Viime aikojen huomioita

huomioita2.jpg

 

Päivät kuluvat nopeammin työttömänä. Tää on yllättänyt. Koko ajan on ilta ja aamu, maanantai ja perjantai.

Vaikka työttömyys ahdistaa, on siinä hyviäkin puolia. On aikaa treenata, käydä fysioterapiassa, kokata enemmän kotona, nähdä ystäviä, istua kahviloissa, ulkoilla, tehdä pieniä kotimaanreissuja, kirjottaa blogia ja siivota.

 

Tunnen käsittämätöntä euforiaa, kun asunto on juuri siivottu.

 

Kun ajatuksilla on aikaa tulla, tulee pohdittua mitä oikeasti haluaisi tehdä isona. Alkaa olla jo aika vahva fiilis ”mun jutusta.” 

 

Vanhat, arkistoidut paperit vievät ihan hitosti tilaa. Niiden silppuaminen on koukuttavaa.

 

Olo on kevyempi, kun luopuu vanhoista turhista tavaroista ja vaatteista, joita on raahannut mukanaan vuosia.

 

Kynnykseni ostaa uusi vaate tai esine on kasvanut. Noudatan pitkälti tätä (toki en ihan kaikessa): jos pidät tuotetta vielä kahden viikon pohtimisen jälkeen kannattavana hankintana, voit ostaa sen. Ongelmani on ennen ollut nimenomaan impulsiivinen shoppailu. 

 

Uskomatonta, miten nopeasti ihmisen ajattelutapa voi muuttua. Ekologisuudella on nykyään iso rooli arjessani (toisin kuin esim 2 vuotta sitten.)

 

Mun keho tykkää kasvispainotteisesta ruokavaliosta. En ole kuitenkaan vegaani. 

 

Voisin elää nepalilaisella ruualla.

 

Hyvä sänky on elintärkeä, kun kärsii selkäsairaudesta.

 

Talvisin pääsee yksinkertaisesti kävelemällä nopeammin paikasta toiseen. Auton ovien auki repiminen, sisätilan lämmittäminen ja lasien skrapaaminen vie yllättävän paljon aikaa…

 

Negatiivisuus tarttuu. Vältä sitä.

 

Olen jouluihminen, mutta tuntuu, että joulusta puuttuu jotain. Mutta mitä? 

 

Saan eniten iloa joulunajan hyväntekeväisyyskeräyksiin (lahjat, vaatteet) osallistumisesta. 

 

Ansiosidonnaisella päivärahalla pärjää ihan hyvin, kun pitää kirjaa mihin kuukaudessa kuluttaa rahaa. Onhan se kuitenkin 80 % edellisen puolen vuoden keskipalkasta.

 

Vakuutukset kannattaa päivittää säännöllisesti. Meidän talous säästää jatkossa 120 e vuodessa, kun kävin asiantuntijan kanssa läpi (oma-aloitteisesti) henkilökohtaiset vakuutukset ja päivitin kotivakuutuksen. Irtisanoin meidän ympärivuotiset matkavakuutukset, sillä matkustamme nykyään vain 1-2 krt vuodessa.

 

Tunnen oloni keski-ikäiseksi, kun vertailen vakuutuksia, sähkösopimuksia ja kyttään S-bonuksen tasoa. 

 

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän arvostan vastavuoroisia ihmissuhteita. Ihmisiä, jotka jaksavat pitää yhteyttä ja suunnitella yhdessä asioita aikuiselämän kiireistä huolimatta.

 

Tunnen oloni ulkopuoliseksi ja tukalaksi uimahallissa vauvauintipäivinä (note to self: ei enää tiistaisin uimahalliin.)

 

Pesen meikkisiveltimiä liian harvoin…

 

Kaipaan maisemanvaihdosta.

 

Mun kuuluisi asua lämpimässä, aurinkoisessa maassa. Onko jollain positiivisia kokemuksia kirkasvalolampusta vai onko turha vempain?

 

Lämpöpeitto on parasta tällä hetkellä. Ja inkivääriglögi.

 

90-luvun Villi Pohjola (Northern Exposure) on mun lempisarja just nyt.

 

Meillä pitäisi olla oma sauna (!)

 

Uskon että kaikella on syynsä.

 

kallo11.jpg

+ aina pitää olla jotain mielekästä, mitä odottaa. Kuten ensi viikon Kaija Koon keikka parhaassa seurassa!

 

-Lilli

Kommentit (8)
  1. Toi on oikeasti totta, että pysyy motivoituneena ja päivät tuntuvat mielekkäältä, kun tulevaisuudessa häämöttää jotain mitä odottaa! Hyviä ajatuksia <3

    1. Kyllä, vaikuttaa huimasti mielialaan! Kiitos, kiva kuulla että sekavat random-ajatukset on hyviä <3 😀

  2. Helppo samaistua näihin random ajatuksiin. Olet ihanan inhimillinen ja kirjoitat kaunistelematta. Tykkään.

    ”Tunnen oloni keski-ikäiseksi, kun vertailen vakuutuksia, sähkösopimuksia ja kyttään S-bonuksen tasoa.” Hymähdin kuin luin tämän 😀

    1. Oi kiitos, tulipa hyvä mieli 🙂

      Niin aikuismaisia juttuja! 😀

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *