Lapsiperheen ja muidenkin yllättävä huippukohde: Lusto, Suomen Metsämuseo

Savonlinnan reissumme yksi kohokohdista oli visiitti Lustoon, Suomen Metsämuseoon Punkaharjulla. Tunnustan heti, että en ollut koskaan kuullutkaan koko Lustosta, ja se oli sääli se. Siksipä vinkkaan tästä hienosta kohteesta teille, jos joku muukin on Metsämuseon suhteen ollut pimennossa.

Lusto kertoo omilla sivuillaan olevansa ”metsäkulttuurin valtakunnallinen vastuumuseo”, ja vaikka se sanahelinältä ja hiukan tylsältä ehkä kalskahtaakin, käynnin jälkeen asia aukeni aivan toisella tavalla. Sitä se nimittäin todella oli: ihmisen, metsän ja ihmisen ja metsän menneisyyden ja tulevaisuuden kohtauspaikka. Monipuolisen näyttelytarjonnan pääsee katsomaan tästä.

Lustossa on todella kiinnostavalla tavalla esitettynä se, miten metsä on suomalaisen toimeentulon ja kulttuurin perusta.  Historiasta tähän päivään kerrotaan polku monin eri tavoin ja monesta eri vinkelistä. Niin rankasta fyysisestä työstä teollisuuteen kuin metsätyömiesten ja -naisten elämästä ennen metsäkämpillä kohti koneellistunutta työtä. Kotimaiset puutuotteet olivat myös kivasti esitettynä, lankarullista huonekaluihin, paperiteollisuutta ja selluteollisuutta unohtamatta. Paljon tuttuja tuotteita Muumi-vaipoista alkaen tuli vastaan, ja muutama uusi innovaatiokin oli jo ennättänyt vitriineihin.

Pienoismallit tukkikämpistä olivat todella kiinnostavia, ja olin erityisen iloinen, kun naisten rooli oli tuotu myös esille. Kuopukselle kaikkein kiinnostavin oli suurikokoinen pienoismalli, jossa kuvataan tukkien matka metsästä uittojen kautta sahalle, sillä olimme juuri pari viikkoa aikaisemmin jutelleet asiasta paappani kanssa, joka oli nuorena miehenä kesätöissä tukinuitossa.

Lasten vetonaula on heti ala-aulassa oleva suuri puu, jonka sisään pääsee kiipeämään. Pieni varoituksen sana tästä kuitenkin: suurin osa alle kouluikäisistä lapsista tuli sieltä itkien ulos, koska puun sisässä tuli vastaan mm. valaistu terävähampainen ahma (?). Meidänkin nuorimmainen sitä hiukan säikähti, vaikka ei ollutkaan puussa yksin kiipeilemässä. Kuulemma oli ahmalla kamalat hampaat ja hirveän paha ientulehdus kun oli ihan verenpunaiset ikenet… Että olkaatten varoitetut, itse en tätä kauhua ollut todistamassa.

Lustolle koko meidän perheeltä erittäin lämpimät suosittelut.

PS. Luston yhteydessä on myös Museoravintola Nila, josta olen kuullut kehuja sen ollessa Hotelli Punkaharjun kuuluisan keittiön toinen piste mutta meidän käyntimme aikana kokonaisuus jätti toivomisen varaa mm. ravintolasalin siisteyden suhteen. Kiihkeimmän lomakauden ulkopuolella tilanne lie toisenlainen, taisimme sattua pahaan aikaan.

Kommentit (2)
  1. Hyvin toteutettu postaus! ♥

    http://jasukuvaa.blogspot.com/

    1. Kiitos kovasti! Suosittelen visiittiä jos osuu reiteillesi 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *