Ladataan...
Life Time Story

Jätettiin isimies aamulla toipumaan edellisen iltansa riennoista ja lähdimme poikien kanssa etsimään Eino Leinon lähiliikunta-alueen. Eli siis leikkipuiston, jossa emme olleet vielä käyneet. Puisto ei olekaan saanut nimeään kuuluisan runoilijamme mukaan vaan on myös Eino Leino -niminen painija. Kaikkea sitä oppii. 

Ilma oli ihana ja paikka ihan kiva, ei vedä kuitenkaan vertoja suosikeilleni Lippumäelle ja Peikkometsälle. Puistosta kuitenkin löytyi mm. allaoleva laite johon emme ole törmänneet aiemmin muualla kuin Virossa. Laitteesta on oikein hauskat muistotkin kesäiseltä Viron matkaltamme. Näimme muunmuuassa paikallisen virtuoosin tekemässä siinä mitä ihmeellisimpiä liikkeitä. Itsehän olemme ihan perustasoa, gröhöm. Lisäksi kovan jutun tästä paikasta tekee se, että puiston vierestä lähtee noin puolen kilometrin mittainen luontopolku.

Isoveli

Pikkuveli

Veljekset

Vaikka luontopolku on lyhyt, on matkan varrella silti paljon katseltavaa ja seikkailtavaa. Metsään on laitettu linnunpönttöjä ja muita asumuksia mm. lepakoille, käpytikoille, puukiipijöille ja liito-oraville. Lisäksi metsässä on ilmeisesti ainakin siiliä, supikoiria ja myyriä. Vain muutaman mainitakseni. Me emme nähneet kuin muurahaiskeon, joka sekin kyllä oli Vipelle iso juttu ja muurahaislaulu raikasikin pienen hetken pesän juurella, sekä normaalioravan. Metsässä oli kiviä ja kallioita ja irtopuita (runkoja) kiipeiltäväksi. Kivoja polkuja ristiinrastiin sekä majatarpeita ja valmiita majojakin. Paljon siis tehtävää molemmille pojillemme.

Metsä oli pieni mutta mukava ja vähän taianomainenkin. Tosin minä taidan nähdä kaikissa metsissä jotain taianomaista, sen verran metsistä tykkään. Tänne pitää joskus mennä ilta- tai jopa yöaikaan, niin saattaisi ihan oikeasti nähdäkin niitä metsän asukkeja.

Kun hiljaisuudessa yön hämärässä siellä liikkuisi. Jos siis uskaltaisi, haha.

'Muura-muurahainen, 
kortta kuljettaa.
Ahkerasti aina,
työssä ahertaa.

Kohta on valmis keko komea.

Muura-muurahainen, 
kortta kuljettaa'

 

Heippa!

Minä tästä siirrynkin sunnuntai-illan rauhaisaan viettoon, alkava viikko tulee olemaan jotensakin kiireinen ja raskahko,joten nyt pitää vähän nauttia pelkästä istuskelusta. Ja muistattehan että tämänkin aamun seikkailusta tulee olemaan kuvia myös facebookin NiskaZ-sivustolla, siellä saa myös käydä kurkkimassa =)

(edit: ärrrsyttää, koska vaikka kuinka muokkaan niin osa tekstistä pomppii miten sattuu ja kursivoinnitkin puuttuu tietyistä paikoista, pöh)

 

 

 

Ladataan...
Life Time Story

Sunnuntaimme oli lähes täydellinen. Lähes, siksi että en nyt yhtään ollut pekkaa pahempi, en uinut. Plääh. Vesi oli kaupungin rannalla (ainakin) sata kertaa kylmempää kuin lähirannassamme toissapäivänä. Vipe ei kuitenkaan jäänyt rannalle ruikuttamaan, vaan ui. 
Päivä oli oikein nautinnollinen Väinölänniemen rannalla, Pikku kakkosen puistossa, Kuopion satamassa sekä kaupungissa. Keli juuri kohdillaan ja eväät makoisia. Jäätelökin maistui namnamille ja ystävän seura oli piste iin päälle. 

Ihana päivä.

Vipen puistovaatetus

Hattu- Maximo

Paita ja caprit- Me&I

Kengät- Crocs (jotka on osoittautunut erinomaiseksi valinnaksi)

Pikku kakkosen puisto alias Brahen puisto joka on saanut nimensä Pietari Brahesta.
Tämä puisto on tosi kiva leikkipaikka jossa on jokaiselle ikäluokalle jotakin.
Monenlaista kiipeilytelinettä, labyrinttiä, erilaisia kiikkuja ja pyörimishärveleitä, parkour-rata, sekä runsaasti tilaa mm. piknikille.
Me itse tosin piknikkasimme tällä kertaa Piispan puistossa. 

Kannattaa kokeilla turistina oloa omassa kaupungissa ja ottaa kuvia tutuistakin näkymistä.

Väinölänniemen ranta alias Vänäri.
Väinölänniemeltä löytyy rannan lisäksi mm. stadion sekä monenlaisia palloilumahdollisuuksi aina lentopallosta tennikseen.
Täällä järjestetään myös jokavuotinen festari, Rockcock.
Löytyyhän täältä myös Hannes Kolehmaisen patsas, Peräniemen kasino (jonka mukaan Vänäri on saanut nimensäkin, oli alkujaan siis ravintola Väinölä) ja muutenkin paljon mielenkiintoista historiaa.

Ystävä♥

Ja sitten olikin miehen aika ottaa pillerit, punaiset ja keltaiset.

Tytöt peittelivät yhtä tyttöä hiekkaan. Vipe katseli aikansa tapahtumaa kummastuneena ja meni vihdoin auttamaan toisia tyttöjä sen yhden peittämisessä. Pikku apuri. 

Kyllä on näillä keleillä vesillä liikennettä. Kuulemma on äitinikin miehensä kanssa aloittanut venekauden nauttien eilisestä päivästä mm. Iivarinsalossa. Järvellä on kuitenkin vielä sen verran kylmä että pitää laittaa villatakkia päälle. Tuntuu vaikealta kuvitella sitä täällä maissa kun on vaan kuuma eikä ilma värähdäkään vaikka vettäkin sataa ja ukkonen jyrisee..

Toinen ui ja toinen ei.

Ja sit mentiin discoon...
Eikäku kahvilla käytihin ja vähän shoppailtiinkin..

Koko päivän ulkoilu-urakan ja täydellisesti sujuneen juoksulenkin jälkeen maistui päivälliseksi/iltapalaksi kaksi kekoa. Toinen vesimeloneita ja toinen lämppäreitä.
Nyt ei tartte kyllä kuin löhnöttää sohvalla siihen kunnes pitää  saa alkaa penkkiurheilun. 

Kuohuviini on jo jääkaapissa!

 

Ladataan...
Life Time Story

Kummallinen päivä. 
Aamuisella pikapuistoreissulla ryhdyimme yllättäen suunnittelemaan tulevaa kesän reissuamme. Kotiin kun päästiin niin otettiin netti mukaan suunnitteluun. Aamu menikin oikein lennokkaasti täysi kahvipannu huveten kun elimme parin viikon päästä lähestyvää kesän kohokohtaa. Lomasta on varmasti tulossa huikea, rento mutta lennokas. Suunnitelmia on sekä sateisten että aurinkoisten päivien varalle.
Sitä odotellessa lähdimme kuluttamaan sunnuntaita kameran ja V:n kera puistoon ja satama-alueelle.


Mutta yllättäen ei kummallakaan, minulla eikä miehelläni, löytynyt kummoisia valokuvainspiraatioita. Siirtelimme vaan kameraa toiselta toiselle. 
Jotakin kuitenkin aikaiseksi saimme mutta kotiin päästyämme ihmettelimme molemmat että mikä kumma mahtoi vikana olla. Itse kun en oikein blogiin astikaan löytänyt minkäänlaista inspiraatiota.
Päädyimme siihen että aamuinen reissu-innostus vei mehut kummaltakin! Voikohan oikeasti käydä niin?

Juuri kun asiaa pohdimme ja melkein sunnuntaimasennustakin oli ilmassa, soitti yllättäen miehen sisko parahiksi, ja kyseli keitettäiskö kahvit.
No keitetään!
Sitten soitti jo miehen kaverikin voisiko piipahtaa tyttönsä kanssa.
No voitte!
Ja siinä meni seuraavat tunnit vähintään yhtä lennokkaasti kuin aamukin.

Ja voi että teki hyvää!

Nyt on ruoka tuloillaan, illalle hankittu popparit ja leffa ja blogikin sai aiheen ja inspiraation!

Pienestä se elämä ja hyvä mieli kiinni on... yleensä ihmisistä. Olipas vaan yllättäen mahtava sunnuntai!