Ladataan...
Life Time Story

Paljon kärsinyt, monessa mukana ollut, kissojenkin jyrsimä mutta silti vielä ehjä ja täysillä pelittävä Pallo.

Hene sai tämän pallon ensimmäisenä EM-jalkapallokisavuotenaan. 2 vuotiaana. Hene ihastu jalkapalloiluun jo tosi pikkuisena ja vietiinkin hänet silloin snadi-liigaan sitä pelaamaan. Hene tykkäsi kovasti ja kohta sinne seurasi serkut ja pari kaveriakin. Perheen kesken käytiin myös usein läheisen koulun pihassa potkimassa palloa. Koulun ekki luokalla Hene oli se joka järkkäsi poikaporukan pelaamaan jalista välitunneilla. Kunnes. Siitä tuli liian vakavaa. Toisille pojille. Hene ei enää tykännyt lajista koska siitä meni kavereiden lajiin liian vakavan suhtautumisen takia hauskuus. Potkut oli kovia ja hampaat irvessä tehtiin maaleja. Hene ei siitä enää nauttinut, joten siihen loppui Henen jalkapalloinnostus ja tuli muut innostukset tilalle. Toisaalta harmi koska laji oli Henelle, vikkelälle pojalle, omiaan. Mutta toisaalta hyvä, koska Hene on löytänyt itselleen paljon muita hyviä mielenkiintoja jotka olisi saattanut muuten jäädä löytymättä.  

Mutta siis, tämä pallo, tällä on kuitenkin paljon harrastettu senkin jälkeen hauskaa pallottelua kotona.

Muistorikkaimpana kaksi vuotta sitten kun itselläni oli pää ihan ymmyrkäisenä ja onni sydämessä. Aika hämilläni pelailin Henen kanssa palloa olohuoneessa minimaaleihin ja odottelin miestä töistä kotiin. Samalla miettien että mitenkäs tämän hänelle oikein kerronkaan. Mieli oli välillä taivaissa ja välillä vielä vähän korkeammalla. Olin juuri tehnyt plussan! Pallolla pelailu oli vastasaadun tiedon aiheuttamana tosi huumaavaa. Ajattelin vain että jos kaikki menee hyvin niin vuoden päästä tässä on yksi pelaaja lisää! Mutta tosiaan, miehelle kertominen. Oltiin juuri 'lopetettu yrittäminen' vuoden yrittämisen jälkeen. Ajateltu että 'Ei kai meille sitten enää tule ja mennään nyt kesä ainakin näin' Oltiin varattu pari ulkomaanmatkaa ja monta kotimaanmatkaa ja vaikkasunmitä ja ajateltu että ei sitten. Ja nyyh nyyh.
Mutta siis, sitten kuitenkin Naps! Plussa! Ihan yllättäen.

Pallopelin timmellyksessä mieskin sitten tuli kotiin ja kun pelit oli pelattu, kirjoitin miehelle lapun että 'Minä olen raskaana, älä huuda' Taijotaintuollaista.
En halunnut että lapset kuulee mahdolliset innostuneet kiljahdukset. Ja innostuneita oltiinkin, vaikkakin myös erittäin hämmästyneitä.
Mitä ihmettä, voiko olla totta, kaiken jälkeen.
Kysymysmerkit ja sydämet vaan leijailivat molempien päiden yläpuolella.
Hymy oli korvissa molemmilla ja lähdettiin kävelylle että saatiin rauhassa jutella asiasta. Oi sitä huumaa!

Onnenpallo siis tämä, tavallaan. Seuraavaksi pitäisikin ostaa Vipelle tämän vuoden jaliskisojen virallinen pallo. Ollaan sitä jo monesti kaupassa pyöritelty.
Saa nähdä sitten mitä se pallo tuo tullessaan..

Ja nämä muistothan tulvivat mieleeni tänään kun kaadettiin ja siivottiin Vipen lelukori josta myös tämä pallokin pyörähteli ulos.

Isin rakentamat lelut ovat yksiä parhaimmista Vipen mielestä. 
Ylhäällä pilttipurkkien kansista teipattu helistin
ja alhaalla teipin avulla väkerretty taskulamppu.

Äitikin osaa leikkiä:

Hyvää loppuviikkoa kaikille. Meillä täälla meinaa olla malttamatonta kun ollaan saamassa miehen perintöpiironki pitkän ajan jälkeen takaisin kotiimme. Tai oltaisiin saatu se toki millon vaan muttei meillä ole ollut sille paikkaa. Kunnes nyt sen kehittelimme. Sen seurauksena meille on tulossa olkkariin uusi järjestys ja tapettia ja ja ja. Ihanaa, pientä remppaa! Tämä projekti on ollut meillä jo monta viikkoa hautumassa ja ei ole meidän tapaista siirtää sitä näin pitkälle mutta kun ei yksinkertaisesti ole ollut aikaa! Mutta, nyt olemme tehneet aikataulun, siis tervetuloa ihana ihana piironkimme!

 

Ladataan...
Life Time Story

Saimme viikolla vielä pari joululahjaa ystäviltämme. Vipe sai kauko-ohjattavan toukan. Se oli ihana.

Toinen lahja lopulle perheelle oli aargghhh niin ihana pulmapeli!

Nämä meidän rakkaat kamut tietävät kyllä mitä se teettää tässä perheessä..

Paljon tuskaa ja hampaiden kiristystä, hihi.

Yöttömiä öitä ja hiusten repimisiä..

Jo on mennyt ihan muutama tovi itsekullakin pelin kanssa. Siinä pitää kuljettaa kuulaa ympäri tuota palloa. Polku on nimetty ykkösestä sataan ja välissä on muutama seivi. Eli jos tippuu niiden jälkeen niin saa aloittaa uudestaan niistä. Ja me ei päästä nyt millään kolmestakympistä eteenpäin. Me ei edes löydetä minne pitää mennä!! Argghhh! Me ollaan sitten lähdetty soveltamaan ja tiedetään olevinaan mitä pitää tehdä, mut ei me siinä olla vielä onnistuttu.. 

Mut kyllä me vielä onnistutaan! Arghhh!  Että kiitos vaan S&S, mekin rakastetaan teitä! 

*****

Meillä oli tänään Henen kanssa helmikuun KKK ja kävimme elokuvissa katsomassa uuden Lego-leffan jota suosittelemme, varsinkin kaikille legoista tykkääville. Elokuva oli kivan erilainen ja loppu oli ihanan yllätyksellinen.

Toinen mitä myös suosittelen, on Scalasta löytyvä Tee se itse- jauhoputki-kone. Siinä saa täyttää itse valitsemansa pituiseen muoviputkeen (30, 45 tai 85cm pitkät) kirpeitä tai makeitakin hedelmäjauhoja. Putkeen saa laittaa vaikka kaikkia makuja kerroksittain. Salmiakkijauhoa ei ollut ja se olikin pieni puute.. Itse rakastin lapsena näitä jauhoja. Oi jos silloinkin olisi tälläisiä ollut! 

 

Ladataan...
Life Time Story

Niin kovasti se Vipe avoimessa päiväkodissa niistä parkkitaloista tykkää ja kotonakin kantelee innoissaan pikkuautoja eestaas ja asettelee niitä sellaisiin isompiin autoihin, mitä Heneltä on perinnöksi hänelle jäänyt, että piti äitin ja isin hommata nyt jo parkkitalo toiselle.

Olimme ajatelleet hommaavamme puisen koska Henellä aikoinaan oli muovisia ainakin kaksi jos ei kolmekin kappaletta. Olivat niin kovassa käytössä että eivät ihan kestäneet veljeltä veljelle.. Katsotaan nyt kuinka puinen kestää. 

Vaihtoehtoja meillä oli kaksi, Brion malli sekä tämä Kids wood. Molemmat samanhintaisia ja kivannäköisiä. Kids woodissa lopulta viehätti kolmikerroksisuus ja sitten kuitenkin hinta, tämä oli nimittäin BR:ssä tarjouksessa juuri sopivasti.

Alkutuntumat parkkitalosta on hyvät. Kestävän tuntuinen lukuunottamatta nuita mäkiä. Ne on kummallisesti naruilla kiinni joten pitää vain toivoa että narut ovat..hmm.. katkeamattomat.. Hissi on kätevä, värit iloiset mutta silti hillityt. Yleisilme muutenkin selkeä eikä liian monimutkainen.

Monet leikit on talolla jo leikitty. 

Ja niinpä se vaan vielä isoveljeäkin kiinnostaa. On jo pari kertaa käynyt innoissaan lelua 'testailemassa'. Tänäänkin Vipen kanssa pistivät pienet leikit pystyyn. Isoveli näytti pikkuveljelle mallia. Eipä siitä kyllä kauaa ole kun Hene omia parkkitalojaan puhkileikki. Viritteli autojaan parkkipaikoille, laski mäkeä, veivasi hissiä, kruisaili edestakaisin. Riviin, jonoon ja pinoon. Prmm prmm.
Varmasti pikkuveljen lelu toikin nyt mukavia muistoja mieleen. Pojat on aina poikia.

Kannattava hankinta ja kun tiedettiin melko varmaksi että se jossain vaiheessa varmasti hankitaan niin samahan se oli nyt jo ostaa ja alkaa käyttää. 

Välikokous?

Ja sittenpä tulikin isi kotiin ja äkkiä piti tietysti mennä autoja esittelemään ja kutsumaan isiä leikkiin mukaan, tässä kuvassa onkin kaikki rakkaat mieheni:

 

Pages