Ladataan...
Life Time Story

Käytiin tänään V:n kanssa vihdoin tutustumassa paikalliseen avoimeen päiväkotiin!
Olen sitä suunnitellut jo kauan mutta kalenteri on ollut aina niin täynnä muuta menoa ja joskus kun haluaa myös ihan vain olla, varsinkin maanantaisin.
Mutta tänään innostuin ja onneksi niin! Siellä oli tosi mukavaa, kuten osasin tietysti odottaakin kun olenhan jo isompien kanssa aikoinaan moisissa käynyt. 
Aiheena oli tänään värikylpy ja onneksi väriksi oli valikoitunut keltainen. Saadaan V:n taiteelle jatkumoa.
Apua, seinät loppuu kesken, hih.
Vilhokin tykkäsi sekä lauluista, porukasta että leluista. Niin, ja isosta peilistä!

Sen lisäksi että siellä oli mukavaa, siellä oli myös tuttuja. Parikin kappaletta. Joten se on varmaa että tästä eteenpäin jos kalenterissa ei ole mitään pakollista/tärkeää, niin tuonne me V:n kanssa suuntaamme.
Vaikka onkin maanantai!


Pyöräytin muuten tuossa ehkä yhdet elämäni parhaimmista lihapullista. Ohjeen otin tänään tulleesta Peeässän lehdestä. Helppo, nopea ja hyvä pastaruoka!
Lisäksi pyöräyttelin uuniin porkkanakakun pohjan (ohje Kinuskikissalta) huomisia vieraitani varten.
Tulee yksi ihana mamma sekä mukanaan eräs pieni herra ensimmäiselle visiitilleen, mahtavaa!

Mutta miten itsensä saisi voitettua että se porkkanakakku valmistuttuaan varmasti jää huomiselle??? 

 

Ladataan...
Life Time Story

Kun V katolle kiipesi

Isimies toi perjantaina kotiin kummallisen hökötyksen ja siinäkös vasta riittikin pienelle miehelle kummasteltavaa ja voi mahtavuutta miten kauaksi katolta näki. Mökki ei kuitenkaan mahdu meidän matalaan majaan vaan menee varastoon odottamaan ensi kesää ja aurinkoa. Silloinpa sitä riittääkin uutta ihmeteltävää.

Mamma Mainion metsästysretki

Mamma metsästysretkeltään sai saaliikseen tämän ihanaisen emalikulhon lisäksi kenkää, takkia ja muuta pukinetta. Mainiota kerrassaan.

Lauantai-illan Kasipallo ja mieletöntä mättöä

Elokuvaksi valikoitui tälle viikonlopulle kotimaista.
Omassa kaupungissakin osittain kuvattua ja jopa yksi tuttavakin jossain kohtauksessa vilahtaa.
Karkkitiskillä lähti vähän lapanen käsistä... 

Yösämpylän kosto

Piti jo perjantai-iltana mutta muistinkin vasta lauantai-iltana laittaa yöksi taikinan muhimaan.
Siten lauantain sijasta saimmekin sunnuntai-aamuna (no, aamuna ja aamuna kun mamman vuoro oli nukkua univajeet pois) tuoretta makoisaa, mehevää sämpylää. Nam nam.

Roskasakki ja kadonnut kulkunen

Äiti ja poika siis harrasti taas Kerran kuussa kulttuuria. Tällä kertaa koimme laatuaikaa läheisessä kesäteatterissa, lastenteatterin muodossa. 
Tuttavan ohjaama esitys sai hymyn huulille ja mielen mukavaksi. Oikein suositeltavaa lapsille sekä lapsenmielisille.
Ja voi miten ihana oli nähdä miten innostuneita lapset olivat lavalla!

Kannatin hieman lasten teatterin toimintaa ostamalla näytelmän aiheisen pussukan (jonka sisällä taitaa oleskella se 'kadonnut kulkunen'!)
sekä muutaman kirjan, jotka ilmeisesti olivat näyttelijöiden itsensä omistamia ja joista olivat valmiita jo luopumaan.
Hintana oli vaivainen yksi euro/kirja! 
Löysin ihan mahtavat kolme kirjaa, päällimmäisenä tuo Åke Erikssonin Kaverukset vuodelta 1988, joka kertoo ihan selvästi meidän C-kissastamme!!

Tarinarikas viikonloppumme huipentuu pian isimiehen valmistamiin vohveleihin. Sen voisi nimetä esimerkiksi Taistelu vohveleista tai Vohvelivallankumous.  
Ei nimittäin tässä perheessä letut ja plätyt kauaa lautasella mätäne. Hih.
Makoisaa ensi viikkoa itsekullekin!

 

Ladataan...
Life Time Story

Viikko on ollut yhtä hujakkata joka sitten ilmenee tällä puolella hiljaiselona.
Jostain syystä nyt en ole.. 
a) ..halunnut jäädä iltaisin liian myöhälle asti tätä tekemään, koska haluan nukkua kun ei tiedä monelta V herää aamulla
(on ollut siis hieman poikkeustilaa, uuden rytmin hakemista )
b) ..halunnut V:n päiväunienkaan aikaa käyttää tähän koska uniaika on hieman lyhentynyt
plus että tällä viikolla myös päiväunien aikaan on ollut paljon muuta puuhaa sekä ihmisten kohtaamisia.
c) jotenkin ollut kiinnostunut koko blogista. Aina ei vain jaksa.. vaikka aiheita viliseekin päässä tuhansia.
Pitäisi ehkä kirjoittaa ne ylös ja kirjoittaa niistä sitten kun taas intoa riittää...

Eli Elämä on vienyt mukanaan (Tai joku laiskuus ehkä kuitenkin? Kaipa minäkin saan joskus olla laiska?) Hih-.

Tämäkin päivä meni niin että tukkaputkella on juostu heti aamun siitä hetkestä kun kuriiri koputti oveen ja toi tyttäreni vanhojentanssipuvun
(niiskis muuten sitä äidin ylpeyteen pakahtumisen määrää kun tyttäreni puvun päälleen pisti :') )
aina siihen asti kun hetki sitten laitoin tuon kuvissa näkyvän piirakan, jota huomenna meinaan tarjota lounastreffeillä parille mammalle, uuniin.

Huh.

Mutta sen verran nautinnon hakuinen minä olen että on siellä tänäänkin ollut 'tukkaputken' välissä ihan pelkkää olemistakin. Kuten V:n kanssa tornin rakentelua, taputtelua (uusi ihana taito) sekä painimista.
Unohtamatta sitä mutakakku-kahvi-hetkeä joka vietettiin K:n tanssimekon kunniaksi. 

Toisaalta, itsehän pidän myös sykkeestä ja tietynlaisesta tukkaputkella menemisestä, 
siitä tietää että on elossa. 
Elämänmakuinen viikko siis takana ja viikonloppu edessä.
Saa nähdä mitä se tuo tullessaan. 

Ainakin -Kerran kuussa kulttuuria!- 

 

Pages