Ladataan...
Life Time Story

Olimme tänään suunnitelleet menevämme Von Wrightin veljesten luontopolulle Haminalahteen mutta sen verran sateli että ajateltiin siirtää se huomiselle. Sen sijaan menimme paistamaan makkarat jo tutulle laavupaikalle Saaristokaupunkiin, Pölhölle. Alue on kaunis, joskin vähän tuulinen. Viime aikoina on tullut muutaman tuttavan kanssa puheeksi se ettei lapset enää pyöri oikein mukana menoissa ja meiningeissä. Meillä taasen lapsia ei kyllä kovin paljoa tarvitse houkutella mukaan, yleensä oikein haluavat tulla ja kerkeävät sitten kyllä olla kavereidensakin kanssa. Jopa tuo 19-vuotias neitonenkin. Ja mikä parasta, he keksivät tekemistä melkein paikassa kuin paikassa. Senkin olemme huomanneet että luonto on se mikä meidät kaikki saa hyvälle mielelle. Ja kun mukana on vähän makkaraa, lämmintä kaakaota ja suklaapatukatkin niin retki luontoon on taatusti jäänyt jälleen mieleen mukavana muistona. 

Suosittelen kaikkia pistäytymään Pölhössä tai edes jollain laavulla makkaranpaistossa, ilmaista huvia josta saa elämän reppuun paljon aineksia♥
Iki-ihanaa lauantai-iltaa, 
Minna/lts

Ladataan...
Life Time Story

Korkkasimme tänään kevään! Aamusta aikaisin lähdimme makkarakaupan kautta kohti Pölhöä. Tällä kertaa matkaan lähtivät makkaroiden lisäksi vain mies, Vipe ja mä. Isommilla oli muita menoja, Kapu lähti Ässän (poikaystävänsä) luokse ja Henellä oli yökaveri vielä iltapäivään asti viipyvällä vierailulla. 

Pölhössä on oikein hyvin toimiva laavupaikka. Pienenä miinuksena tällä kertaa oli kova tuuli joka jäiden vuoksi tuntui luissa ja ytimissä. Se ei silti estänyt meitä (ja monia muita luonnossa viihtyviä) nauttimasta nuotiomakkaroista. Vipekin pikku tirsojen jälkeen ahmi makkaraa kuin vanha tekijä. Maisemat olivat aivan upeat ja mieli lepäsi. Se on kumma juttu miten tuo luonto vaan saa aina niin hyvälle mielelle. Ja kun siihen vielä yhdistää luonnon valokuvauksen niin tulos on kertakaikkiaan huumava olo. Se saa aikaan salamaniskuja mahassa kun niin hyvältä tuntuu. Luonnosta oivaltaa ihan erilaisia asioitakin kuin ilman kuvausta sieltä huomaisi. Sitä on jotenkn tarkkaavaisempi. 

Lähdettiin makkaransyönnin jälkeen vielä tuulta karkuun vähän matkan päässä olevalle grillipaikalle. Siellä joimme termarikahvit jotka nekin maistuvat luonnossa the kahvilta. Aivan mahtava aamu. Mikään ei voisi ollakaan sunnuntaiaamuna parempaa kuin perhe, luonto, valokuvaus. Meiän juttu.

Mutta nytkin, kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa:

Ja nyt jäämme odottamaan sunnuntaikahvivieraita ja jatkamme kohti uutta alkavaa viikkoa mielet levänneinä.