Kotiäidin työhönpaluu ja miten siinä sitten kävi

Alkusyksyyn on mahtunut tapahtumia paljon. Osa mullistavia ja osa vähän kevyempiä, mutta mietittävää on ollut paljon. Muistanette, kuinka elokuussa irtisanouduin unelmatyöstäni? Tarkoituksena oli pysyä päivisin kotona Gabrielin kanssa (ei siis hoitoon vielä)  ja etsiä uusi työ, jossa ei ole nimeksikään vastuuta, mutta josta kuitenkin saisi taloudellisen helpotuksen lisäksi myös äitille (siis minulle) mieluista ajanviettoa kodin ulkopuolella ( ja ilman lasta). Luulin jo haaveilevani liikoja, koska työtä, jonka voisin hoitaa täysin arkiaikojen ulkopuolella (puolisoni työaika) ja joka vielä olisi koulutustani vastaavaa ja mieluisaa, ei meinannut löytyä. ”Asioilla on tapana järjestyä.” on kuitenkin mantrani. Hoen sitä joskus varmaan yli muiden ärsytyskynnyksen, mutta kun oikeasti uskon siihen. Ja taas uskoni toteutui oikeaan. Onneksi.

Kerkesin olemaan melkein kuukauden työttömänä, kunnes kohtalo puuttui peliin. Sain samalla viikolla kaksi mielenkiintoista vinkkiä työstä, joka saattaisi kiinnostaa minua. Toiseen rakastuin, mutta toinen oli toiveisiimme nähden realistisempi. Valitsin siis sen, kummassa pystyimme helposti sopimaan työaikani niin, ettei puolisoni työ tai poikamme kotona pysyminen häiriintyisi. Työtehtäviltään se on tuttua jo työurani alkuajoilta, joten pystyn hoitamaan työni kiitettävästi, enkä joudu stressaamaan mitään. Joitakin päätökseni tulee varmastikin ihmetyttämään, mutta minkäs teet? Perhe on täällä sijalla Yksi, eikä siitä nyt jousteta.

Olen tällä viikolla kerennyt allekirjoittamaan työsopimuksen sekä jo harjoittelemaankin kaksi päivää. Tulen jatkossa tekemään työtunteja vain extrana (väh. 0 tuntia/vko), joka tuntuu ihanan vapaalta, mutta silti kotitalouskassaa hieman helpottavana. Uskon, että tässä on täydellinen ratkaisu pohdintaamme, kuinka yhdistää kotiäiteys ja työnteko.

Eikö olekin mahtavaa!?

Miten itse olet yhdistänyt nämä kaksi (perhe&työ)?  Miten kävi?

Kommentit (13)
  1. Päivän paras uutinen, Heidi! Kiitos, että palautit uskomme suomalaisiin (?) työnantajiin 😉

  2. 🙂 hyvä Heidi 

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *