Ladataan...
LET US GO

Marc by Marc Jacobsin sormukset, jotka Noora toi Lontoosta. Tiesin heti kun sain nää, että Anna tulee haluamaan ton kultasen. Niinpä lähetin heti kuvan Whatsapissa ja lupasin rinkulan Andelle. Tietty. 

No se mekko, josta kirjotin tässä postauksessa. Yritän pian saada mekosta kuvia myös päällä. Lauantaina käytin tätä mustien sukkisten ja Air Maxien kanssa ja ilta oli ihanampi kuin aikoihin. 

Rautatabletit, jotka pelastaa mut huimaukselta! Mähän en siis syö lihaa ja oon aika saletti, että sen takia en saa tarpeeks rautaa. Tämä taas johtaa siihen, että mua pyörryttää ja huimaa usein. Lisäks välillä mun pää tuntuu siltä, että se vaan leijuis ilman kaulaa... Jep, friikkiä. Rautatabletit auttaa asiaan mutta oon tietoinen myös siitä, että mun pitää fiksailla ruokavalioita monipuolisemmaksi. 

Catepillarin talvikengät, jotka mummu osti mulle kun olin kahdeksannella luokalla. Siis ööö 14 vuotta sitten! Ja ne näyttää edelleen tuolta. En tajua. Tosin monta vuotta meni niin, että kengät lojui kaapissa mutta silti!

Kirja-aarteet. Mä rakastan kirjoja ja mulla on niitä ihan hulluna. Tällä hetkellä suurin osa on kyllä isotädin luona varastossa, mutta odotan jo että saan uuden kämpän ja kaikki kirjat sinne. Toi Perttu Saksan mustakantinen valokuvakirja on mun uusin löytö koulun kirjaston poistohyllystä. Kirjassa on pelottavia kuvia täytetyistä apinoista. Tuli muuten mieleen, että Imagessakin oli just Saksan  Indonesiassa kuvaama juttu apinoista, jotka esiintyy turisteille nukkenaamarit päässään. Hienoja mutta järkyttäviä kuvia pääset katsomaan täältä. 

Vikana vanhat joulukortit, jotka löysin antiikkikaupan "ota tästä ilmaiseksi"- loodasta. Aikamoisia 50-luvun aarteita <3 

Hyviä ajatuksia keskiviikkoosi! 

X Kaisa

English: Best things right now. Marc by Marc Jabobs rings that i got from my sweet friend Noora. New black dress that i love to wear with Nike Air Max sneakers and big earrings. Iron tablets to take away dizziness that i sometimes get, cause i dont eat meat. My Catepillar shoes i got 14 years ago and they still look fresh! Book collection and old christmas cards, that i found from "take for free"- box. <3

Ladataan...
LET US GO

Heippa täältä mun siskon luota, jossa on maailman h i t a i n netti. (Voitteko uskoa, että latasin tota yhtä kuvaa jonkun vartin!) Siinäpä siis syy miks en melkein ikinä postaa täältä skutsasta mitään. Jokaisella kirjaimellakin kestää kolme sekuntia ilmestyy tähän näytölle buu.

Arttu ja Elsa on päiväkodissa ja Anni just nyt päiväunilla. Herättiin kasilta, ollaan käyty kylvyssä ja katottu Halinalleja, sekä luettu Tiikeri tahtoo leikkiä noin kaksikymmentäkuusi kertaa. Mä yritän nyt kirjoittaa kaks vikaa esseetä valmiiksi, että saisin vihdoinkin hakea tutkintodistusta. Tänään käyn vielä mummulassa ja sieltä meen takas Helsinkiin. 

Palataan pian jollain järkevämmällä postauksella toivottavasti. Voisin mielelläni avautuu tähän vähän esimerksiks nykyajan tietokoneanimoiduista Halinalleista, mutta menee hermo tähän jumittavaan nettiin. 

X Grumpybear eli Kaisa

English: Hello from my sisters place. Im taking care of babybear today. Later im going to see my grandparents and then back to Helsinki. Internet here is slower than slow, so thats all for now!

 

Ladataan...
LET US GO

Voi mikä viikonloppu.

Perjantaista kirjoitinkin jo lauantaina, joten nyt on niiden muiden päivien vuoro. 

Lauantaina mentiin ensin Esplanadille kahville ja hyvästeltiin Outi, joka lähti takaisin Berliiniin. Jonossa mua ennen oli ihana brittiaksentilla puhuva mies, joka antoi pienen tytön ja pojan valita leivostiskiltä anything you want. 

Poika sai päänkokoisen sydänpiparin ja tyttö vielä suuremman marengin. Mies tilasi just a normal bun with sugar ja maksamisen jälkeen palasi ostamaan vielä kaksi pullaa lisää, vaimolleen ja ystävälleen. Perhe istui meidän viereisessä pöydässä, tyttö jaksoi melkein koko marengin, poika teki kuperkeikkoja sohvalla ja söi palasia piparista jalat kohti kattoa.

Meidän pöydässä jaettiin korvapuusteja ja mustikkamuffinsseja kaikille ja puhuttiin paljon. Elämänmuutoksista, Annan tekemistä savitöistä, palapeleistä, prinsessoista ja vähän salaisuuksista. 

Kahvin jälkeen etsittiin Nooran kanssa kolmesta kaupasta mustaa mekkoa. Samanlaista meille molemmille. Ala-asteella oli noloa, jos osti vahingossa samanlaisen vaatteen kun jollakin muulla. Mutta sellaista mekkoa kuin tämä, ei edes haluaisi pitää vain itsellään. Mekkoa voi pitää korkokenkien ja isojen korvakorujen kanssa ja tuntea itsensä nätiksi vielä aamullakin. Kouluun tai töihin mekon päälle voi laittaa vaalanpunaisen pörröneuleen ja jalkaan tennarit. Mekko täyttää mun ja Annan laatimat kolmen ässän kriteerit. Ne saavuttaa aika harva juttu, mutta kun vaate on samaan aikaan söpö, seksikäs ja sensuelli niin se kannattaa hankkia. (Henkilöistä kolme ässää on tähän mennessä saavuttanut vaan muutama ihminen Kenzan lisäksi.) 

Harmi vaan, että sitä mekkoa ei löytynyt s-koossa koko Helsingistä. Niinpä me tultiin takaisin Nooran luokse ja mä taisin katsoa vähän televisiota. Noora istui koneella ja sanoi, ne mekot tulee meille tänne sitten viimeistään perjantaina. Niin että onni on ystävä, joka tuosta vaan tilaa kaksi samanlaista täydellistä mustaa kolmen ässän mekkoa netistä kotiovelle.

Illalla lähdin Janin ja Mikon tupaantuliaisiin. Piirsin bussissa kortin jossa oli poikien, ja niiden eteisessä asuvan kummitusmummon kuvat. Kirjoitin kuvan taakse jotain kattiloista, kauhoista, onnesta ja rauhasta. Ja ihan vähän kummitusmummosta. Poikien eteinen oli takkimeri ja kenkämeri eikä kukaan ollut varma soitettiinko juhlissa musiikkia, koska kaikki puhui niin paljon ja lujaa. Juteltiin ensi kesästä ja siitä, miten hyvältä pinaattipiirakka maistui. Soitettiin niille, jotka myöhästyi juhlista että koska te oikein tulette ja tulkaa jo. Käveltiin käsikynkkää karaokebaariin ja minä seisoin päälläni kokolattiamatolla. Tai yritin kunnes kaaduin, enkä ollut ollenkaan niin jumppakärpänen kuin se pikkupoika siellä Esplanadilla. 

Laulettiin karaokea, piirrettiin kaloja käsiin ja mä olin onnellinen kun kerrankin niin monta tärkeää ihmistä istui yhtäaikaa ihan lähellä. 

Sunnuntaina mentiin Nooran kanssa pitsalle Puttesiin. Sillä täytyyhän elämässä olla perinteitä, ja sunnuntaiputte's on yksi niistä. Se mukava pitsanpaistaja jolla on silmälappu leikki mun kanssa piiloa pylvään ympärillä ja Margherita oli ihan yhtä hyvää kuin aina. Kahville mentiin Ysiin ja sitten mä keksin, että Llamasissahan alkaa bingo kello seitsemän! 

Juostiin äkkiä kotiin ja sitten Llamasiin. Keinuttiin katosta roikkuvissa keinuissa ja pelattiin odottellessa Trivial Pursuitia. Opittiin vaikka mitä, kuten että maailman viherkasveista 85 tai 95 prosenttia on merissä. Tai että Orangutangit voi elää 60-vuotiaksi ja kananmunankeltuaista kutsutaan myös nimellä ruskuainen. 

Bingossa huudettiin laama! ja voitettiin yhteensä neljä kertaa. Viereisessä pöydässä oleva mies kysyi multa olenko mä Miss Suomi ja tarjosi pikkumukin vaikka en ollut. Bingon jälkeen juostiin taas kotiin, koska Noora halusi laittaa korkokengät. Ja niinpä munkin sitten piti, ettei Nooran yksin tarvinnut olla pitkä ja hitaastikävelevä. Myöhästytttiin kolme sekuntia ratikasta ja käveltiin yhteen tanssipaikkaan, jota en voi juuri nyt kirjoittaa tähän. Meillä oli ihan hirveästi puhuttavaa, joten juteltiin mieluummin kahdestaan nurkassa, eikä lähdetty tanssimaan vaikka pojat pyysi. 

Uskalsin lähettää yhden viestin vaikka jännitti, mutta vastaus oli ihana ja vei jännityksen pois. Maanantaina heräsin ruudullisissa yöhousuissa ja aamupalasta tuli yhtäkkiä brunssi. Puhelimesta loppui akku ja laturi on rikki. Niinpä koko päivä muuttui yhdeksi pitkäksi aamuksi, eikä kukaan saanut mua kiinni. Televisiosta tuli typeriä realityohjelmia ja musiikkivideoita, mutta tärkeämpää oli puhua vuorista, vaelluskengistä ja elokuvanteosta. Keittää lisää kahvia ja yhtäkkiä huomata, että televisiosta tulee Pikku Kakkonen ja että välillä on tärkeää katsoa ohjelmia joissa on tyyppejä nimeltä Milli, Äitipossu tai Naatti. 

Viimeinen ohjelma oli Rölli, kello tuli kuusi ja kysyttiin koska taas nähtäisiin. Sovittiin, että jos vaikka kahdeksalta. 

Nyt onkin yhtäkkiä tiistai ja mun pitää lähteä ostamaan uutta laturia ja lentää Poriin Artun, Elsan ja Annin luokse. Viikon päästä pitäisi olla kaikki koulutehtävät valmiina ja opintopisteitä kaksisataaneljäkymmentä. Niinpä tällä viikolla mä kirjoitan vielä aika monta esseetä, kunnes jälleen perjantaina tulen Helsinkiin. Koska lauantaina pitää nähdä ystäviä ja sunnuntaina mennä bingoon. 

Elämä tuntuu aika kivalta just nyt. 

Kuva

X Kaisa

English: I had a sweet weekend, hope you had too. If you tried to headstand in karaoke bar i hope you didnt fail it like i did. 

Pages