Ladataan...
Lilies & Life

 

Tuli pidettyä muutaman päivän suunnittelematon blogitauko. Viime viikko oli suoraan sanottuna melko paska, eikä ollut inspiraatiota kirjoittaa mistään. En jaksanut edes vastailla sähköposteihin (pahoittelut!) Onneksi viikko parani loppua kohden :)

Viikko itse asiassa alkoi tosi kivasti, sillä tehtiin maanantaina jo perinteeksi muodostunut päiväreissu Raumalle kummitädin, pikkusiskon ja mamman kanssa. Oli ihanan keväinen päivä, vaikkei superlämmin ollutkaan.

Teki mieli pukeutua tyttömäisiin pastellisävyihin, kuten aina keväisin! Takki on haalean persikan/vaaleanpunaisen sävyinen, kuten myös tuubihuivi, toppi ja tennarit.

 

 

Vanha Rauma on Pohjoismaiden laajin ja parhaiten säilynyt puutaloalue, joka huokuu tunnelmaa. Vanhat koristeelliset puutalot, kiviset kadut, tunnelmalliset pikkuputiikit ja idylliset kahvilat ovat vieneet sydämeni. Kuvauspaikkoja on joka kulman takana. Varsinkin kesällä kaupunki on todella kaunis <3

Teen myöhemmin vielä oman postauksen lempikahviloistani Raumalla.

 

Off-shoulder paita / New Yorker,   Toppi / Vero Moda,   Leggingsit /  H&M,    Kevättakki* / Vila,   Tuubihuivi / Vila,   Laukku / Pieces (old)

 

// My girly spring style includes pastels. Soft peach, blush pink ja light blue <3 Pics are taken in enchanting Old Rauma, which is full of decorative wooden buildings, idyllic street views, lovely coffee shops and boutiques.

 

LUE MYÖS:

MY SPRING STYLE

 

 

Mitäs vappusuunnitelmia teillä on?

Meillä on tiedossa rauhallinen vappu - jos nyt leffassa ja saunassa toimeutuisi käymään. Illaksi pitää ehdottomasti ostaa kotiin simaa ja kunnon munkit. Mun vanhemmat muutti uuteen asuntoon, joten siellä tulee varmaan auteltua jonkin verran. 

Olen hiljattain jutellut parinkin ihmisen kanssa siitä, miten juhlapäivät tuntuu menevän ihan ohi nykyään. Niiden merkitys vähenee mitä vanhemmaksi tulee. Tuntuu, että koko ajan on juhannus, joulu, vappu, jne., eikä oikeesti ole aina aikaa (tai edes kiinnostusta) tehdä mitään suunnitelmia ja erikoisjärjestelyjä jokaisen juhlan takia. Muilla samoja fiiliksiä?

Joka tapauksessa, rentouttavaa vappua! <3

-Lilies

 

P.S. Huomenna tulossa luonnonkosmetiikkasuositus ja keskiviikkona jatkuu skolioosi-postaussarja.

 

*mainoslinkki

Ladataan...
Lilies & Life

Tässä postauksessa oli juttua rasvahapoista ja niiden tasapainosta. Postauksessa on laajemmin faktatietoa, mutta tässä pieni kertaus: Rasvat ovat äärimmäisen tärkeitä meille. Keho ei pysty itse tuottamaan omega-3- tai omega-6-rasvahappoja, joita kutsutaan välttämättömiksi rasvahapoiksi. On todella tärkeää, että saamme niitä riittävästi joko ravinnosta tai ravintolisistä. Riittävän saannin lisäksi olennaista on myös näiden rasvahappojen keskinäinen suhde. Suomalaiset saavat pääsääntöisesti liikaa omega-6:sta suhteessa omega-3:een, jopa 15 kertaa liikaa. Tiesittekö muuten, että rasvainen kala tulisi syödä mieluiten graavina/kylmäsavustettuna, jotta rasvahapot säilyvät kalassa? Kypsentäminen, varsinkin paistaminen, tuhoaa osan omega-3:sista (Lähde: Tritolonen.fi, Mtv.fi)

Terveiden ihmisten ihanteellinen omega-3/omega-6 suhde tulisi olla 2:1. Omega-3:sta tulisi siis saada tuplasti enemmän kuin omega-6.sta. Monessa tapauksessa tarvitaan kuitenkin suurempia määriä omega-3:sta korjaamaan vaje rasvahappojen välillä. Juuri omega-3-rasvahapot ehkäisevät ja hidastavat monia kroonisia sairauksia ja niillä voidaan hoitaa monia tiloja.

 

"Kukaan ei osaa kuitenkaan sanoa varmasti, paljonko meidän pitäisi syödä rasvaista kalaa, jotta saisimme omega-3-rasvahappoja riittävästi sydämen, verisuonten ja aivojen tarpeisiin. Ravitsemussuositus 2–3 kala-ateriaa viikossa ei perustu omega-3-rasvahappojen saannin turvaamiseen, vaan uskomukseen, että siten saataisiin D-vitamiinia 5 mikrogrammaa päivää kohti. Sekin on osoittautunut liian vähäiseksi."

-Tritolonen.fi

 

Edellisessä rasvahappopostauksessa kerroin, että sain mahdollisuuden testata oman rasvahappotasapainoni Balanstri Test Kitillä*. Kyseessä on siis yksinkertainen kotona itse tehtävä kuivaveritesti, jolla voidaan mitata omega-3 sekä omega-6-rasvahappojen tasapaino verestä. Balanstri-testi mittaa 13:n rasvahapon (98,5% veren rasvahapoista) prosentuaaliset arvot elimistöstä. Lue lisää: balanstri.fi

Lupasin kertoa teille testin tulokset, kun ne ovat valmiit. Muistin vihdoinkin eilen käydä katsomassa omat tulokseni. Sain testipaketin mukana oman henkilökohtaisen ID-kortin, jonka avulla pääsin kirjautumaan netissä balanstrin sivulle katselemaan analyysia.

 

 

Kuivaveritestaus on lääketieteen kehittämä menetelmä, jossa käytetään kaasukromatografiaa analyysin tekemiseen. Sain edellisen rasvahappopostauksen jälkeen sellaisen kommentin, ettei kuivaveritestaus kuulemma olisi luotettava tapa testata rasvahappoja vaan ihan huuhaata. En tietenkään varmaksi osaa sanoa suuntaan tai toiseen, sillä en tiedä testauksesta muuta kuin mitä google, testin valmistaja ja oma kokemus kertovat. Itse olen vakuuttunut mittausmenetelmästä ja tulosten luotettavuudesta, mutta täytyy myöntää, että olisi mielenkiintoista testata rasvahappotasapaino vielä varmistukseksi verikokeella. Olen löytänyt googlaamalla muita kuivaveritestillä tehtyjen rasvahappoanalyysin tuloksia ja sieltä on löytynyt myös optimaalisia tuloksia. (Eli kaikilla ei järjestelmällisesti huuda punaista, että saataisiin myytyä kalaöljyä.)

Tulossivultani paljastui tarkka taulukko eri rasvahappojen määrästä. Osa näistä meni ihan yli, mutta tunnistin sieltä tyydyttyneet ja tyydyttymättömät rasvahapot. EPA, ALA, GLA ja DHA ovat tuttuja lyhenteitä, mutten ala tähän erittelemään mitä jokainen yksittäinen rasvahappo tekee. Seuraava taulukko oli selkeämpi ja helppolukuisempi.

 

 

Tämän testin mukaan rasvahappotasapainoni on huono. Mikään alue ei ollut vihreällä eli optimaalisella alueella, vaan kaikki olivat keskitasolla, paitsi tulehdustekijät, jotka huusivat punaista. Mulla on juurikin 15 kertaa enemmän omega-6:sta kuin omega-3:sta, jonka kerroin tekstin ekassa kappaleessa olevan mahdollista suomalaisilla. Tämä yllätti. Osasin kyllä odottaa huonoja arvoja olotilan ja oireilun perusteella, joista kerroin maanantain skolioosipostauksessa, mutten ihan näin huonoja. Kärsin jatkuvasti lihasten ja hermoston tulehduksellisesta kivusta ja kuumekin nousee helposti. Kipeänä en kuitenkaan ole (flunssa, postionkelotulehdus, vatsatauti, jne.) ihme kyllä ollut silti pitkään aikaan. Olen viimeisen kuukauden ajan napsinut kalaöljykapseleita epäsäännöllisen säännöllisesti, mutta kunnon kuurin nestemäistä kalaöljyä olen ottanut viimeksi yli puoli vuotta sitten. Rasvaista kalaa en syö todellakaan tarpeeksi. Olen kertonut aiemmin, että ruokailuni on intuitiivista ja mulla on sellaisia kausia, jolloin himoitsen jotain tiettyä ruokaa ihan hirveästi ja sitten tulee pitkä tauko. Kala on ollut nyt melko pitkään tauolla satunnaisia sushi-iltoja ja tätä viikkoa lukuunottamatta. Tosiaan, ihan viime päivinä mun lohenhimo on heräillyt ja avasin muuten juuri kalaöljypullon. Sattumaa?

Joku kommentoi viimeksi, että kiinnostaisi tietää mitä kalaöljyä suosin. Olen kokeillut monia kalaöljyvalmisteita, muutamia olen saanut luontaistuotekoulutuksista. Möllerit, Pirkat ja muut halvimmat mahdolliset olen hylännyt jo kauan sitten, kun tieto on lisääntynyt. Ne eivät ole tuoreita tai laadukkaita, vaan useimmiten härskiintyneitä ja maku on peitetty aromilla. Niitä ei (enää) myydä edes monissa luontaistuotekaupoissa. Käytän tällä hetkellä Aboa Medican luonnollista, vähän käsiteltyä Ecolomegaa nestemäisenä. Tykkään öljyn neutraalista mausta; öljy on selkeästi tuoretta, sillä makua ei tarvitse peittää jäätävällä määrällä sitruuna-aromia. Öljy sisältää kalan luontaisen rasvahappoprofiilin, eli sieltä ei ole poistettu mitään. Tiedän, että on olemassa omega-3:sen (erityisesti EPAn) osalta vahvempia, etyyliesteröityjä valmisteita. Olen miettinyt pitäisikö siirtyä joksikin aikaa sellaiseen, että saisin rasvahappotasapainon nopeammin kuntoon. Ylläpitoon voisi jatkossa sitten käyttää miedompaa, luonnollista valmistetta, kunhan ensin saisi tilanteen paremmaksi. Huomasin muuten, että Balanstrin oma omega-3 -valmiste löytyy Hyvinvoinnin Tavaratalon valikoimasta ja se on tarjouksessa 30.4. asti. Taidan tilata seuraavaksi sitä. Moni kehuu tiettyjä verkostomarkkinointifirmojen kalaöljyvalmisteita, mutta itse en ole lähtenyt niitä kokeilemaan. Voi olla, että ovat oikeasti tosi hyviä, en sitä sano.

Mulla on selkeästi perusteita syödä omega-ravintolisää säännöllisesti, jopa ympärivuotisesti. Solut uusiutuvat n. 3 kuukauden välein, joten jos esim. kalaöljystä pitää pitkää taukoa, niin palataan nopeasti lähtöruutuun omega-3:sen kanssa. Luulen, että mun keho tarvitsee "normaalia" enemmän aineita taistellessaan tulehduksia vastaan. Henkisesti ja fyysisesti täysin terve ihminen ei välttämättä tarvitse juuri mitään lisäravinteita, mutta heti, kun ravintoaineiden kulutusta lisää stressi, krooninen sairaus tai kova urheilu, on tilanne eri.

 





Joten, mä alan vetelemään kalaöljyä lusikalla suuhun päivittäin ja syön useammin kalaa. Pähkinöistä, siemenistä, soijalesitiinirakeista ja oliiviöljystä saankin jo kasvikunnan rasvahappoja, jotka eroavat hieman kalaperäisistä ja ovat myös tärkeitä.

Balanstri suosittelee uusimaan testin n. puolen vuoden kuluttua. Tänä aikana suositellaan käyttämään kalaöljyä, varsinkin jos ensimmäisissä testituloksissa on parantamisen varaa.

Muista huolehtia riittävästä hyvän rasvan saannista! 

-Lilies

 

 

*tuote saatu testiin blogin kautta

Sis. mainoslinkkejä

 

Ladataan...
Lilies & Life

How's my life 15 years after scoliosis surgery? Scroll down for translation!

 

Kerroin blogin puolella skolioosistani viime syksynä. Jos et jaksa lukea koko juttua, niin tässä pieni kertaus:

Skolioosilla tarkoitetaan selkärangan vinoutta tai käyryyttä. Skolioosini havaittiin vahingossa minun ollessa 11-vuotias. Sen etenemistä jäätiin seuraamaan. Kasvuvaiheessa selkärangan skolioosiaste paheni todella nopeasti ja TAYSin ortopedi päätti leikkauksesta. Menin leikkaukseen vuonna 2003 ollessani 13-vuotias. Tällöin skolioosiasteeni oli lähes 60 astetta (vaikea skolioosi.) Leikkauksessa rintarankani jäykistettiin oikean kyljen kautta: kuuden välilevyn tilalle laitettiin titaaniruuvit ja niiden väliin titaanitanko. Leikkaus oli iso ja kokemus kamala (yksityiskohtia vanhemmassa postauksessa.) Toipuminen leikkauksesta vei pitkään, lähes vuoden. Olin melkein koko 7. luokan pois koulusta ja liikuntaa sain alkaa harrastaa vasta 8. luokalla. Kävin muutaman vuoden ajan selästäni säännöllisesti kontrolleissa Tampereella. Luutuminen oli edennyt hyvin ja olin parin kolmen vuoden ajan suht oireeton. Kerroin vanhemmassa postauksessa, että minkäänlaista kuntoutusta ei leikkauksen jälkeen toteutettu. Selkä alkoi oireilla pahoin lukiossa, jolloin otin itse selvää kuntoutusmahdollisuuksista. Oireilu oli kuitenkin niin voimakasta, että olin lukion jälkeen vuosien ajan sairaslomalla, välillä pidempiä pätkiä ja välillä lyhempiä. Sain parin vuoden ajan vammaistukea ja olin jopa muutaman kuukauden kuntoutustuella (määräaikainen työkyvyttömyyseläke.)

 

Sitten päästään nykytilanteeseen.

Olen nyt 27-vuotias. Leikkauksesta tulee kuluneeksi 15 vuotta loppusyksystä. Olen viimeisen 15 vuoden ajan tiedostanut skolioosini päivittäin. Olen myös lukenut, miten paljon skolioosileikkaukset ovat muuttuneet tänä aikana - niistä toipuminen on nykyään huomattavasti nopeampaa ja loppuelämän haittavaikutukset  paljon pienemmät. Selkärankani ei tullut leikkauksessa täysin suoraksi, vaan skolioosiasteita jäi n. 30. Se vaikuttaa selän lihaksistoon ja jalkoihin, mutta itse asiassa suurimmat ongelmani johtuvat itse leikkauksesta. Yksi diagnooseistani lääkärintodistuksissani onkin skolioosileikkauksen jälkitila. Kun suuri osa selkärangasta jäykistetään alueelta, jossa liikettä kuuluisi olla, vaikuttaa se laajasti koko kehoon. Pahimmat oireeni ovat viime vuosina olleet oikean käden heikkous, voimattomuus, pistely, hermokipu ja turvottelu, jatkuva niska-hartiasärky, päänsärky, iskiasoireet, polvi- sekä nilkkaoireilu, lihaskalvojen kireys, plantaarifaskiitti, kehon oikean puolen hermovauriot sekä koko kehon (erityisesti oikean puolen) turvottelu. Kaularankani on työntynyt eteenpäin kiristäen niska-hartiaseutua samalla heikentäen verenkiertoa päähän. Myös olkapääni (varsinkin oikea) ovat kääntyneet eteenpäin jättäen hermot ahtaalle ja haitaten käsien verenkiertoa. Tämä on ollut ihan viimeisten kuukausien suurin ongelma. Tietokoneella kirjoittaminen, autolla ajaminen, tavaroiden kantaminen ja esim. ruuanlaitto provosoivat oireita. Herään monesti öisin siihen, etten tunne oikeaa kättäni, se on vain veltto, sinertävä raaja. Myös oikea kylkeni on suurilta osilta täysin tunnoton (pysyvästi) pitkän leikkausarven takia ja kerää nestettä. 50 cm pitkä arpeni kyljessä/selässä kiristää ja on täynnä kiinnikkeitä. Arpea ei ole hoidettu leikkauksen jälkeen mitenkään. Lymfajärjestelmäni ei toimi oikein. Olen jatkuvasti turvonnut; nestettä kertyy eniten oikean lapaluun ympärille, oikean kainalon alle, selkärangan leikatun alueen viereen, oikeaan käteen sekä kaulaan. Viimeisen vuoden aikana turvottelu on lisääntynyt merkittävästi. On välillä päiviä, jolloin en halua edes katsoa peiliin. Kasvot ja kaula turpoavat kuin pullataikina ja selän oikealle puolelle ilmestyy näkyvä nestepussi (näkyy seuraavassa kuvassa.) Jälkimmäinen on syy siihen, miksi en voi käyttää perinteisiä rintaliivejä tuntia kauempaa. Skolioosi vaikuttaa pukeutumiseeni huomattavasti. Teen aiheesta oman postauksen tulevaisuudessa.

 

Kipu on monimuotoista.

Vaikken tekisi päivän aikana mitään, ovat seuranani hermokivut, paikkojen puutuminen, päänsärky ja lihasten väsymys. Kipuihin vaikuttavat oleellisesti myös se, mitä olen tehnyt, syönyt sekä myös säätila - etenkin kylmyys. Jos olen joutunut istumaan tai seisomaan pitkään (vaikea sanoa kumpi pahempi), niin tiedän jo valmiiksi, että tiedossa on tulehduksellista kipua. Kovalla alustalla kävely aiheuttaa terävää kipua ja turvotusta, joten lenkkeily kaupunkialueella tai juoksumatolla ei tule kysymykseen. Huonoilla kengillä kävely aiheuttaa erilaisia kivuliaita polvi- ja nilkkavaivoja. Autossa tai bussissa istuminen on melkoisen rasittavaa selälleni. Mulla kestää pari kolme päivää palautua reissuista toiseen kaupunkiin. Kiertoliikkeitä en pysty tekemään. Jos teen vahingossa jossain tilanteessa, esim. salilla kiertoliikkeen, niin saan kärsiä siitä useamman päivän. Liian pehmeällä alustavalla nukkuminen on mahdotonta, sillä tarvitsen tukea selälleni. Liian kovalla alustalla nukkuminen taas painaa ja koholla oleva puoli selästä (oikea puoli) ottaa pahasti itseensä.

 

 

Suurin vaikutus skolioosilla ja siihen liittyvillä haitoilla on ollut liikuntaharrastuksiin sekä työelämään.

Jouduin skolioosin takia lopettamaan tanssin ja koripallon. Ainoat liikuntaharrastukseni ovat nykyään vesijuoksu, vastuskuminauhajumppa sekä kuntosali rajoitetusti. Vesijuoksu sopii parhaiten, sillä se on parasta liikuntaa nivelille, kohentaa kestävyyskuntoa eikä aiheuta rasitusta selälle, sillä sitä tehdään pystyasennossa. Salilla pystyn tekemään tiettyjä juttuja. On kausia, jolloin voin käydä 2-3 krt viikossa ja kausia, jolloin en voisi kuvitellakaan meneväni salille tulehduksellisen kivun takia.

Työelämässä skolioosi on vaikuttanut myös. Olen kokeillut mm. toimistosiivoojan, ravintolatyöntekijän, kioskimyyjän ja palvelutiedottajan töitä. Eniten skolioosi vaikutti siivoojan hommiin (huonot työasennot) ja toimistohommiin (pelkkää istumista.) Lopetin ammattikorkeakoulun matkailun restonomin opinnot vuonna 2012 osittain skolioosin takia - tosin päätökseen vaikutti enemmän munasarjaoperaatiota seurannut masennus ja ahdistus kuin skolioosi. Olen osallistunut vuosien aikana lukuisiin kuntoutuksiin ja käynyt jos jonkinnäköisellä ammatinvalinnanohjaajalla. Laatikoista löytyy kymmeniä lääkärin B- ja C-lausuntoja Kelan erilaisia kursseja ja tukia varten. Kun mulle ei enää myönnetty vammaistukea eikä kuntoutustukea, alkoi skolioosi taas vaikuttaa enemmän taloudellisesti. Tästäkin saisi oman postauksen.

Vuonna 2014 aloin opiskella hyvinvointineuvojaksi Kelan kuntoutusrahalla. Koulutusta tuettiin työkykyyn vaikuttavien sairauksien takia - hyvinvointineuvoja-koulutuksen ajateltiin edistävän työllistymistäni sen monipuolisuuden takia. Koulutus toteutettiin monimuoto-opiskeluna, mikä sopi hyvin, sillä selkäni ei olisi kestänyt päivittäistä koulussa istumista. Koulutuksen ajan olin työssäoppimassa luontaistuoteliikkeessä. Valmistumisen jälkeen työllistyinkin; tein hyvinvointineuvojan töitä luontaistuoteliikkeessä vielä 2 vuotta. Tein koko ajan osa-aikaista työtä, n. 20-28 h/vko. Se määrä tuntui sopivalta, eikä aiheuttanut oireita. Viime vuoden lopussa jäin kuitenkin monen asian takia pois töistä ja samalla sairauslomalle, kuten olen täälläkin kirjoittanut. Oireiluni oli voimakkaampaa kuin koskaan ennen sekä fyysisellä että henkisellä puolella, mutta se johtui muutoksen aiheuttamasta stressistä ja kortisolitasojen noususta.

Juoduin pitkän ajan jälkeen turvautumaan tulehduskipulääkkeiden sijaan vahvempiin kolmiolääkkeisiin sekä beetasalpaajiin paniikkihäiriön takia, joka palasi vuosien poissaolon jälkeen. Kortisolini oli parin kuukauden ajan taivaissa. Olen taistellut kortisoliarvojen kanssa jo useamman vuoden ja ravannut monenlaisissa tutkimuksissa. Luultavimmin lapsuuden traumat ovat kortisoliongelmien taustalla ja nykyään jo suht tavallinen stressaava tilanne saattaa nostaa kortisoliarvoja. Tilanne stressin suhteen on vihdoinkin parantunut kevään tulon myötä ja nyt voin henkisesti paljon paremmin. Fyysisesti voin edelleen melko huonosti. En ole pystynyt käymään salilla pariin kuukauteen ja kortisolin heittely nostaa edelleen välillä kuumeen. Selkä ja niska ovat olleet päivittäin tulessa ja turvottelu on ihan käsittämätöntä välillä. Olen joutunut jopa ostamaan koon isompia vaatteita sen takia.

 

Olen varannut lääkäriajan, koska oireilu on muuttunut niin voimakkaasti.

Pyydän mittauttamaan vähintään perusverenkuvan, kortisolin ja kilppariarvot. Olen sitä mieltä, että selkääni/niskaani voisi olla myös hyvä kuvailla jollain vehkeellä muuttuneen oireilun vuoksi. Edellinen kuvaus tehtiin muutama vuosi sitten magneetilla. Olen vuosien aikana käynyt kymmenillä ja taas kymmenillä lääkäreillä. On äärimmäisen turhauttavaa aina selittää tilanteeni alusta saakka uudelle lääkärille. Kukaan ei lähtökohtaisesti halua laittaa lähetettä eteenpäin tutkimuksiin tai ottaa kantaa tilanteeseeni syvällisemmin, koska olen vaikea tapaus. Yleensä vain pompotellaan lääkäriltä toiselle, kirjoitetaan buranaa ja lähete fysioterapiaan (pyydettäessä.) Mulla olisi parin postauksen verran kirjoitettavaa julkisesta ja myös yksityisestä terveydenhuollosta, eri kaupunkien lääkäreistä ja yleensäkin länsimaisesta lääketieteestä, mutten usko, että tekstistä tulisi julkaisukelpoista. Olen oppinut vuosien taistelun aikana sen, että lääkäriltä pitää vaatia sitä mitä haluaa. Monesti potilas tuntee oman sairautensa parhaiten. Ja oma luottofysioterapeutti, mutta ei aina lääkäri. En ole vielä tähän päivään mennessä lähtenyt lääkärin vastaanotolta ilman sitä, mitä olen mennyt hakemaan (esim. lääkärintodistus tai lähete fysioterapiaan, tutkimuksiin, kuvauksiin.) Täytyy silti mainita, että mielestäni lääkärit sekä muu hoitohenkilökunta tekevät äärimmäisen tärkeää työtä -  varsinkin akuuttitilanteissa sekä leikkauksissa Suomessa on huippuosaajia. Mutta omat kokemukseni kroonisen sairauden hoidosta, kuntoutukseen ohjauksesta ja leikkauksen jälkitilan hoidosta ovat 90% negatiivisia. Näihin asioihin en ole saanut apua lääkäreiltä tai lääketieteestä.

 

// I have scoliosis, which is an abnormal curvature of the spine. Read my first scoliosis post here. I had anterior instrumentation surgery back in 2003, when I was 13. My thoracic spine was straightened with titanium. Before the surgery my curve was almost 60 degrees. Today it's still about 30. I deal with chronic pain everyday and it prevents me from doing certain things.

Worst symptoms have recently been numbness, weakness and tingling of my right arm, headache caused by tension neck and kyphosis, stiffness of the back, tightness of the scar on my side, numb/senseless flank (because of the scar), nerve pain, ischias pain, knee and ankle problems, plantar faskiitis, inflammation of the muscles and edema all over the body (mostly right side.) Some days are bad, some better. The pain is different depending on what I do or even what I eat.

Scoliosis forced me to stop hobbies like basket ball and dancing years ago. Nowadays my hobbies are aqua jogging, resistance band workout and gym (limited.) I can't run or even walk long distances on asphalt or on a treadmill.

Having scoliosis has also affected my ability to work. I have quit many jobs I've tried so far, mostly because of scoliosis. It's hard (but not impossible) to find a job that I'd be able to do full-time. I've been to educational and vocational guidance and I've met several career counsellors and doctors. I have at least 10 doctor's certificates explaining my (many) diagnosis and health problems caused by scoliosis. One of my diagnosis is: Scoliosis post operationem. Most of my symptoms today originate from the surgery itself.

Having scoliosis and suffering from chronic pain daily has caused depression, anxiety, despair and lack of self-esteem. I can't wear what I want and I can't do what I want. It's really hard sometimes.

The pain and the swelling have gotten much worse in the past few months. I've scheduled a doctor's appointment. I think I need an MRI examination because of the new symptoms. I also want full blood count taken, because I'm so swollen and inflammated all the time. I have countless awful experiences of doctors (and all western medicine), but I hope this doctor is a good one (I've heard he is.)

I'm gonna write more about scoliosis in the future.

 

 

Skolioosi-postaussarja jatkuu vielä. Tulossa ainakin postaus skolioosin vaikutuksesta pukeutumiseen, pohdintaa kroonisen sairauden vaikutuksesta henkiseen hyvinvointiin, sekä ajatuksia siitä, olisinko mennyt leikkaukseen, jos olisin saanut itse päättää.

Pari ihmistä on pyytänyt, että kertoisin, mitkä asiat auttaa mulla parhaiten selkäkipuihin. Itse asiassa piti sisällyttää niitä jo tähän postaukseen, mutta tästä olisi tullut ihan mahdottoman pitkä. Joten pahoitteluni, joudutte odottamaan vielä ensi viikkoon! Olen kyllä aloittanut jo postauksen kirjoittamisen.

 

Ensi viikon alussa siis tulossa seuraava skoli-postaus, jossa omat vinkkini vaikean selkäkivun sekä skolioosiin liittyvien oheisoireiden hoitoon. Olemme toki kaikki yksilöitä, mutta uskon, että joku voi sieltä napata toimivia vinkkejä myös oman kivun hoitoon.

-Lilies

 

Pages