Ladataan...
Life Time Story

 

Tulin raskaaksi 17-vuotiaana ja mieskin oli silloin vasta 19-vuotias. Se tarkoittaa sitä että olen ollut äiti jo kohta 20 vuotta.

Viime aikoina on tullut monen ihmisen, äidin ja naisen, kanssa puheeksi äitiys ja sen tuomat haasteet. Saako äitinä tehdä muutakin? Tarvitseeko siitä tuntea syyllisyyttä?  Jos minun pitäisi olla 'vain' äiti koska minulla on lapsia, en olisi voinut elämässäni tehdä mitään muuta kuin olla äiti. Suoraan alkuteineydestä äidiksi. Mutta, minä olen ihan alusta lähtien ollut muutakin. Innokkaat isovanhemmat ottivat tytön hoitoon jo kuukauden ikäisenä. Laittoivat kouraan teatteriliput ja sanoivat että menkää ja pitäkää hauskaa. Ja mehän mentiin ja pidettiin.

Siitä lähtien olemme käyneet säännöllisesti teatterissa, elokuvissa, baarissa, syömässä, ulkomailla, urheilemassa tai olleet ihan vaan kotona, kavereiden kanssa tai kahdelleen.

Jotain on tehty, aina. Välillä usein, välillä harvemmin.
Ja ikinä, ei siis ikinä, olla tunnettu syyllisyyttä tästä asiasta. 
Asia tuli mieleen eilen kun olimme teatterin baarissa, viinilasillisella, odottamassa näytöksen alkua ja olimme olleet jo monta tuntia menossa kahdelleen, ilman lapsia. Siinä kun katsoin että puhelin on äänettömällä, muistin ensimmäistä kertaa että ainiin, meidän lapset ovat hoidossa. En ollut miettinyt heitä sekuntiakaan moneen tuntiin. Ja juuri sitä äiti ja isi nimenomaan tarvitsee. Taukoa. Taukoa lapsista ja arjesta. Ja sitä lapsi tarvitsee. Taukoa äitistä ja isistä. Se tekee kaikille vain ja ainoastaan hyvää. Onneksi on ihania vanhempia jotka lapsiamme kaitsevat. Olemme saaneet hoitoa aina kun olemme tarvinneet ja vähän useamminkin. KIITOS siitä!

On myös onnekasta että olemme miehen kanssa molemmat samaa mieltä siitä että on hyvä nähdä ja kokea uusia asioita, kulttuurista aina urheiluun. Uusista elämyksistä aina samoihin ja vanhoihin tapoihin. Me rakastamme kahdelleen olemista. Olomme kahdestaan on maailman luonnollisin asia ja aika menee aina ihan liian nopeasti. Taas kerran, voin sanoa, että eilinen oli ehkä maailman ihanin pivä ja ilta. Saimme höpötellä ihan rennosti, syödä hyvin, nauraa, nauttia kulttuurista. Ja puhua vakaviakin. Ollen mies ja nainen.

Ihan ilman syyllisyyttä. 
Nautitaanhan elämästä ilman syyllistelyjä, 
Minna/lts
 

 

Ladataan...
Life Time Story

Takana on julmetun kova viikko.

Kaikkinensa; ihan liikaa huonoja uutisia, inhottavia tapaturmia, sattumuksia ja aivan kamalan alavireinen olo monta päivää jatkuneesta taudista perheessä. Siinä sivussa on pitänyt järjestellä tulevia juhlia, luokkaretkiä ja vetää työt ja kotihommat ja koko paketti kaikkinensa. Hyvin me se miehen kanssa handlattiinkin ja palkinnoksi saimme eilen viettää treffi-iltaa ihan kahdestaan. Kävimme pyöräilemässä, oluella aurinkoisella rantakalliolla ja laitoimme iltapalaksi juustopöydän, Katsoimme  nukuimme Euroviisuja. Juteltiin ja naurettiin, keskeytyksettä. Juotiin Samarinia. Nukuimme erittäin hyvät yöunet ja vietimme rauhaisan sunnuntaiaamun. 

Kyllä tuli niin hyvään saumaan tämä yllättävä huili ettei parempaan vaan olisi voinut tulla. Tänään alkaa itsellä tuntumaan jo paranemisen fiiliksiä mutta nyt on oltava kaikki peukut pystyssä ettei tämä enää isompiin lapsiin tule, ensi viikko tulee olemaan tätäkin viikkoa tappavampi. En halua vielä edes ajatella vaan otan päivän kerrallaan. Ensi viikon sunnuntaina luulenkin tästä kämpästä kuuluvan aika syvän huokauksen. Huooooh.

Äsken kävin kirppiksellä ja nyt alan tekemään oikeaa ruokaa, koska, jee jee, mulla on nälkä!
Takaisin elävien kirjoihin ja entistä voimakkaampana seuraavaan viikkon, toivoen, 
Minna/lts

Ladataan...
Life Time Story

Tulin tänään töistä kotiin, lihakset kipeinä ja olokin nuutuneena koko päivän ulkona ja jalkeilla olosta. Laitoin kukat ruukkuihin ja istahdin takapihalle terassin penkille. Siinä istuin liikkumati miehen grillatessa eilen marinaadiin laittamani lihaa ym. härpäkkeitä, join kylmän oluen ja jutustelin Vipen kanssa päivästä isin kanssa. Olivat käyneet tivolissa ja muumitalossa. Ruoan jälkeen lämpäytettiin sauna, nautin löylyistä, rentouduin. Hene kuuntelutti minulle tämän hetken suosikkimusiikkikappaleitaan minun loikoillessani sängyllä ihanan naattina, hyvää musiikkia se poika kuuntelee.
Kaapissa odottaa vielä karkkipussi ja mies puhui juuri jotain hieronnasta/musiikkivideosta illan ratoksi. 

Juuri nyt on ollut meidän perheessä aikamoista haipakkaa taas, tällä hetkellä on niin monta lehmää ojassa että tälläiset pienet rentoutumisen hetket vaan yksinkertaisesti on luksusta. Asuntonäytöt, yo-juhlat, lukuisat kesäsuunnitelmat ja monenlaiset pienet asiat vievät tällä hetkellä meidän ajan, sekä melkein aivotkin. Siksi esimerkiksi myös ensi viikonlopuksi yllättäen tuleva terffimahdollisuus tulee juuri sopivaan saumaan! Meidän pojat lähtee mummolaan mummon pyynnöstä ja tyttö omille teilleen ja me saadaan olla kahdestaan! Aikamoista luksusta sekin kertakaikkiaan, ollaan jo ihan innoissamme suunniteltu vaihtoehtoja ja minä sain töistäkin luvan lähteä vähän aiemmin että keretään nauttia ajasta, ottaa kaikki irti. On sen verran harvinaista herkkua. 

Kyllähän ne pienet hetket ratkaisevat ja kauneutta löytää myös kiireen keskeltä, kun vaan osaa oikein katsoa ympärilleen.

Herkullista ja kaunista viikonloppua toivotellen
Minna/lts

Pages