Ladataan...
Life Time Story

Taiteilimme eilen Vipen kanssa mummoille kesäkortit.

Piirtäminen on yksi Vipen lempipuuhista, ei tarvitse kuin vihjaista että josko piirreltäisiin niin Vipe on jo kaivelemassa piirustusalustaa, mikä on tämän äidin mielestä ihan huippu juttu. Tykkäänhän itsekin piirtämisestä kuin hullu puurosta. Onkin aivan ihana katsoa kuinka keskittyneesti Vipe paperille värejä asettelee ja taidettaan taikoo. Piirtelyhetket ovat vielä lyhyitä mutta ytimekkäitä, nyt saimme aikaiseksi kaksi korttia ja vähän vielä muutakin sotrausta.

Hienot kortit tuli taasen, kyllä mummot ilahtuvat tulevasta postista, varsinkin kun kuoresta löytyy kortin lisäksi jotain muutakin♥

Ladataan...
Life Time Story

Piirsin jalkapallohullulle kummipojalle Lionel Messin.
Oli ihana piirtää pitkästä aikaa ja oli myös hienoa huomata etten kokenut oikeastaan yhtään tyhjän paperin syndroomaa. Piirtäminen päinvastoin tuntui helpolta, vaikka kohde oli itselleni periaatteessa vieras. Tiedän kyllä tyypin ja seuraan jonkun verran jalkapalloakin miehen seurassa, mutta en heitä ulkonäöltä kuitenkaan tiedä. 

Siihen nähden, olen tyytyväinen lopputulokseen. Nyt onkin sitten taas hirmu kytö piirtämään, mutta aikaa ei vaan meinaa siihen oikein löytää, ei sitten millään..
Kevätkiireet, kesäkiireet... Ehkä syksyllä? Vai alkaako sitten syyskiireet, joulukiireet?
Ei tosi, kyllä mä aikani otan tähän rakkaaseen harrastukseen jostain, vaikka yöstä.. 

 

Ladataan...
Life Time Story

Jos minulla olisi hulvattomasti aikaa niin ihan eniten tykkäisin piirtää. Hahmotella, sommitella, piirrellä, vahvistella, sotrata, pyyhkiä. Vedellä viivoja.

Aivot nollaantuu kaikesta muusta ihan totaalisesti. Ja paperille tulee...aina jotain... Joskus hienoa joskus vähän kehnompaa jälkeä.

Haluaisin todella paljon edistyä piirtämisessä sekä saada varmuutta siihen mitä teen. Nyt olen 'vain' itseoppinut sekä lukuisista kirjoista että ihan vaan piirtämällä. Kun guuglettaa 'lyijykynä piirros' niin näkee mikä on minun unelma. Sellaisia taideteoksia kun saisi aikaiseksi vielä joskus.

En osaa lähellekään kaikkia tekniikoita, itseasiassa osaan vain murto-osan ja niitä käytän, mutta olisi niin kiva kun tietäisi enemmän.

Eipä minulla toistaiseksi kuitenkaan ole sen enempää rahaa kuin aikaakaan siihen että lähtisin esimerkiksi jollekin kansalaisopiston kurssille oppiin.

Mutta ehkä vielä joskus. Siihen asti kuitenkin piirtelen vain omalla nykyisellä taidollani. Ja olen siitäkin vähästä onnellinen.

 

Tässä postauksessa näkyvät viimeisimmät kaksi työtäni. Piirrän siis valokuvasta tai muusta mallikuvasta lyijykynällä, jota sitten jonkin verran tarvittaessa tuunaan vesi- tai muilla väreillä. Sekä tietyissä kuvissa, lähinnä hahmoissa, käytän myös tussia.
Ensimmäisissä kolmessa kuvassa on tyttäreni ystävä joka tilasi piirroksen itsestään.
Ja nämä alemmat ovat sitten serkun tyttärelle tilattu piirros Monster high nukke Draculaurasta.

Löydän molemmista töistä paranneltavaa huimasti, mutta joskus työ on vain lopetettava, signeerattava ja 'fiksata', korjauksia ei voi tehdä loputtomiin vaan pitää olla tyytyväinen lopputulokseen. Koska muuten en esteetikkona saisi ikinä mitään aikaiseksi. 

 

Pages