Entä se oma hyvinvointi?

  Miten helppoa sitä onkaan unohtaa sellainen pikkuasia kuin oma terveys.

 

Alkuvuoteen on mahtunut ero, muutto ja uuden työn aloitus. Siihen päälle vielä raha-asioista stressaaminen, läheisten terveyshuolet, auto-ongelmat, kissan mysteerinen karvanlähtö ja muut yksityiselämän haasteet. Jo pelkästään yksi näistä asioista vie energiaa, puhumattakaan siitä, että kaikki tulee kerralla. Se, mikä on valitettavasti jäänyt listan viimeiseksi asiaksi on oma hyvinvointi.

Olen pari kuukautta vaan mennyt ja tehnyt. Kalenteri on ollut koko ajan mahdollisimman täynnä, ettei tarvisi istua kaikkia iltoja kotona miettimässä.

Uuden työn aloittaminen on vaatinut veronsa. Vie taas hetken tottua olemaan lähes koko päivä jalkojen päällä. Aivot ovat ylirasittuneet kaikesta tiedon määrästä ja jatkuva keskittyminen väsyttää. Tähän päälle olen sopinut menoja töiden jälkeen ja vapaapäiviksi. En ole varannut juurikaan aikaa lepäämiseen, mikä tuntuu nyt todella.

 

 

Olen aina ollut tarkka siitä, että syön säännöllisin väliajoin ja mahdollisimman monipuolisesti. Muutamina päivinä olen havahtunut siihen, etten muista olenko syönyt päivän aikana mitään vai en. Olen unohtanut ostaa eväät tai sitten jättänyt ne vahingossa jääkaappiin lähtiessäni töihin.

Ravintolisistä olen käyttänyt vain magnesiumia ja l-teaniinia. Tiedän, että jatkuva stressitila kuluttaa vitamiineja ja ravintoaineita, mutta en ole vain toimeutunut aamuisin/iltaisin ottamaan tarpeellisia lisäravinteita purkeistaan.

Tiedän, että jooga, lenkkeily ja vesijuoksu tekevät mulle hyvää ja parantavat henkistäkin hyvinvointia, mutta urheilusuorituksen aloittaminen on tuntunut ylivoimaiselta.

Huomaan, että pää on nyt tullut mukaan kaikkiin muutoksiin, stressitaso kohonnut taivaisiin ja vastustuskyky laskenut. Asiaa ei paranna perusasioiden laiminlyönti. Olen itkeskellyt melkein päivittäin ihan ilman syytäkin ja mulla on nyt toista päivää kuumetta.

Ihmisen elimistö on siitä mahtava, että se kaataa kyllä sänkyyn, kun tarvitaan lepoa. Nyt on se tilanne.

 

 

Päätin, että kuumeesta toivuttuani keskityn itseeni täysillä. Ostan muutaman päivän evästarvikkeet valmiiksi ja teen annokset jääkaappiin odottamaan työpäiviä. Merkkaan kalenteriin ajat liikunnalle ja LEVOLLE. En täytä vapaapäiviä aamusta iltaan. Ostan hyvät työkengät. Otan keittiön pöydälle monivitamiinin, C-vitamiinin, D-vitamiinin, ubikinonin ja maitohappobakteerikapselit. Aloitan rautakuurin. Viikonloppuaamuisin joogaan ja lauantaina huolehdin, että ehdin omaan saunavuorooni. Ja mikä tärkeintä, karsin kaikki ylimääräiset stressaavat tekijät, jotka voin. Ne, joihin en voi vaikuttaa, menee omalla painollaan. Teen vain asioita, joista tulee hyvä olo. Käyn ystävien kanssa kahvilla. Kuuntelen musiikkia ja katson lempisarjoja. Syön hedelmiä. Ja jotain hyvää jos tekee mieli. Opettelen sanomaan ei, jos vähänkään epäröin tai herää negatiivisia tunteita jostain asiasta. En stressaa epäolennaisista asioista. Luotan siihen, että työ opettaa tekijänsä ja että muut ymmärtävät, että kaikki on minulle uutta.

 

Kuvat: Pixabay

 

Täytyy ensin voida itse hyvin, jotta voi auttaa muita.

Onko muilla ollut vaikeuksia muistaa laittaa oma terveys ykköseksi?

-Lilli

 

FOLLOW ME ON:  Facebook / Instagram / Bloglovin

Kommentit (6)
  1. Olipa ihana lopetus postaukselle. Mahtavaa että tunnistat mistä saat energiaa ja hyvää oloa, nyt kohti niitä asioita vaan. 🙂 Ihan hullun kuuloinen alkuvuosi sulla on ollut kyllä, toivottavasti pystyt palautumaan siitä kaikessa rauhassa. <3

    1. Kiitos kommentista <3 Alkuvuosi on ollut tosiaan hullu! Onneksi sitä osaa nimetä ne asiat, joista saa energiaa ja hyvää oloa. Aina sekään ei ole niin helppoa. Nyt vaan niitä kohti todellakin 🙂

  2. Täälläkin on ollut ihan kaaosta koko alkuvuosi. Kaikenlaista skeidaa. Musta tuntuu, että stressin keskellä multakin aina unohtuu syöminen ekana. Vaikka se on todella tärkeä osa sitä omaa jaksamista. Onneksi alkaa päivät kuitenkin pitenemään ja välillä aurinkokin pilkahtelee, siitä saa yllättävän paljon energiaa. Tsemppiä kevääseen <3

    1. Onpa ikävä kuulla :S Kroppa on siitä jännä, että se näläntunne häviää, vaikka ravinnon saaminen vaikuttaa just varmaan eniten siihen jaksamiseen! Kevät ja aurinko antaa niin paljon energiaa 🙂 Kiitos ja tsemppiä myös sulle! <3

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *