Kuulumisia kesäkuulta – pätkätöitä ja hirmuhelteitä

Kesäkuussa tapahtui aika paljon, vaikka välillä tuntuikin siltä ettei tapahdu yhtään mitään.

Se oli sellainen kuukausi, joka hujahti ohi ennenkuin kerkesi edes huomatakkaan – siksi minun täytyykin selata Instagram-stoorien arkistoa, että tiedän edes itse mitä kaikkea kesäkuussa oikein tapahtui.

Kesäloma alkoi 3.6, kun haettiin esikoinen päiväkodista viimeistä kertaa ennen syksyä.

Siitä eteenpäin päivät täyttyivät touhusta – ulkoiltiin paljon, käytiin leikkipuistoissa, kirjastossa, kaupassa, askarreltiin, pelattiin.. Mitä ikinä keksittiinkään. Yllätyin, kuinka sujuvasti päivät pääasiassa kulkivatkaan poikien kanssa – viime kesästä kun ei kovin auvoisia muistoja jäänyt.. Mutta oletukseni siitä, että tänä vuonna on helpompaa, on siis osunut oikeaan! 4v kävi vielä lomalta käsin päiväkotiryhmänsä kanssa uimakoulussa, ja tykkäsi siitä kyllä todella paljon! Vielä hän ei ole lämmennyt ajatukselle, että ihan järveen mentäisiin uimaan.. Ehkä joku päivä!

Kesäkuun vastoinkäymisiin lukeutuvat kaksi asiaa: 1. sekoiltiin turvaistuinten kanssa – tilattiin siis sellainen istuin, joka ei mahdu meidän autoon.. Myytiin se pois ja siirrettiin taapero takaisin kaukaloon odottamaan uutta istuinta, joka tulee olemaan Britax MaxWay. Tosin vasta ensi kuussa, sillä tässä kuussa ei ole varaa sitä hankkia. 2. koiran aivopierun seurauksena häntä täytyi käyttää eläinlääkärissä oksentamassa muutama tamponi ulos.. Jestas, kaikkea nämä keksivät.

4v:n kesälomatoiveissa oli mm. mansikkakakkua ja makaronilaatikkoa, maalaamista ja pitkään nukkumista – MUTTA hyvin vaatimattomasti hän ilmoitti myös tarvitsevansa 100 pikkuveljeä.

20 kesäkuuta mulla alkoi kahden viikon työputki – ja sen kahden viikon aikana tapahtui aika paljon muutakin. Miehen isä kävi tekemässä vessarempan, joka piti sisällään pöntön ja lavuaarin vaihdon – saatiin siinä samalla säilytys- ja tasotilaa meidän minivessaan. Samoilla tulilla hujautti etukuistille kaiteen, joka me sitten M’n kanssa öljyttiin ja maalattiin. Pojat pärjäsivät tuon kahden viikon ajan hienosti isin kanssa kotona – en kyllä koskaan sitä epäillytkään, mutta odotin että äitiin kiinnikasvanut taapero olisi edes itkenyt perään.. Harmi, että mun työt kestivät vain sen kaksi viikkoa, sillä tykkäsin siitä hommasta kyllä hurjan paljon!

Juhannusta vietettiin kotona ja anoppilassa. Kotona ulkoiltiin hirmuhelteestä huolimatta – sitä kuistia työstettiin ja rehottavaa kukkapenkkiä siistittiin. Muutaman punasipulin istukkaan tyrkkäsin lavakaulukseen kasvamaan, keltaisia ei mahtunut – pitäisi hakea toinen lavakaulus, kun vaan saisi aikaiseksi.. Grillattiin ja syötiin mahat kukkuraisiksi, ennen kuin startattiin auton keula kohti anoppilaa peräkärry pahveja pullollaan katsomaan kokkoa.

Instagramissa keskusteltiin kesäkuussa mm. superiseistä ja ihan tavallisista äideistä. lasten ruokailusta ja mun adoptiotaustasta.

Joko sä seuraat meidän toilailuja siellä? Jos et, niin TÄSTÄ pääset seuraamaan!<3

Nytpä me ollaankin KOKO PERHE lomalla, sillä M’kin jäi kesälomalle. Saadaan miltei sinne poikien päiväkodin alkamiseen/jatkumiseen saakka olla yhdessä kotona. Tästä nautitaan täysin siemauksin – joku kesälomareissu olisi kiva tehdä, mutta se menee todennäköisesti elokuulle tämänhetkisen rahatilanteen vuoksi.. Ei anneta sen haitata, sillä tässä lähistölläkin on hurjan paljon kaikkea kivaa ja mielenkiintoista!

Ihanaa maanantaita!<3

<3 Tiia Krista Annika

perhe vanhemmuus lapset oma-elama
Kommentit (2)
  1. Olipa kivoja kuulumisia ja raikkaita kuvia!

    Minna

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *