Ladataan...
Life Time Story

Tykkään boheemista. Sellaisesta että tyynyt on vinossa sekä ihan eri paria ja viltitkin vähän vääränväriset. En tykkää liian kliinisestä ja tyhjästä. Sellaisesta jossa ei näy elämä. Tykkään epäsymmetriasta ja siitä että sisustuksessa on jokin juju, ettei ole liian tylsä. Kuten pukeutumisessakin. Aina pitää vääntää joku juttu pikkuisen liikaa. Jos on liian kesyn näköistä niin lisätään ripaus hulluutta. Kuten minun habituksessa yleensäkin.

Olen aina ollut sellainen huithapeli.

Muut on fiksuja ja minä säädän vieressä. Mä olen se ystävä joka on avaamassa sen kolmannenkin viinipullon kun se toinen fiksu sanoo että kello on jo kuusi aamuyällä että eiköhän sitä nukkumaan - jätetään seuraavaan kertaan, plääääh. Mä olen se äiti jonka lapsella ei meinaa ikinä olla kurahousut ja aurinkorasvat päiväkodissa ajallaan.  Mä olen se sisko joka riehuu lasten kanssa pihalla kun siskot puurtaa ruokaa mökissä♥. Mä olen se täti joka on osallistumasa bileisiin ensimmäisten joukossa. Mä olen se vaimo joka jättää sukkia penkille. Mä olen se tytär joka on eniten pyytämässä lapsille hoitoa. Mä olen se serkku joka vie pienemmät serkut 'kaljoille' ja 'pelloille'. Mä olen se pentu joka aina juhlissa vaihtoi farkut äkkiä sen mekon tilalle ja juoksi poikien kanssa metsään. Mä olen se jonka kotona ei ole joulusiivousta, siivoillaan kun on likaista. Saatan myös alkaa sisustamaan tai siivoamaan yömyöhillä, jos se tunne vaan tulee. Mut mä olen kyllä myös se, joka niitä rakastaa♥

Elän niin paljon tunteella että järki jää usein kakkoseksi. Nautin sellaisesta pienestä sähläämisestä, tai ainakin olen tottunut siihen. Meillä onkin miehen kanssa oikein hyvä työnjako. Mies hoitaa rutiinit ja minä hoidan säätämiset. Hän on se joka muistaa kaikki toistot ja minä muistan yksittäiset jutut. Siitä huolimatta että olemme tuon asian suhteen erilaiset ja toisiamme täydentävät, niin suhteemme on kuitenkin jotenkin samalla tavalla boheemi kuin kotimmekin.

Me rikotaan rajoja ja arvostetaan perinteitä omalla tavallamme. Me keksitään elämään uusia tempoja sitä mukaan kun niitä tarvitaan. Lomasuunnitelmatkin syntyvät usein kuin salama kirkkaalta taivaalta. Tulevana talvilomallakaan meidän ei pitänyt tehdä oikeasti mitään erikoista, vaan säästää rahat kesän reissuihin, mutta nyt aivan yllättäen olemmekin lähdössä viikon kestävälle reissulle kokemaan ihan uutta. 

Vaikka kotona tyynyt saa olla vinossa ja ne sukatkin lattioilla niin olen kuitenkin esteetikko. Minulla ei ole kauniita asetelmia saatikka kattauksia mutta silmäni etsii kauniita asioita. Niin kotiini, vaatteisiini kuin suhteisiinikin. Tykkään että ympärillä on nättiä, on aika nastaa että ystävät on minulle sisäisesti kauniita ja nätit vaatteet yleensä myös tuntuvat hyvältä.

Ja sitten, pitääkin muistaa että kauneus on katsojan silmässä ja usein vanha, rujo ja viallinenkin on kaunista.

Eriparisuus on ihanaa, rouheus on voimallista ja söpöys on samettista. 

Boheemius on kodikasta!
Minna/lts

ps. Minuun otti viime vuoden lopussa yhteyttä freelancer-toimittaja kysyen onko kodistani tehty koskaan juttua sisustuslehteen. Ei ollut joten laittelin tarkempia kuvia eri kuvakulmista hänelle ja valokuvaajalle. Ei ollut sittenkään heidän mieleen kotini vaikka kiva koti muuten kuulemma onkin, on paljon esineitä. Nauratti vähän, toki on esineitä, muistoja elämästä jo yli 20 vuoden yhteiseltä taipaleelta. Onneksi kotiani ei ole tehty sisustuslehtiä, vaan omaa elämistä, varten, vaikka kokemuksena tämä olisi ollutkin kiva ottaa vastaan. Kotini tunnelma ei olekaan niissä kuvissa vaan tänne pitäisi tulla käymään.

Ladataan...
Life Time Story

Koti on paikka jossa voi levähtää. 

Hengähtää hetki kesken kaiken muun hyörinnän.

Kotona on tyyny- ja vilttikasoja nojatuoleilla sekä leluja ja pelejä lattioilla. Kotona on lämmin ja rento mieli. Siellä käydään kääntymässä kiireisen arjen keskellä tai hengaillaan ihanan pitkä ja raukea kotivapaapäivä. Tehdään ruokaa joko nopeasti tai nautinnolla, uuniin äkkiä ranskikset ja nakit tai lihapata kaikilla aromeilla moneksi tunniksi. Kotona hengähtää, vaikka siihen olisi aikaa vain vähän, ennen seuraavaa koitosta.

Kotona on harrastusvälineitä vähän siellä täällä, Kahvakuulia, monoja ja jumppamattoja nurkat täynnä. Koti on tehty itselle ja omalle poppoolle, ei edustustilaksi. Kotona muokataan oudoimmatkin asiat mitä ihmeellisempiin kohtiin, jos se vaan on kotona asuville käytännöllistä, ja kukaan muu ei järjestelyä käsitä.

Kotia sisustetaan innolla. Sinne hommataan mieleisiä tekstuureja, ihana viltti, tyyny tai tuoli. Just se, minkä itse haluaa. Kotiin satsataan koska siellä vietetään paljon aikaa, hyviä aikoja ja huonoja aikoja. Kotona varaudutaankin siis myös niihin huonoihin aikoihin. Kotona ei haittaa sukkamytyt sohvalla tai lehtipinot seinän vierellä. Murusia pöydillä ja pölypalleroita nurkissa. Pieni sotku on kodikasta. Pieni sotku myös kertoo että kodissa asuu eläviä ihmisiä. Ihmisiä joilla on elämää. 

Koti on elämisen keskellä mielettömän tärkeä paikka jossa ladataan akut ja piereskellään ilman pidätystä. Nauretaan ja itketään kun siltä tuntuu. Saa mököttää ja pukeutua nuhjuihin tai vetää kalsarikännit. 

Kotona kuunnellaan just oikeaa musiikkia ja katsotaan juuri ne parhaimmat sarjat. Kotona on paras sohva, sänky ja jääkaapin tarjonta. Kodin keskipisteenä voi olla joko takka, akvaario, tv tai keittiön liesi. 

Kotona saa olla täysin oma itsensä ja kotona on ne parhaat tyypit. Koti on myös aina vähän kesken.

Kesken siksi, koska jotain on aina tapahtumassa. Joko kodille tai sen ihmisille. Kotia hiotaan lattiarempalla tai uusilla verhoilla. Uusitaan keittiö tai pistetään piha kuntoon. Tai sitten jollain asukkaista on menossa joku tärkeä projekti tai harrastuksen alkutaival. Tulevaisuudessa odottaa kiva reissu tai tapahtuma. Tutustuminen uuteen ihmiseen tai elämänmuutos. Yleensä kotona on kesken myös jokin kotityö. Tai sitten pitäisi ommella nappi neuletakkiin, paikata housujen polvi tai jopa virkata sängynpeitto. 

Kaikki on koko ajan kesken, elämä ja koti. Ja niin pitää ollakin, asiat on kesken joten jatketaan elämistä. Käydään kotona huilailemassa ja täyttämässä energiavarastot ja mennään taas. Kohti ääretöntä ja sen yli!

Loppuun haluan vielä onnitella 40 -vuotiasta Pikku Kakkosta. Saman verran ollaan täällä maan päällä taivallettu, ja aikalailla käsi kädessä menty. Sekä oman lapsuuteni kuin myös lasteni lapsuudet. Itse 80-luvulta, esikoinen 90-luvulta, keskimmäinen -00 luvulta ja nyt vielä taapero -10 luvulta. Ehkä saan isovanhemman roolissa jatkaa tätä mukavaa jatkumoa tuleviin vuosikymmeniin.

Koska molemmathan täällä vielä ollaan ihan kesken, Pikku kakkonen ja minä,
Minna/lts

Ladataan...
Life Time Story

RAKASTAN RAKASTAN RAKASTAN!

Varsinkin kun niitä on kaksi peräkkäin.
Ja varsinkin kun töissä on niin hemmetin kova kiire.

Rakastan arkivapaita♥

Heräät aamulla rauhassa - aikaisin- koska neuvola- mutta se ei haittaa -koska VAPAA!

Neuvolan jälkeen, kun molemmille on pistetty jäykkäkouristuspiikit, ihastellaan tuoretta lunta ja kirpsakkaa pakkasta. Lasketaan liukurilla ja peuhataan lumessa, ollaan ihanan iloisia. Aurinkokin paistaa. Nähdään ohimennen äitiäkin - eläkeläinen on lenkillä- hänestä on kuoriutunut ihana urheiluhullu♥

Teet lounasta iiiiihan rauhassa. Kahvia kupissa ja keittiön radio pauhaa musiikkia. Nautiskelet kodista, talvesta ja tulevasta joulusta.

Päikkäreiden jälkeen lämmitetään glögiä kattilassa, mutustellaan piparia ja rakennetaan poikien kanssa keittiön pöydälle toimisto. Toimistossa väkerretään kirjeet joulupukille. Toiveita mietiskellään joulumusiikin tahdissa. Samalla jutut lähtee ihan käsistä ja meillä on todella hauskaa. Minulla ja minun pojilla♥

Ah, tämä hetki painautuu sieluni syövereihin ikuisesti. Samantyylisiä hetkiä on takana jo aika monta. Yhden, kahden ja kolmen lapsen kanssa. Tärrkeitä, tärkeitä juttuja!

Perjantain kunniaksi taapero saa katsoa elokuvan samalla kun valmistan päivällistä. Mietiskelen samalla jutustelua neuvolatädin kanssa. Juttelimme siitä kuinka rikas tilanne minulla ja miehellä vanhempina on, kun meillä on niin eri-ikäiset ja eri tilanteissa olevat lapset. Sitä todellakin osaa arvostaa. Taaperon ajasta ottaa kaiken irti kun ihan oikeasti tietää miten nopeasti se aika menee ja teiniä ymmärtää paremmin kun yksi on jo pesästä heitetty. Samalla tajuaa myös sen että kyllä nämä nuoremmatkin tulevat elämässä pärjäämään koska isosiskokin pärjää♥

Nautiskelet lasillisen viiniä ruokaa valmistellessa, unelmoit yrttien sisäpuutarhasta ja lueskelet samalla vanhoja sisustuslehtiä. Niiden mukaan joulua ei saisi koristella liikaa. Ei liikaa punaista eikä tonttuja eikä mitään ylimääräistä, vaan harmoniaa ja harmoniaa. Valkoista ja vain luonnosta saataviaa koristeita. Koska muuten joulu on kaupallista eikä voi olla oikea joulu. Ei voi olla aito tunnelma eikä näytäkään hyvältä.

Höpönpöppöä, sanon minä.

RAKASTAN JOULUA! Olen aina rakastanut ja tulen aina rakastamaan. Siksi onkin tarkoitus kaivella jo nyt muutama joulun muisto esille. Valotähti ja hevitonttu ainakin- hän joka joka vuosi pääsee ensimmäisenä joulua odottamaan, normaalisti jo halloweenina mutta nyt emme olleet silloin kotona. Joulun tunnelma on minulla sydämessä, ei esineissä. Voisin viettää joulun helposti - ja olen viettänytkin- ilmankin, mutta! niissä esineissä on vuosien muistot. Muistoja ihmisistä, paikoista ja tilanteista. Ne todellakin tuo meille joulun. Ei mikään 'tyhjä valkoinen koti'. Kukin siis koristelee kotinsa tavallaan - toivottavasti kukaan ei sisusta kotiaan vain sen mukaan mitä sen vuotiset sisustuslehdet sanovat. Joulu on jokaisen omansalainen♥

Syödään keittoa poikien kanssa ja jutellaan. Kuten usein, jutut muodostuvat lasten mietteistä. Tällä kertaa teinin maailman ajatukset valtaavat keskustelun. Mitkä maat ovat olleen maailmansota ykkösessä ja mitkä maat ovat yhä edelleen. Mitkä maat kuulostavat siisteiltä englanniksi ja mitkä suomeksi. Entäs mitkä kuulostaa ihan hölmäiltä. Mitä miksikin maaksi näkemiin kuulostaa ja että Unkari on meidän ystävyysmaamme. Miten teinillä on koulussa kavereiden kanssa menossa maailmanvalloitus-vältituntipeli. Taapero toistaa juttujamme ja meitä kaikkia naurattaa. 

Kotona on ihana hallittu kaaos. Leluja kaikissa nurkissa ja ihan joka paikassa. Pojat leikkii välillä yhdessä, välillä erikseen. Taaperon kanssa opetellaan viittomakielen aakkosia. Pöydillä vilisee muistilistoja, kauppalistoja, isänpäivämuistutuksia ja kalentereita. Lehtipinoja joka paikassa ja matot vinossa. Viltit ja villasukat on kovassa kulutuksessa, kynttilöistä puhumattakaan. Kohta tulee mies ja sitten mennään saunaan♥

Viestittelet päivän sekä tyttären kanssa- isänpäiväjuttuja, että kahden huomisen vieraan kanssa ja tajuat että myös huomisesta vapaapäivästä on tulossa aivan ihana ihanine vieraineen kaikkineen. 

Kyllä. Minusta voisi niin tulla kokopäiväinen äiti - jos siitä vaan maksettas...

Ihanaa isänpäivä-viikonloppua kaikille tältä äidiltä
Minna/lts

 

 

Pages