmailu, kirmailu, kirmailu, pekoni, pekoni, pekoni, kalja, kalja, kalja, siideri, siideri, siideri, EUHJ II, EUHJ II, EUHJ II

Ehkä tämä listailu vähän myös helpottaa sitä ikävästi sisälläni orastanutta fiilistä siitä ettei tästä ehkä olisikaan tulossa Kaikkien Aikojen Kesä, kuten joka kesän alussa kai kuuluisi ajatella. Onhan tässä ainakin aatoksissa vaikka mitä siistiä.

Onko täällä muita myöhäiskesäherännäisiä?

 

Pus,

Sane

 

KUVAT: VV

Ladataan...

Ladataan...
LAVLI

Ajattelin pitkästä aikaa kirjoitella nopean keveästi vain tämän hetken kuulumiset :)

Tänään on jännittävä päivä. Vein aamulla autoni Suskin korjaukseen ja töiden jälkeen lähdetään kokeilemaan, josko se pääsisi vaikka katsastuksesta lävitse. Autoni on ollut poissa käytöstä oikeastaan syntymäpäivästäni, eli maaliskuun puolestavälistä alkaen, joten odotan innolla pääseväni itse takaisin ratin taakse. Toisaalta vähän harmittaa jo etukäteen, sillä tiedän päätyväni liiankin usein sinne ratin taa. Autolla kun ei todellakaan olisi pakko ihan kaikkialle kulkea. Olen tässä viime kuukausien aikana huomannut että kävely ja pyöräily ovat ihan toimivia vaihtoehtoja lyhyemmillä matkoilla.

Autojuttujen lisäksi mielessä pyörii taas kesän tullen pesäpallo. Mun ja "kämppikseni" alkuviikkona pesiksen parissa vietetty aika lähentelee jo vuorokautta. Silti tekisi mieli lähteä kentälle treenaamaan tai edes pikkuisen polulle hölkkäilemään. Tämä on mahtava juttu, sillä kun tätä fiilistä on ollut päällä jo joku viikko, olen kaiketi onnistunut vähän kiinteytymään :) Ja olo on todella paljon keveämpi!

Kun "kämppikseni" Viivi muutti luokseni vesivahingon vuoksi, ajattelin että siitä seuraa hirveästi kärsimystä kun joutuu taas tottumaan toisen ihmisen kanssa asumiseen. Tilanne on kuitenkin toistaiseksi ollut lähinnä päinvastainen. On ollut todella mukavaa että joku on kotona odottamassa ja että joku lähtee lenkkiseuraksi vaikka yhdeksältä illalla. Puhumattakaan siitä että kämppikseni on tosi mahtava kokki ja leipuri, joten silloin tällöin kotona odottelee myös herkkuja. Kolme viikkoa on jo mennyt, eikä vielä ole tullut tarvetta pystyttää telttaa takapihalle.

Työjutut sujuu jo rutiinilla ja lomaa odotellessa :) Vielä kolme viikkoa lomaan!

Semmosia tällä erää.

 

Hauskaa torstaita ja loppuviikkoa!

Pus,

Sane

Ladataan...

Ladataan...
LAVLI

Hyvä ystävä kuuntelee, hyvä ystävä ymmärtää ja hyvä ystävä auttaa. Huono ystävä on se, joka ei auta, kuuntele tai ymmärrä. Ja huono ystävä ei ole ystävä ollenkaan, vai onko? Saako välillä olla huono ystävä?

Ystävyyden vaihtokauppa on yksi yhteiskuntamme suurista kirjoittamattomista säännöistä. Se, että ollaan toisen tukena tarvittaessa ja voidaan luottaa siihen että vastavuoroisesti ystävä on tukenamme kun meillä menee huonosti. Muttei homma voi aina toimia niin aukottomasti. Joskus toisella ei ole mitään mitä vaihtaa. Silloin on vähän pakko olla se huono ystävä.

Ystävälläkin saa olla huonoja aikoja; niitä jolloin ei ole mitään annettavaa. Me olemme kaikki kuitenkin vastuussa ensisijaisesti omasta jaksamisestamme ja siitä että selviämme päivästä toiseen. Ystävyyden vaihtokaupassa oletus on se, että kumpikin tukee ja auttaa vuorollaan, mutta entäs ne kerrat kun molemmilla on vaikeaa samaan aikaan? Mistä apu silloin löytyy kun molemmat ovat henkisesti tontissa? Vaikka ystävänä kuinka haluaisi olla toisen tukena, joskus ei vain kykene.  Jos ei ole mitään annettavaa, ei silloin pidä alkaa jakamaan velaksi. On inhimillistä että joskus voimat ja ymmärryskyky loppuvat kesken. Ei ystäväkään ole yli-inhimillinen olento. 

Vaikka ystävänä tuntisi tarvetta vetää vaikka omat voimat miinukselle toista auttaakseen, ei se kannata. Useimmiten voi onneksi luottaa siihen, että ystäviä on useimmilla ihmisillä enemmän kuin se yksi. Sen lisäksi ovat vanhemmat ja muu suku. Ja jos juttukaverit ja tukijat meinaavat muuten loppua, nykyään myös ammattijuttelijat ovat helposti tavoitettavissa. Eivätkä ne ammatti-ihmiset välttämättä olisi huono vaihtoehto, jos murhetta riittää. 

Riskialtista huonona ystävänä olemisessa on se, milloinka huono ystävä lakkaa olemasta ystävä. Ei ole olemassa mitään kirjattua sääntöä siitä milloin ystävällä on oikeus närkästyä toisen tuen puutteesta. Kyllähän ystävän oman onnensa nojaan jättäminen vaikuttaa keskinäiseen luottamukseen, suhteen laatuun ja siihen kuinka tärkeänä toisen ihmisen elämässään kokee. Onneksi riskiä ystävyyden katkeamiseen pienentää se, että molemmilla on ollut vaikeaa ja se, että yleensä ihmisellä on tapana antaa anteeksi laiminlyönnit niille joita rakastaa.

Pus,
Sane

 

KUVAT: VV, Riiihimäen Lasimuseo

Ladataan...
LAVLI

Siinä risteyksessä silloin kerran

seisoin kanssasi sen hetken verran.

Tuijotin sun silmiisi ruskeisiin

ja salaa upposin näihin haaveisiin.

 

Siinä risteyksessä silloin kerran

sua tuntenut en kuin himpun verran.

Mutta jo silloin jutellessa ymmärsin sen,

että tässä on alku ystävyyden.

 

Siinä risteyksessä silloin kerran,

kun tiesit musta vain puheiden verran

selitin sulle että vihdoin ohitse on

suhde jonka takia olit neuvoton.

 

Siinä risteyksessä silloin kerran

avauduin sulle koko sydämen verran.

Toivon että huomaisit sä sen,

kuinka kylmästä hiljaa tärisen.

 

Siinä risteyksessä sillon kerran,

kun halattiin varmasti tunnin verran.

Salaa halusin sun varastavan

multa vain yhden pienen suudelman.

 

Siinä risteyksessä silloin kerran,

kun erehdyit tunteistani piirun verran

sanottiin erotessa ”hei nähdään jälleen”

ja sitä ollaan vain kaduttu sen jälkeen.

 

Seuraavassa risteyksessä silloin kerran

pysähdyin miettimään vartin verran

lähdenkö juoksemaan perääsi

ja osoitan sulle virheesi.

 

Seuraavassa risteyksessä silloin kerran

pohdittuani asiaa hyvän verran

sain puhelimeeni sulta viestin

ja sen ilosta melkein itkin.

 

Siinä viestissä silloin kerran

sanoit erehtyneesi sen suukon verran.

Jos oltaisi jo silloin tajuttu,

niin paljolta oltaisi säästytty.

 

Siinä hetkessä silloin kerran,

maksaisin uusinnasta tuhannen verran.

Tajusin kai jo silloin sen

että sua koskaan unohtaisi en.

 

Ladataan...

Ladataan...
LAVLI

"Olisiko enemmän siistiä vai karseeta, jos aivoissa olisi sellainen ajatusten askelmittari joka laskisi kuinka monta ajatusta päivän aikana uhraa jollekin asialle tai ihmiselle?"

"Suomessa pitäisi oikeastaan julistaa kansallinen juhlapäivä niinä päivinä jolloin mittari ylittää 25 astetta, tai jos Suomi voittaa lätkän maailman mestaruuden."

"Jos minusta vähentäisi kaikki ne piirteet jotka olen omaksunut miellyttääkseni muita ihmisiä, mitä jäisi jäljelle?"

"Viikonlopusta tulee varmasti mielettömän siisti."

"Jos minä tapaisin 10-vuotta nuoremman minäni, mitä ajattelisimme toisistamme ja elämäntilanteistamme?"

"Loppujen lopuksi kaikki on asenteesta kiinni. Tämäkin perjantai on siistimpi kuin eilinen torstai toistaiseksi vain sen takia että olen tehnyt tästä asenteellisesti paremman päivän.... tai no se ja kokispullo"

"Voiko 25-vuotiaalla vielä olla julkkisihastus ja se puhelimen taustakuvana, vai onko se jo vähän sad?"

"Oikeastaan vuosi on todella lyhyt aika."

"Siitä kai pidän itsestäni eniten, että pidän niin monista asioista niin paljon."

 

Ihanaa viikonloppua!

Pus,

Sane

 

KUVA: S-J Lespi

Ladataan...

Pages