Ladataan...
Life Time Story

Vuorotyön haasteet  ...osa sata...

Vaikkei meillä kummallaan miehen kanssa (onneksi) ole kolmivuorotyötä, niin kyllä nämä ihan perusvuorotyötkin tuottavat arkeen monenlaisia ongelmia. Varsinkin kun perheessä on eri-ikäisiä, huomiota vaativia, lapsia. Kaikkien elämän osa-alueiden sovittelu on aikamoista palikoilla rakentelua. Meillä ei voi olla säännöllisiä sukupäivällisiä sunnuntaisin tai saunailtaa lasten kanssa aina lauantaisin.

Kavereiden näkeminen ja jopa yhteydenpito on erittäin hankalaa. Usein itse on iltavuorossa ja kaverit päivätyössä. Itsellä on vapaapäivät viikolla ja kavereilla viikonloppuna. Siksi kahvittelut ja jopa puhelimella kuulumisten soittelut on välillä työn takana. Periaatteessa kaikki tapaamiset pitää sopia hyvissä ajoin etukäteen. Ex-temporet on melkein tuntematon sana minulle, mutta silloin kun sellainen onnistuu, se tuntuukin extra-hyvältä! Ja onneksi on mm. facebook jonka avulla yhteyksissä voi olla ajasta riippumatta sekä yksittäin että ryhmissä. 

Kun on paljon iltavuoroa, on ne yhden tai kahden päivän illat yleensä pakko pyhittää perheelle, kauppakäynneille ja muulle arjen suunnittelulle. Koska joskushan nekin on tehtävä. Lisäksi myös ihan vain olla-oleminen on tärkeää. Sama koskee viikonloppuja. Kun on noin yksi vapaa viikonloppu kuukaudessa, ja miehen kanssa yhteinen on vain noin kerran kahdessa kuukaudessa, on aika tiukkaa aina miettiä mihin sellaiset käyttää. On niin monta ihanaa ihmistä joita haluaa treffata. Silloin kun niihin on joku mukava sovittu meno, se on niin odotuksen arvoista. Ihanaa harvinaista herkkua.

He joilla vapaita on kaikki viikonloput ja illat, voivat aika vapaasti suunnitella menonsa, eivätkä siten täysin ymmärrä että meillä se ei vain ole mahdollista. Melkein kaikkiin asioihin mitä teet, pitää varmistaa töistä se vapaa ilta tai päivä tai viikonloppu. Ikinä ei voi olla täysin varma pääsystään osallistumaan rientoihin. Ja ihan kaikkeen ei ole edes valmis pyytämään vapaita koska se on sitten joltain muulta asialta pois. Esimerkiksi seuraavalta mahdolliselta perheviikonlopulta.

Vuorotyöläinen ei voi myöskään harrastaa mitään säännöllistä. Kaikki yhteisjumpat ja muut ryhmäjutut on ihan nou way. Et pääsisi sinne joskus jopa kolmeen kertaan, ei voi kovin intensiivisesti siispä osallistua. Itseltänikin on jäänyt pikkuhiljaa oma rakas teatteriharrastus syrjään koska en pääse koskaan osallistumaan mihinkään. Siinä pitäisi olla tosi tiuhaan mukana jos meinaisi pysyä iskussa lavalla. Harrastusten pitääkin olla sellaisia joihin voi osallistua koska vaan, ilman sitoutumista. Tv-ohjelmia on ihan turha ruveta seuraamaan.

Ylipäänsäkin pitää jotenkin tosi kovasti ottaa välillä itseään niskasta kiinni että saa käytettyä kaikki ne epäsäännölliset vapaat tehokkaasti. Että saa sen kotoilun lisäksi nähdä niitä rakkaita ihmisiä tarpeeksi vuoden aikana ja että myös lapsien kanssa on sopivasti tekemistä. Unohtamatta itseään, että pääsee tuulettamaan päätään sekä yksin että yhdessä. Ja jossain välissä parisuhdettakin hoidellaan ja sitten on vielä ne nukkumiset ja pyykit ja ruoanlaitotkin. Eipä siinä, en yhtään, en siis yhtään, luule etteikö ihan samantyylisiä ongelmia olisi säännöllistä työtä tekevillä, mutta tämä olikin nyt tälläinen vuorotyöläisen vuodatus.

Periaatteessa tähän on jo tottunut vuosien aikana ja suurimmaksi osaksi se ei edes haittaa, mutta joskus vaan tulee turhautumisia asiaan liittyen. Nyt se on mielen päällä siksi kun miehellä pitenee työajat hieman ja lastenhoito menee koko aika vaikeammaksi kuvioksi. Myös siksi että tajusin yksi päivä että meidän edellinen yhteinen viikonloppuvapaa on ollut jouluna, eli siis viime vuonna! 

Kaippa se nyt pienemmästäkin ahdistaa. Onneksi tässä on jo kuitenkin oppinut elämään tätä vuorotteluelämää siten että me otetaan niistä pienistäkin, siis ihan minimalistisen pienistäkin hetkistä kaikki irti. Näemme usein päivisin vain parin tunnin ajan ja siitä me ilomme revitään.

Pitääkin joskus ehkä tehdä vuorotyöstä postaus jossa kerron ne positiiviset puolet. Koska niitäkin on.
Ehkä jopa enemmän kuin negatiivisia.
Minna/lts

Ladataan...
Life Time Story

Kyllähän se niin vaan on että lapset väkisinkin tuovat elämään sisältöä. Totta on varmasti sekin että mikäli ei olisi lapsia, se sisältö tulisi muista jutuista ja olisi erilaista. Mutta rikkaus lapset ehdottomasti on, ihanaa lisäsisältöä niin arkeen kuin juhlaan.

Viikon aikana olen jommankumman lapsen kanssa mm.

  • kasannut nexo knightsin Axl:n.
  • pohtinut sitä mitä tapahtuu kakalle ja pissille sen jälkeen kun ne lähteävät vessanpöntöstä eteenpäin.
  • käynyt läpi maailmansota kakkosta.
  • syönyt hodareita Ikeassa
  • laulanut miljoona kertaa Leipuri Hiivan ja Autolla ajetaan varovasti - normaalisti, jätisti ja varsinkin ministi.
  • laulanut joululauluja..
  • sotinut suihkussa vesipyssyillä.
  • kasannut palapelejä.
  • leikkinyt legoilla.
  • pelannut ainakin Choco-peliä.
  • valmistanut marjarahkan innokkaan pikku-apulaisen kera. Tällä kertaa innokkuus kohdistui kapuloiden nuolemiseen.
  • pelannut ilmapallolla erilaisia pelejä ja tehnyt siitä myös yhden perheenjäsenistä.
  • katsonut Pikku kakkosta ja ihastellut Pelle Hermannia. (taapero on ihan myyty)
  • käynyt harrastamassa Viipottajissa.
  • riehunut sohvalla.
  • halinut, pusutellut ja silitellyt♥
  • lukenut iltasaduksi Kultakutrin ja Saapasjalkakissan. Ja yhden ihan oudon kuin Rikki-tikki-tavi.
  • istunut kampaajalla vierekkäisillä tuoleilla.
  • tehnyt pitkäs stiga-lenkin.
  • leikkinyt rosvoa ja poliisia sekä salapoliisia.
  • sunnitellut tulevia kulttuuritapahtumia
  • käynyt kirkossa jumalanpalveluksessa.
  • katsonut stand uppia nauraen vedet silmissä.
  • pohtinut taaperon kanssa sitä mitä sitten tapahtuu kun hänen rahansa loppuu. (kaikkea sitä pieni mies sunnuntai-aamuna pohtiikin)
  • pohtinut myös teinin kanssa vähän vakavempia asioita koulun liittyen.
  • luistellut.
  • käynyt pulkkamäessä.
  • 'etsinyt Doraa'
  • juonut lämpimät kaakaot/kahvit lumessa.
  • ennenkaikkea nauranut.

Että on se aika hyvä että nuo tyypit on mun elämässä♥
Minna/lts

*Kuvat ovat tämänpäiväiseltä ulkoilultamme, kun kävimme nauttimassa talven riennoista*

Ladataan...
Life Time Story

Ja niin sitä tuli ylimääräinen kotipäivä tähän väliin. Tuvassamme on pieni potilas. Siispä elokuvia on katsottu ja lautapelejä pelattu. Harjoiteltu kirjaimia sekä numeroita ja äiti kävi vähän puhaltamassa saippuakuplia pihalla, potilaan katsellessa ikkunan takaa - kun pitihän se saada nähdä miltä ne näyttää talvella puhallettuna, kun sellaisen purkin päiväkotikaverilta sai. On pesty matto, kun vihdoin oli aikaa ja lueskeltu sisustuslehtiä. Niin, ja nukuttukin.

Mikäs tässä kotona ollessa. Toivottavasti silti pian parannuttaisiin♥

Kivaa torstaita,
Minna/lts

Pages