Hiukan hurmaava

IMG_5184.JPG

Olen ollut koko ikäni aivan mahdoton lukutoukka. Lapsena luin  erään pienen keskisuomalaisen kylän kirjaston kirjat jotakuinkin kaikki jo yläasteikään mennessä. Kun elo on käynyt kiireiseksi ja stressi vallannut aivoja, olen yleensä hakenut pakoa arkeen fiksuista dekkareista. Agatha Christien klassikot ja Henning Mankellin opukset ovat siinä suhteen täydellisiä. Mutta luen aivan_mitä_tahansa. Siis kertakaikkisesti mitä vain. Suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, kaikki käy. Dekkarit, elämänkerrat, novellit, runot, asiateokset, sarjakuvat. Johtunee osittain siitä, että äitini oli ammatiltaan kirjailija, ja lapsuudenkotini suorastaan pullisteli kirjoista. Kuten taitaa nyt omakin kotini tehdä…

Tänän kesänä loman lukupinkkani näytää tuolta. Kevyttä, jännää ja kiehtovaa, hauskaakin. Tunnustan kyllä, että Saima Harmajan ”Kootut runot sekä runoilijakehitys päiväkirjojen ja kirjeiden valossa” ahmin lähestulkoon yhdeltä istumalta. Olen ollut Saiman ihailija pitkään -en kenties edes täysin runojen vuoksi, vaan nuoren palavan sydämen ja kirjailijan vimman vuoksi. Kirjeistä ja päiväkirjoista paljastuu niin paljon; miten suloisen läheinen perhe Harmajat ovat olleet, miten kovasti järki ja tunteet voi nuoressa sydämessä taistella, ja miten raskasta on ollut elää etenevän ja painavan sairauden kanssa vuosia, joiden pitäisi olla ihmisen elämän keveimpiä.

Pieni suloinen lainaus, ei runo, vaan yhden lauseen ote Saiman päiväkirjasta, joka antaa pienen palan kujeilevasta kirjoittajasta; ” Melkein kolmeen viikkoon en ole tavannut sitä miestä, jolle silloin kerran tahdoin olla hiukan hurmaava”.

 

PS. Olen päässyt elämänkertojen makuun vasta viime vuosina. Olisiko teillä suositella jotakin mielenkiintoista sellaista?

Kommentit (17)
  1. Heippa! Voisin suositella Sharon Osbournen elämänkertaa! Kirjan nimi suomeksi ”Täysillä”. Luin itse sen parissa päivässä, koukutti. Se avasi hyvin paljon Sharonin elämää.. vaikka itse en ole Sharonia pahemmin fanittanut taikka muutenkaan seurannut, kirja oli hyvin mielenkiintoinen. Sharonilla on ollut kyllä rankkaa. 😀 Kirja sai ainakin minut ajattelemaan omaa elämääni ja vielä kerran huomaamaan että omat ongelmani eivät ole kovin hääppösiä, verrattuna joidenkin ihmisten ongelmiin..

  2. Tutustuin Saima Harmajaan jo suunnilleen 10-vuotiaana, sillä olin myös kaikkiruokainen lukutoukka. Runotyttönä kopioin Harmajan runoja päiväkirjaani juuri oppimalla juhlallisella kaunokirjoituksella. Olen myös suuri elämänkertakirjallisuuden ystävä. Tällä hetkellä kesken on Ernst Brunnerin Edith, joka kertoo yllätys yllätys Edith Södergranista. Muita elämänkertoja joita nyt äkkiseltään tulee mieleen Minä, Maija Plisetskaja (Maija Plisetskaja), joka kertoo venäläisen prima ballerina assolutan, klassisen baletin legendan elämästä. Karen Blixenin elämänkerta, en nyt muista kirjoittajaa. Isadora Duncan: My life. Mielestäni erittäin mukaansa tempaava oli myös Aira Samulinin Soturi ja sunnuntailapsi/Auringon pimennys, jonka löysin mummoni kirjahyllystä. 🙂 Haha, näyttää siltä, että inspiroidun vahvojen naistaiteilijoiden elämänkerroista eniten! 

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *