Maailman mielenterveyspäivä – omasta mielenterveydestäni

10.10. vietetään Maailman mielenterveyspäivää.

Vuodesta 1992 vietetyn päivän tarkoituksena on herättää keskustelua mielenterveyden edistämisestä ja hoidosta, ongelmien ehkäisemisestä sekä mielenterveyspotilaiden ja omaisten asemasta. Tavoitteena on vähentää ennakkoluuloja ja leimaa, joka mielen sairauksiin edelleen liittyy. Päivän viettämisen aloitti Mielenterveyden maailmanliitto. Suomessa tapahtumasta ja kampanjasta vastaa MIELI Suomen Mielenterveys ry.

 

Traumaperäinen stressihäiriö, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö ja keskivaikea masennus.

Tässä oma diagnoosilistani mielenterveyden puolelta.

En avaa blogissa tarkasti sairauksiin johtaneita syitä. Ne ovat monen tekijän summa lapsuudessa nähdyistä ja aikuisiällä koetuista asioista.

Alla lyhyt kuvaus sairauksista suorina lainauksina Terveyskirjaston sivuilta. Sairauden nimen kohdalta pääset lukemaan enemmän.

 

Traumaperäinen stressihäiriö 

”Traumaperäinen stressireaktio kehittyy henkilön jouduttua kohtaamaan tapahtuman, johon liittyy joko kuolema tai vakava loukkaantuminen tai niiden uhka taikka oman tai toisen fyysisen koskemattomuuden vaarantuminen. Traumaattinen tilanne aiheutti henkilössä voimakasta pelkoa, kauhua tai avuttomuutta. Lapsilla reaktiona voi ilmetä vain levottomuus tai hajanainen käytös. Tapahtuman yhteydessä ja heti sen jälkeen ilmenevä autonomisen hermoston aktivoituminen (sydämentykytys, verenpaineen kohoaminen, hikoilu) lisää traumaperäisen stressihäiriön kehittymisen riskiä. Traumaperäisen stressihäiriön diagnoosi (ICD-10-diagnoosikoodi F43.1) edellyttää, että sille tyypilliset oireet kestävät vähintään kuukauden ajan. Jos traumaattiseen kokemukseen liittyvät oireet kestävät alle kuukauden, kyse on akuutista stressihäiriöstä.

Traumaattiset muistot ja mielikuvat voivat aiheuttaa jatkuvan varuillaanolon, joka ilmenee nukahtamisvaikeutena, yöllisinä heräilyinä, ärtyneisyytenä, keskittymisvaikeuksina ja säikähtelynä pienistäkin asioista. Oirekuva ja oireiden voimakkuus vaihtelevat suuresti. Oireet voivat joskus olla niin voimakkaita ja pitkäaikaisia, että ne johtavat työkyvyttömyyteen.” (Lähde: Duodecim Terveyskirjasto)

 

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö

”Eriasteista ahdistuneisuutta ilmenee oireena lähes kaikissa psykiatrissa sairauksissa ja häiriötiloissa. Kun ahdistuneisuus on luonteeltaan jatkuvaa ja pitkäaikaista ja olosuhteisiin nähden liiallista eikä ole luonteeltaan vain samanaikaiseen toiseen psykiatriseen tilaan kuuluva oire, kyse saattaa olla yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä (ICD-10-diagnoosikoodi F41.1). Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö voi ilmetä myös samanaikaisesti muiden psykiatristen sairauksien tai häiriöiden kanssa.

Yleistyneelle ahdistuneisuushäiriölle ominainen ahdistus, pelokas odotus ja huoli ilmenevät useimpina päivinä ja yhtäjaksoisesti vähintään kuuden kuukauden ajan. Jatkuvaan ahdistuneisuuteen ja huoleen yhdistyy levottomuuden tai jännittyneisyyden tunne, väsymys, keskittymisvaikeudet, ärtyneisyys, vapina, säpsähtely, hikoilu, pahoinvointi, ripuli, hengityksen tai pulssin tihentyminen, lihasjännitys tai vaikeus nukahtaa ja pysyä unessa. Lapsilla ja nuorilla yleistynyt ahdistuneisuus voi ilmetä itseluottamuksen puutteena, erilaisten onnettomuuksien tai myöhästymisen pelkona, perfektionismina, suorituspelkona ja korostuneena rohkaisun tarpeena.” (Lähde:Duodecim Terveyskirjasto)

Paniikkihäiriö

”Paniikkihäiriölle (ICD-10-diagnoosikoodi F41.0) ovat ominaisia tiheästi toistuvat paniikkikohtaukset, jatkuva huoli niiden uusiutumisesta tai kohtausten pelon aiheuttama käytöksen muutos.

Paniikkikohtaukselle on ominaista, että oireet ja tuntemukset kehittyvät aina äkillisesti ja saavuttavat huippunsa nopeasti, noin kymmenessä minuutissa. Kohtaus kestää yleensä useimmiten alle puoli tuntia, joskus harvoin jopa tunteja. Kohtauksen aikana ilmeneviä oireita ovat sydämentykytys, rintakivut, hikoilu, vapina, hengenahdistus, tukehtumisen tai kuristumisen tunne, pahoinvointi, vatsavaivat, huimaus, pyörtymisen tunne, puutuminen, kihelmöinti, vilunväreet tai kuumat aallot. Seurauksena oireista on usein kuoleman, itsensä hallitsemisen menetyksen tai sekoamisen pelko, epätodellisuuden tunne tai itsensä vieraaksi tunteminen. Sydänoireet ja pelot saavat kohtauksesta kärsivän pelkäämään äkillistä kuolemaa tai ”hulluksi” tuloa.

Paniikkikohtausten tiheys vaihtelee. Paniikkihäiriön diagnoosi edellyttää, että henkilö on huolissaan kohtausten toistumisesta tai kohtausten pelko on johtanut paniikkia aiheuttavien tilanteiden välttämiseen, mikä kaventaa jokapäiväistä elämää.

Paniikkihäiriö on selvästi yleisempää naisilla.” (Lähde:Duodecim Terveyskirjasto)

 

Masennus

”Masennustila eli depressio on taustaltaan monisyinen mielialahäiriö, johon elämänsä varrella sairastuu 10–15 % ihmisistä. Sairausalttiuteen vaikuttavat sekä perinnölliset tekijät että lapsuuden aikaiset ja ajankohtaiset ristiriidat, menetykset ja pettymykset. Noin puolella depressiojaksoon ensi kertaa sairastuneista sairausjakso toistuu, osalla useitakin kertoja elämän aikana. Toistuvat masennusjaksot ja pitkittyvä masennus ovat yleinen syy ennenaikaiselle eläkkeelle jäämiselle. Vakaviin ja toistuviin sairausjaksoihin liittyy kohonnut itsemurhariski.

DSM-IV:n käsitettä ”vakava depressio” vastaa Suomessa pelkkä käsite ”depressio” tai ”masennustila”, joka jaetaan oirekuvan vakavuusasteen perusteella edelleen lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi muodoksi.

Masennustilat ovat taustaltaan ja olemukseltaan monikasvoisia. Osa masennustiloista liittyy ajankohtaisiin psykologisiin ristiriitoihin ja ongelmiin, osa on luonteeltaan keskushermoston mielialaa ja biologisia rytmejä säätelevien hermoverkostojen toiminnan häiriöitä. Joskus keskeisenä taustatekijänä ovat erilaiset lapsuuden aikaiset tai myöhemmät traumaattiset tapahtumat, ja osa on luonteeltaan seurausta uuvuttavista yhteisöllisistä tai yhteiskunnallisista olosuhteista. Monesti taustalla on useampi näistä masennustiloja aiheuttavista tai laukaisevista tekijöistä.”(Lähde:Duodecim Terveyskirjasto)

 

Oireilu tällä hetkellä

Kaikki edellä mainitsemani sairaudet liittyvät toisiinsa. Yhden sairauden oireilu saattaa laukaista toisen häiriön samanaikaisesti. Kaikki eivät kuitenkaan ”ole päällä” 24/7. Oireiluun vaikuttaa moni asia, mm. elämäntilanne, fyysinen terveys, arjen haasteet, talous, työtilanne, läheisten ongelmat ja vuodenaika.

Näistä neljästä sairaudesta olen saanut hallintaan keskivaikean masennuksen, joka on lieventynyt lieväksi masennukseksi ja ajoittain koen parantuneeni kokonaan. Tähän pisteeseen pääsy on vienyt vuosia. Se on vaatinut psykoterapiaa, syvää itsetutkiskelua, negatiivisten asioiden karsimista elämästä sekä yleisestä hyvinvoinnista huolehtimista. Mahdollinen ylikuormittava elämäntilanne voi kuitenkin milloin tahansa pahentaa tilannetta.

Myös paniikkihäiriön kanssa tilanne on huomattavasti parempi kuin vuosia sitten. Paniikkikohtaukset kuitenkin kulkevat käsi kädessä ahdistuneisuushäiriön sekä stressihäiriön kanssa ja niitä ilmaantuu vielä silloin tällöin. Olen oppinut tunnistaman kehossani alkavan paniikkikohtauksen oireet heti, kun ne ilmoittavat itsestään. Tällöin kohtauksen ennaltaehkäisy ja hallinta ovat mahdollisia.

Stressi- sekä ahdistuneisuushäiriöt taas oireilevat minulla päivittäin. Kortisolitasoni (stressihormoni) on jatkuvasti koholla. Sitä on seurattu viime vuosien ajan säännöllisesti. Jatkuva stressitila on todella rankkaa kropalle sekä henkisesti että fyysisesti. Se vaikuttaa nukkumiseen, mielialoihin, vireyteen, ruokahaluun, asioiden hoitamiseen sekä ihmissuhteisiin. Keho tuntuu olevan selvästi alttiimpi tulehduksille ja muille sairauksille. Lihakset ja pallea ovat jatkuvasti jännitystilassa. Suolisto ei toimi kunnolla. Päänsärkyä esiintyy lähes päivittäin. Korkean kortisolin vuoksi minulla on jatkuvasti pientä lämpöä, ajoittain jopa kuumeilua.

 

MIELENTERVEYSPÄIVÄ

Mielenterveyden hoito

Ensimmäinen hoitokontaktini oli nuorten psykiatrian poliklinikalla vuonna 2009. Olin juuri kirjoittanut ylioppilaaksi. Perfektionismini oli huipussaan tuolloin, enkä ollut kirjoittanut yhtään Laudaturia – toisin kuin oli odotettu. Siihen aikaan elämä oli muutenkin kaaosta. Mielenterveysongelmat tulivat kuin tyhjästä ja todella voimakkaina. Kerran mielessäni kävi ajatus, etten jaksa elää, jos elämä on tällaista. Menin akuuttivastaanotolle ja minulle aloitettiin mielialalääkitys. Se ei sopinut yhtään, vaan pahensi tilannetta. Myöhemmin selvisi, että lääkitys oli tarkoitettu aivan toisenlaiseen oireiluun.

Jotenkin tilanteeni parani hetkeksi. Säännöllinen hoitosuhde nuorten psykiatrian polilla alkoi vasta vuonna 2011. Olin akuuttiryhmässä ja kävin kahdesti viikossa psykiatrisella sairaanhoitajalla. 1,5 vuoden hoitojakson jälkeen minua ohjeistettiin hakemaan Kelan tukemaa nuorten kuntoutuspsykoterapiaa. Päätös oli myönteinen ja kävin yksityisellä psykoterapeutilla 2013-2016. Voin jakson aikana suhteellisen hyvin ja monet oireet lievenivät. Koin, että sain työkaluja sairauksien hallitsemiseen.

Vuonna 2017 tilanne oli melko hyvä. Kävin samaisella terapeutilla muutamia kertoja itse maksaen. Viime vuonna minulla ei ollut hoitokontaktia millään taholla.

Tämän vuoden alussa mielenterveyshaasteet palasivat rytinällä. Ero, fyysisen terveyden ongelmat ja niitä seurannut työkyvyttömyys sekä huono taloudellinen tilanne olivat liikaa. Hain lähetteen psykiatrian poliklinikalle. Sieltä sain psykiatrilta lääkärinlausunnon, jotta voisin hakea Kelasta jatkoa vuonna 2016 päättyneelle psykoterapiajaksolle. Hakemus hylättiin kaksi kertaa. En myöskään päässyt psykiatrian poliklinikan asiakkaaksi, enkä saanut sieltä omaa työntekijää. Minut palautettiin ”lähtöpisteeseen” eli kunnan järjestämään mielenterveyshoitoon. 

Olen nyt syksyn aikana käynyt muutamia kertoja psykiatrisella sairaanhoitajalla aikuisten vastaanotolla. Rehellisesti sanottuna minulla ei ollut minkäänlaisia odotuksia tämän hoitojakson suhteen, mutta olen saanut yllättyä positiivisesti. Sairaanhoitajalla on pitkä kokemus mielenterveystyöstä eri paikoissa, hän on täysin minulle sopiva persoona ja hän on juuri valmistunut psykoterapeutiksi! Lottovoitto toisin sanoen. Hyvä puoli kunnallisessa hoidossa on se, että se on ilmaista.

Hoitojakson on tarkoitus olla vain akuutin tilanteen parantamiseen eli suhteellisen lyhyt. Kun jakso päättyy, saan lähetteen psyiatrian poliklinikalle eli erikoissairaanhoidon puolelle. Voin hakea jatkoa yksityiseen psykoterpiaan vasta vuonna 2021, sillä jakson välillä tulee olla 5 vuotta (oikeesti, voiko joku kertoa miksi?!).

Minulla ei tällä hetkellä ole käytössä säännöllistä lääkitystä. Otan tarvittaessa lääkkeen paniikkikohtaukseen, unettomuuteen tai kuurin pahimman ahdistuksen aikana. Pyrin pitämään oireilun hallinnassa keskustelemalla, elintavoilla, arjen mielekkyydellä sekä positiivisella asenteella. Rentoutuminen ja stressinlievitys ovat todella tärkeässä asemassa. Näistä voisi melkeinpä tehdä oman postauksen.

Olen valmis kokeilemaan päivittäistä lääkitystä ahdistukseen, mikäli tilanteeni menisi huomattavasti pahemmaksi tai vaikuttaisi elämänhallintaan.

 

LILIES BLOGI

Maailman mielenterveyspäivä

10.10.2019 on Maailman mielenterveyspäivä. Kansainvälinen teema on tänä vuonna itsemurhien ehkäisy. Halusin osallistua kampanjaan kertomalla omat kokemukseni ja haasteeni mielenterveysasioissa. Asioista tulee puhua enemmän, jotta vältetään mielenterveyteen edelleen liitettävää leimaantumista. Lahjoitin myös 10 e MIELI Ry:lle.

Mielenterveyspäivän väri on vihreä. 10.10. iltana klo 18 jälkeen valaistaan vihreällä rakennuksia, ikkunoita ja muistomerkkejä. Vihreällä valaisemisella on symbolinen merkitys stigmaa vastaan ja sen avulla halutaan edistää avoimempaa keskusteluympäristöä.

 

Osallistu Maailman mielenterveyspäivän kampanjaan:

  • Näytä vihreää valoa elämälle! Valaise rakennus, ikkunoita, muistomerkkejä jne. vihreällä
  • Pukeudu vihreään, koristaudu vihreällä
  • Jaa vihreät kuvasi Instagramissa ja Facebookissa tunnisteilla #vihreäävaloa #kymppikymppi #mitäkuuluu #mieli
  • Tue MIELI ry:n mielenterveystyötä! Lahjoita 10 euroa 10.10. Maailman mielenterveyspäivänä: Tekstaa MIELI numeroon 16499 (viestin hinta 10 €)
  • Kerro kampanjasta omissa kanavissasi

 

Milloin olet viimeksi kysynyt läheiseltä maailman tärkeimmän kysymyksen: 

Mitä kuuluu?

-Lilli

 

FOLLOW:  FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Kommentit (11)
  1. <3

    Mulla on paniikkikohtauksia nykyään harvemmin, mutta täysin en niistä ole päässyt. Hulluinta on se, että saatan jopa herätä sellaiseen. Jos elämäntilanne on stressaava tai mielenpäällä on jotakin, voi päiviä mennä ihan hyvin, mutta nukuttuani alle tunnin, havahdun kohtaukseen. Nykyään saan olon tasaantumaan useimmiten jo puolessa tunnissa. Joskus vuosia sitten kun nämä alkoivat, saattoi mennä monta tuntia olon tasauksessa. On helpottanut, kun osaan jo ajatella, että hei tää on mahdollisesti vaan paniikkikohtaus.

    Ahdistus sen sijaan on päivittäin läsnä. Ei koko aikaa, mutta silti voin melkein sanoa, että joka päivä jossain kohtaa. Mulla IBS ja ahdistus kulkee vahvasti käsi kädessä ja ne vaikuttavat toisiinsa. Vatsaoireiden lisäksi on mm. palan tunne kurkussa (siitä tietää stressitasojen olevan koholla, kun se ilmestyy), sekä muita oireita jotka osaan nykyään yhdistää ahdistuneisuushäiriöön. Sen lisäksi jos ahdistus on paha, saattaa mulla myös nousta ruumiinlämpö. Tietynlainen paniikkikohtaus kropassa.

    https://naissanelioissa.wordpress.com/

    1. Hyvä kuulla, että niitä on harvemmin ja saat olon tasaantumaan suht nopeasti. On tosi tärkeää oppia kuuntelemaan sitä omaa kehoa ja tunnistaa oireet ajoissa. Se helpottaa kovasti kohtauksen hallitsemisessa.

      Ahdistus on itselläkin läsnä päivittäin, sitä on huomattavasti hankalampi hallita. Mullakin on palan tunnetta kurkussa, ruumiinlämpö nousee ja tulee erilaisia sydäntuntemuksia.

      Päädyin nyt aloittamaan päivittäisen lääkityksen, mun on pakko saada ahdistus hallintaan. Toivottavasti sopii.

      Tsemppiä meille näiden kanssa taisteluun <3

  2. Rohkea kirjoitus tärkeästä aiheesta, kiitos.

    Käsittämätöntä tuo 5 vuoden odotusaika. Tekeekö Kela milloinkaan poikkeusta asiassa?

    Saako kysyä mitä lääkettä sinulle määrättiin väärin? Minulla myös ahdistus- ja masennustaustaa. Ensisijaisesti lääkärit tarjoavat lääkkeitä, eivät keskusteluapua. Lääkkeet hoitavat oireita, ei hoida sairautta.

    1. Kiitos kommentista <3

      Puhuin Kelan käsittelijän kanssa ja hän sanoi, että hakea voi, mutta on hyvin harvinaista, että Kela tekisi poikkeuksen.

      Mulle määrättiin Ketipinor ja tosi vahvana. Sitä käytetään kaksisuuntaisen mielialahäiriön, manian ja skitsofrenian hoitoon. Mulla ei ole koskaan diagnosoitu mitään näistä, eikä edes oireet ole koskaan täsmänneet.

      Kyllä, lääkitys hoitaa oireita, mutta pitää myöntää että niilläkin on paikkansa. Aloitin itse nyt ssri-lääkityksen ja sen lisäksi mulla on hoitojakso psykiatrisella sairaanhoitajalla. Se on kaikkein tehokkain yhdistelmä.

      Suosittelen hakeutumaan aikuisten vastaanotolle. Sinne voi varata ajan puhelimitse tai sitten voi vaan ilmestyä päivystysaikana jonottamaan. Ei tarvitse lääkärin lähetettä!

      1. Mulle määrättiin terveyskeskuksesta Cymbaltaa, joka räjäytti oireet ihan helvetillisiksi. Sitten kun pääsin taisteltuani vihdoin psykiatrille, ni se ihmetteli miksi mulle oli moista lääkettä määrätty ja sanoi, ettei ihme kun mun vointi romahti. Sitä käytetään joo joskus ahdistukseen, mutta se on vissiin jotenkin aktivoiva (sopii masennukseen) ja se sit aktivoikin mulla ne paniikkioireet.

        Eli mä neuvoisin, ettei ikinä ota terveyskeskuslääkäriltä mitään mielialalääkkeitä.

        Mulla on kokeiltu myös escitalopramia, mutta en halua syödä päivittäisi lääkkeitä. Mun kohdalla niistä on enemmän haittaa ku hyötyä. Ja ollaan mun lääkärin kanssa todettu, että mulla terapia oli paras hoitokeino ehdottomasti. Etenkin kun ahdistus ei onneksi nykyään oo mulla 24/7 päällä, vaan liittyy tiettyihin asioihin (stressi, huonot yöunet, stressaavat tilanteet).

        Toivon Lilli, että sä saat kuitenkin avun uudesta lääkkeestä!

        1. Oon täysin samaa mieltä, ei koskaan terveyskeskuslääkäriltä mitään mielialalääkkeitä!

          Terapia on mun mielestä kans paras hoitokeino, mutta jos elämäntilanne muuttuu, niin lääkitys voi olla siinä kohtaa hyvä auttamaan pahimman vaiheen yli.

          Toivon myös kovasti! En haluaisi joutua vaihtamaan ja etsimään sopivaa lääkettä kovin pitkään :/

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *