On my mind

Lilies & Life

Luvassa kohtalaisen sekava postaus päässä liikkuvista ajatuksista. Sekavuutta selittää siis ero parisuhteesta ja erittäin nopean aikataulun muutto, mistä kirjoittelin viime viikolla.

 

Alkuvuoden suunnitelmat menivät täysin uusiksi. Tänä viikonloppuna oli tarkoitus matkustaa Helsinkiin ja osallistua Vegemessuille, mutta jaksaminen ei yksinkertaisesti riittänyt, eikä taloudellinen tilanne antanut sitä myöden. Tammikuun piti olla vegekuukausi, mutta täytyy myöntää, että se epäonnistui totaalisesti. Mieleen ei todellakaan mahtuneet vegereseptit, kun elämä muuttui täysin. Ensimmäisen viikon jaksoin, mutta ero oli tiedossa jo silloin  (enemmän tai vähemmän) ja rahaa paloi vegeruokiin enemmän kuin olin ajatellut. Valmiit vegeruuat ovat oikeasti kalliimpia, enkä jaksanut joka päivä tehdä ruokaa alusta saakka puhtaista, tuoreista raaka-aineista.

Olen syönyt todella huonosti viimeiset kolme viikkoa, ruoka ei yksinkertaisesti ole maistunut ahdistuksen takia. Olen siis sallinut itseni syödä ihan mitä vaan tekee mieli, jotta kroppa saisi edes jostain energiaa. Tosi yllättävää huomata, ettei ole tehnyt mieli epäterveellisiä herkkuja. Suurin heikkouteni on aina ollut sipsi+dippi-combo, mutten ole kertaakaan ostanut uuteen asuntooni sipsipussia. Punaista lihaa en ole juurikaan syönyt tammikuun aikana. Muuttopäivän iltana vedin heseaterian ystäväni käskystä ja viime viikolla ostin suklaalevyn  - myös ystävän käskystä. Musta on tosi ihanaa, että ystävät huolehtivat mun syömisestä ja endorfiinin saannista <3

 

 

Alkoholi ei ole maistunut. Jotenkin Suomessa tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, että iloon ja varsinkin suruun "kuuluu" juoda. Sitä ihmetellään jos juot liian vähän, mutta myös siitä ollaan huolissaan (aiheellisesti) jos juot liikaa. Muuttopäivänä avattiin muuttoporukan kanssa skumppapullo, josta kaikki joivat lasillisen. Loppupullo oli jääkaapissani viikon, kunnes kaadoin sen pois. Viime viikonloppuna ostin yhden Coronan ja join sen leffaa yksin katsellessani. Muutama päivä sitten join saunassa myös yhden oluen. Enempää ei olisi edes tehnyt mieli. Täytyy todeta, että alkoholiongelmaa en näköjään itselleni osaa ainakaan kehittää, vaikka juominen olisi hyvinkin helppoa ja "sallittua" vaikeassa elämäntilanteessa. Olen ylpeä siitä, että suhteeni alkoholiin on terve. Voisi olla toisinkin. Lähipiirissäni on alkoholisti, joten olen nähnyt mitä suruun juominen pahimmillaan tekee. En halua koskaan samaan pisteeseen.

 

 

Tykkään mun uudesta vuokra-asunnosta. Sijainti on ihan täydellinen, asunto on kivan kokoinen kissaakin ajatellen, mulla on iso walk-in-vaatehuone, asunto sijaitsee talon ylimmässä kerroksessa - eli tämä on mun oma yksityinen ja valoisa penthouse (I wish)! Taloyhtiö on tosi rauhallinen, vuokranantaja on maailman ihanin ja huoltomies superavulias, mikä on hyödyllinen asia yksinäiselle naiselle. Torille on matkaa 600 m ja takapihalta näkyy lähikauppa. Paras asia on se, että kissa tuntuu viihtyvän todella hyvin. Päädyimme siis sellaiseen ratkaisuun, että toinen kissa jäi minulle ja toinen exälle, mutta otan toistakin kissaa välillä tänne hoitoon.

Uskallan jo hieman suunnitella kevättä. On asioita, joita haluan tehdä ja tiedossa onkin muutamia kivoja juttuja. Alkuvuosi on sinänsä "paras aika erota", sillä valon määrä lisääntyy päivä päivältä, sitä alkaa toipua kaamosmasennuksesta, ultimaattinen perhejuhla nimeltä joulu on ohi ja yleisesti energiataso alkaa kohota - itselläni ainakin. Kevät on täynnä toivoa ja sitä odottaa jo hieman mitä vuosi tuo tullessaan. En muista, milloin olisin viimeksi ollut innoissani tulevasta. On vähän jopa perhosia vatsassa, kun en tiedä mitä elämä heittää seuraavaksi eteen! Työpaikkaa kovasti jo kaipailen, ihan jo tämän taloudellisen tilanteenkin takia. Onneksi alkuvuodesta on tullut uusia työpaikkailmoituksia. 

 

 

Olen kuunnellut musiikkia enemmän kuin koskaan. Mulle on muodostunut ihan oma break up -lista, joka on täynnä voimabiisejä, mutta myös muutamia sydäntäriipaisevia balladeja. On ihan parasta, kun voi kuunnella musiikkia kotona 24/7 ilman, että se häiritsee ketään (korkeintaan naapureita.) Saatan kuunnella samaa biisiä repeatilla 15 kertaa ja laulaa mukana kaikkein noloimpia lempparibiisejä. Ihan huippua.

Positiivista on myös se, että asunto on juuri siinä kunnossa, kuin itse haluan sen olevan. Olen aina tykännyt siivoamisesta ja siitä, että koti on siisti. Keittiössä on ainoastaan omat tiskit, makkarin lattialla omat pyykit, kaapeissa vain omat tavarat jne. Päätän kaikesta. Hyvin vaikea kuvitella, että haluaisin pitkään aikaan asua kenenkään kanssa. Olen oikeastaan todella itsenäinen ihminen, olin vain unohtanut sen.

 

// I broke up with my fiancé about three weeks ago. I moved into a rental apartment alone with my cat. My thoughts have been mixed and confused, but mostly I've felt relieved. I actually love living alone - even though my financial situation is horrible, to be honest. I think that the beginning of the year is "the best possible time" to break up with someone; Christmas is over, the days slowly start getting longer, the energy levels start to rise and Spring is the season of hope. I'm anticipating what's to come.

 

Tällaisia sekalaisia ajatuksia pyörii tällä hetkellä mielessä. Haluan tässä julkisesti kiittää sydämeni pohjasta joka ikistä ihmistä, jolta olen saanut kommentin, viestin, sähköpostin, puhelun ja henkistä tukea eron jälkeen tai fyysistä apua muuton aikana. En pysty koskaan kertomaan, miten iso merkitys niillä on ollut ja tulee olemaan vielä pitkään. Ihan aiheesta kirjoitin hetki sitten postauksen ystävistäni.

Vaikka nautin yksinäisyydestä ja olo on suurimman osan päivistä helpottunut, koen joka päivä myös heikkoja, ahdistavia, kyseenalaistavia ja surullisia hetkiä. Ja ne voivat olla todella voimakkaita. Monta kertaa päivässä pitää etsiä niitä toivon siemeniä. Ystävät ovat auttaneet sekä ajatusten purkaminen tekstiksi blogiin. 

-Lilli

 

P.S. Onneksi tietokoneelta löytyy "täytekuvia" luonnosta, sillä omaa naamaa ei ole tehnyt mieli kuvata.

Kommentit

Saranda
Tyhjä ajatus

<3

Lilies
Lilies & Life

<3!

Vierailija (Ei varmistettu)

Hei. En ole ennen kommentoinut postauksiasi, mutta nyt pitää sanoa että nämä sun eropostaukset on parasta pitkään aikaan. Saa käsitellä omia tunteita samalla. Kiitos!

Lilies
Lilies & Life

Kiitos mieltä lämmittävästä kommentista!! <3

smagardi
astu harhaan

"Olen oikeastaan todella itsenäinen ihminen, olin vain unohtanut sen."

Ihanaa, että muistit sen taas. <3 Välillä sitä unohtaa itsestään tärkeitäkin asioita sellaisissa suhteissa, jotka eivät ehkä sittenkään ole niitä parhaita mahdollisia itselleen, vaikka siltä olisi suhteen aikana tuntunut. Kyllä suhteessa pitää olla tilaa olla juuri sellainen kun on. <3

Upeaa uutta viikkoa! :)

Lilies
Lilies & Life

<3! Juu mulla kävi niin, että hukkasin itseni ja alan nyt palauttamaan mieleen, että kukas mä olenkaan. Juuri näin. 

Kiitos, samaa toivottelen sulle! :) 

Lilies
Lilies & Life

<3<3

Lilies
Lilies & Life

<3

Vierailija (Ei varmistettu)

onkohan nyt ihan fiksua erottaa kissakaverukset vain sen takia, että ihmiset eivät pääse sopuun kummalle kissat jäävät?? miettisitte kissojen parasta!!

Kommentoi