Olisitpa täällä
”Muistan syksyn ensihetken
Kun kesä nukkui hiljaa pois
Sanoit että pienen retken
Ominpäin kai tehdä vois
Kun on niin paljon katseltavaa
On pakko uskaltaa
Ei hyppyä tuntemattomaan
Voi tehdä askel kerrallaan
Ei ollenkaan
Olisitpa täällä kun on syksy
Ja mun mieleni sohjoinen
Se näitä teitäni sulkee
Eikä edes keväällä
Tunnu kääntyvän tämä tuuleni pohjoinen
Vaan se kauttani kulkee
Muistan syksyn ensi hetken
Kun kesä nukkui hiljaa pois
Sanoit että oman retken
Sinä teet ja se aikaa viedä vois
Silloin joutuu lähtemään
Kun ei pysty ollenkaan
Lähtemästä kieltäytymään
Ne on pikku lähtöjä ennen sitä suurempaa
Olisitpa täällä…
Olisitpa täällä kun on kesä
Ja itseltäni katoilen
Ja sitten löydän taas jälleen
Vaikka olet etäällä
Ehkä talvi ja sinä saavutte hiljalleen
Ja minä siirryn vuodenajoissa viidenteen”
Kaija Koo – Viisi Vuodenaikaa
Tämä on jo kuudes isänpäivä ilman tuffaa. Kuuteen vuoteen mahtuu lukemattomia hetkiä, jolloin olisin halunnut soittaa tuffalle. Satoja hetkiä, jolloin kaipasin hänen huumoriaan. Kymmeniä kertoja, jolloin olisin halunnut kertoa hänelle jotain tärkeää. Kolme hetkeä, jolloin elämältäni putosi pohja ja olisin tarvinnut neuvoa. Juuri hänen neuvojaan.
Kävin tuttuun tapaan viemässä tuffan haudalle kynttilän tänään. En ole varmaan koskaan ollut yhtä neuvoton ja epävarma elämästäni, kuin tällä hetkellä. Pyysin mielessäni neuvoa häneltä ja uskon, että hän tarjoaa sen minulle tavalla tai toisella. Pitää vain osata kuunnella.
Kaipaan myös kahta muuta isoisääni, jotka ovat jo poistuneet keskuudestamme. Olen niin onnekas, että minulla on ollut 3 isoäitiä ja 3 isoisää. Äitini isäpuoli oli minulle pappa. Vaikka hän ei ollut biologinen isoisäni, oli hän elämässäni syntymästäni saakka. Hän kuoli 4 vuotta sitten. Isäni isää en valitettavasti ehtinyt koskaan tavata, mutta olen kuullut hänestä paljon. Uskon tietäväni, minkälainen suhde meillä olisi ollut. Olisin varmasti pitänyt hänestä ja ennen kaikkea arvostanut kovasti.
Omaan isääni minulla on ristiriitainen ja mutkikas suhde. Meidän välimme ovat kuitenkin parantuneet vuosien mittaan ja ovat tällä hetkellä läheisemmät kuin koskaan. Huomattavasti paremmat, kuin esimerkiksi viime vuonna isänpäivän aikaan. Olemme keskustelleet oikeasti merkityksellisistä asioista viime viikkojen aikana. Tiedän, että isä auttaa minua aina, kun apua jossain asiassa tarvitsen. Hän näyttää välittämisen omalla tavallaan.
LUE MYÖS:
Isänpäivä on menettänyt merkityksensä
Hyvää isänpäivää kaikille sitä viettäville ja voimia niille,
joille se tuottaa negatiivisia tai ristiriitaisia tunteita <3
-Lilli